"On parasta ryhtyä vastahyökkäykseen" – Jessikka Aron uusi kirja kertoo, mitä Venäjän kritisoinnista seuraa ja miten trollit voi voittaa

Putinin trollit -kirja kertoo Aron ja kymmenen muun lokakampanjoiden kohteeksi joutuneen tarinat.

trolli
Jessikka Aro
Toimittaja Jessikka Aro ruotii manipuloituja vihahyökkäyksiä ja sananvapautta kaventavaa organisoitua pelotteluaLaura Pohjavirta / Yle

Valeprofiileja. Skandaalinkäryisiä väitteitä yksityiselämästä. Uhkailuja ulkopoliittisilla seurauksilla.

Muun muassa tällaisilla tavoilla Venäjää kriittisesti käsitteleviä toimittajia, tutkijoita ja aktivisteja on pyritty vaimentamaan, kertoo Jessikka Aro tänään tiistaina ilmestyneessä kirjassaan.

Aro on Ylen uutistoimittaja, joka vuosina 2014 ja 2015 julkaisi Venäjän somevaikuttamista käsittelevän juttusarjan. Sen seurauksena hän joutui laajamittaisen lokakampanjan kohteeksi.

Kirjassa Putinin trollit Aro kertoo omansa ja kymmenen muun maalitauluksi joutuneen tarinat. Hän analysoi vihapuheen ja valeuutisten levittämisen tekniikoita ja kertoo tekemiensä haastattelujen kautta, miten keinot käytännössä toimivat.

Aron haastattelemat henkilöt ovat kansallisuudeltaan ruotsalaisia, norjalaisia, ukrainalaisia ja venäläisiä. Haastateltujen työskentely ennen massiivisia operaatioita on aina jollain tapaa liittynyt Venäjään.

Leimaaminen Nato-lobbariksi ja poliittiseksi toimijaksi

Hyökkäyksistä kertoo esimerkiksi ruotsalainen Martin Kragh, joka julkaisi vuonna 2017 selvityksen Kremlin moderneista vaikutuskeinoista Ruotsissa. Hän työskentelee Venäjän ja Euraasian tutkimuksen laitoksella Ruotsin ulkopoliittisessa instituutissa.

Kragh joutui tutkimuksen julkaisun jälkeen lokakampanjan kohteeksi. Lokaa heitettiin venäläisillä propagandasivuistoilla, mutta myös ruotsalaisessa mediassa.

Kraghin aloittama keskustelu Kremlin poliittisista operaatioista käännettiin Natoon – vaikkei mies Aron mukaan ole koskaan ottanut kantaa Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Tutkija joutui useiden kyberhyökkäysten kohteeksi. Nettiin perustettiin valeuutissivustoja ja feikkiprofiileja, joiden tehtävä oli tuhota hänen maineensa verkossa.

Kragh jatkaa työtään, vaikka verkkokampanja jatkuu edelleen.

Työkaluina suoria sulkemisvaatimuksia ja perusteettomia syytöksiä

Eräs muista Aron haastattelemista on norjalainen Independent Barents Observerin (siirryt toiseen palveluun) toimittaja Thomas Nilsen.

Independent Barents Observer kirjoittaa Venäjästä ja antaa äänen erityisesti kansalaisjärjestöille, ihmisoikeusaktivisteille ja oppositiolle.

Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n viranomainen on Aron kirjan mukaan jopa pyytänyt Norjan viranomaisia vaimentamaan verkkojulkaisun. Verkkosivuston väitetään vahingoittavan Venäjän ja Norjan suhteita.

Venäläiset ovat myös uhanneet estää sivuston lukemisen Venäjällä.

Putin trollit -kirja kertoo Kremlin keinojen olleen norjalaisten tapauksessa yksinkertaisia.

– Työkalut ovat olleet samankaltaisia kuin muissa maissa: suoria sulkemisvaatimuksia, perusteetonta kritiikkiä ja syytöksiä sekä toimittajien leimaamista poliittisiksi toimijoiksi, kirjoittaa Jessikka Aro.

"Skandaalin haju takertui minuun yhä tiukemmin"

Kirjassa Aro ruotii myös itseensä kohdistuneita hyökkäyksiä.

Alunperin hän joutui hyökkäysten kohteeksi jo vuosina 2014 ja 2015, kun hän julkaisi Venäjä-aiheisen juttusarjan sometrollauksesta ja Pietarin niin sanotusta trollitehtaasta.

Keinot uhrin halvaannuttamisen ovat tuttuja venäläisestä propagandasodan tekniikasta, kertoo Aro. Someaikaan sovellettuna niiden voima näyttää kasvavan.

Aro kirjoittaa esimerkiksi mädän sillin tekniikasta, jota varsinkin MV-verkkojulkaisu on käyttänyt. Arosta on levitetty vanhoja yksityiselämän asioita ja valehdeltu julkaisun sivuilla. Päämäärä yli 220 jutun julkaisulla on ollut uskottavuuden murskaaminen, kirjoittaa Aro.

