Vesijohtoverkostojen huono kunto näkyy jo terveysriskien lisääntymisenä – korjausvelka lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa

Verkostovioista johtuvat vesikriisit ovat tämän vuosikymmenen ilmiö. Korjausvelan paikkaaminen nostaa vesimaksuja.

vesihuolto
Vattenrör som sprungit läck.
Vesijohto- ja viemäriverkostojen huono kunto on lisännyt teknisistä vioista johtuvien häiriötilanteiden määrää vedenjakelussa. Pahimmillaan putkirikoista on seurannut vatsatautiepidemia jopa sadoille asukkaille.Jesper Alm / Yle

Kunnallisten vesi- ja viemäriverkostojen rapistuminen näkyy jo talousveteen liittyvien terveysriskien lisääntymisenä. Teknisistä vioista aiheutuvat vesikriisit ovat tämän vuosikymmenen ilmiö, mutta myös lievemmät likaantumistapaukset ovat yleistyneet, sanoo THL:n johtava tutkija Ilkka Miettinen.

– Vielä 5–6 vuotta sitten ajattelin, että putkistojen korjausvelka ei ehdi näkyä terveysriskien kohoamisena minun työurani aikana, mutta näyttää siltä että olin väärässä, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan lukumääräisesti esimerkiksi putkirikosta tai venttiilien vioittumisesta johtuvia likaantumisia on vielä melko vähän. Lisäksi tieto tapauksista on hajallaan kunnissa, eikä sitä koota keskitetysti mihinkään – ainakaan toistaiseksi.

– Viime vuosina on silti ollut nähtävissä, että niissä on trendimäinen nousu, Miettinen sanoo.

Vakavammista tapauksista puhutaan vesiepidemioina. Tällainen sattui esimerkiksi viime vuoden tammi-helmikuussa Varsinais-Suomessa Nousiaisissa, missä putkirikon seurauksena juomaveteen joutuneet jätevesibakteerit sairastuttivat satoja kuntalaisia. Aiemmin vastaava vesikriisi koettiin Siilinjärvellä.

Lievemmissä tapauksissa kyse voi olla esimerkiksi siitä, että epäpuhtauksia pääsee vesiputkiin putken rikkoutumisen tai vaikkapa venttiilivian vuoksi.

Sinänsä vesijohtoveden laatu Suomessa on erittäin hyvällä tasolla (siirryt toiseen palveluun) (Valviran talousvesi-sivusto). Tuoreimman vuoden 2017 raportin mukaan talousveden laatuvaatimukset täyttyivät seurannassa olevissa keskisuurissa ja suurissa laitoksissa lähes 99,6 prosentissa näytteistä.

Vesiongelmat näkyvät jo arjessa

Nousiaisten vesikriisin jälkeen maa- ja metsätalousministeriö teetti selvityksen vesihuollon häiriötilanteista (siirryt toiseen palveluun) (pdf-tiedosto). Sekin vahvistaa, että häiriötilanteet ovat lisääntyneet. Syy on verkoston kunnon heikkeneminen.

Vesijohtoverkosto on Suomessa ikääntynyttä: pääosa putkistoista on rakennettu 1960–70 -luvuilla. Korjausinvestointeja on paikoin lykätty ja vältelty, joten verkoston kunto on heikentynyt.

Ongelmia on suurissa kaupungeissa, missä vanhimmat putket voivat olla satavuotiaita. Taantuvissa kunnissa, esimerkiksi Kemissä, ongelmana on puolestaan se, että maksajien määrä vähenee uhkaavasti.

Verkoston ikä näkyy siinä, että vesikatkoja ja vedenkeittokehotuksia on ollut viime aikoina usein. Sotisaaren kaupunginosassa asuvan Tapani Latomaan mielestä häiriöt rassaavat jo jokapäiväistä elämää.

– Tässäkin on ollut nyt viisi kappaletta vuotoja tässä Uitontiellä. Onhan se tietenkin harmittavaa. Onneksi ne nyt ilmoittavat kuitenkin etukäteen, niin voi ottaa vettä varalta talteen, Latomaa sanoo.

Korjausinvestointeihin olisi pitänyt ryhtyä jo aiemmin, myöntää Kemin Energia ja Vesi Oy:n vesihuoltojohtaja Juha Hiltula.

– Vanhimmat putket ovat 40–50-luvulta ja tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Yliajalla