Mädän sillin tekniikka on kuvainnollisesti pahan hajun hiomista kohteen vaatteisiin.

– Tekniikka perustuu väärien ja skandalöösien väitteiden levittämiseen. Tekniikan onnistuessa syytetyn nimeä ja hänen kytköstään skandaaliin toistetaan niin pitkään, että kohteen nimi ryvettyy ja alkaa haista pahalle.

Jessikka Aroon kohdistunutta vaino- ja mustamaalausjuttua käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa viime vuonna. MV-lehden tuolloinen päätoimittaja Ilja Janitskin tuomittiin vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen.

Ilja Janitskin oikeudessa 13. kesäkuuta.
Ilja Janitskin Helsingin käräjäoikeudessa 13. kesäkuuta 2018.AOP

Aro epäilee kirjassaan Janitskinin olevan vain "houkutuslintu" tai "kärpäspaperi".

– Toiminta näyttää sellaiselta, jonka tavoitteena oli piilottaa ja suojata muiden MV-kirjoittajien henkilöllisyys. Venäjällä toimintaa, jolla median ja viranomaisten huomiota mestaroimalla piilotetaan vielä vakavampaa toimintaa, kutsutaan diversijaksi, sabotaasiksi.

Oikeudenkäynissä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen myös Venäjä-yhteyksistään tunnettu Johan Bäckman.

Aroon kohdistuva toiminta oli käräjäoikeuden päätöksen mukaan organisoitua ja pitkäkestoista. Tavoitteena oli, ettei toimittaja kykenisi jatkamaan omaa työtään.

– Motiivina on ollut henkilöiden maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisuudessa. Toiminta on pyritty myös joukkoistamaan siinä onnistuen, kertoo käräjäoikeus päätöksessään.

Tuomiot eivät ole lainvoimaisia, sillä jutun käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa lokakuussa.

Valtaisat valheet ja Goebbelsin opit

Aro kertoo kirjassaan myös vihasivustojen ja infosodan suuren valheen tekniikasta.

– Ideana on keksiä niin jättiläismäinen valhe, että on mahdotonta uskoa kenenkään voivan keksiä niin suurta valetta. Valhe on niin kookas, että se aiheuttaa emotionaalisia traumoja kohdeyleisölleen. Se määrittää tavan, jolla kohdeyleisö suhtautuu loattuun tahoon tulevaisuudessa.

Putinin trollit -teos esittelee myös natsi-Saksan propagandaministeriltä Joseph Goebbelsilta peräisin olevan 40:60-periaatteen. Sen mukaan yleisön luottamus voitetaan puhumalla 60-prosenttisesti faktojen pohjalta.

– Saavutettua luottamusta hyväksikäytetään sepittämällä loput 40 prosenttia täyttä valhetta.

Väärä tieto aiheuttaa hajaannusta vastapuolella, koska väärä tieto manipuloi ihmisten tietoisuutta.

– Oheisia keinoja käytetään valeuutiskampanjoissa. Niitä käyttävät muun muassa Venäjän propagandasivustot RT ja Sputnik, kirjoittaa Aro.

Myös Suomessa toimii useita sosiaalisen median ryhmiä, joiden jäsenet jakavat päivittäin toisilleen valeuutisia.

Vastahyökkäys

Aro lainaa Krimin aktivistien InformNapalm-verkkosivustoa, jonka mukaan psykologisten trollaus- ja vihahyökkäysten kohde ei saa jäädä tuleen makaamaan.

– Puolustusasemissa pysyttely ei poista ongelmaa. On parasta kääntää asetelma ja ryhtyä vastahyökkäykseen. Tehokkainta on pakottaa trollit puolustautumaan ja vetäytymään.

Aro kertoo kirjassaan, että hänelle tuki ahdistavimpaan aikaan tuli muun muassa suomalaisilta päätoimittajillta. Yli kaksikymmentä suomalaista päätoimittajaa asettui vastustamaan toimittajien pelottelua ja vainoa yhteisessä kannanotossaan vuonna 2016.

Aro sanoo kirjassaan, että kannanotto tuli tarpeeseen. Useat toimittajat olivat alkaneet pelätä.

– Moni toimittaja oli nähnyt, mitä minulle oli tehty ja pelkäsi menettävänsä yksityisyytensä, jos tonkisi uutisia liian syvällisesti.

Aro sanoo, ettei hän voinut taipua painostukseen. Häviäjä olisi ollut yleisö.

–Taipumalla olisin rikkonut lupaukseni yleisölle: toimittajan tehtävä on välittää tietoa lukijoille, kuuntelijoille ja katselijoille. Jos olisin minussa herätetyn pelontunteen takia lopettanut Kremlin trollien ja valeuutisten tutkimisen, olisin evännyt yleisöltä sen sananvapauteen sisältyvän oikeuden vastaanottaa tietoa.

Lue lisää:

Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri

Somen vihapuhe tuli näkyväksi Ylen Trollitehdas-pelissä - "Todella pelottavan havainnollinen peli"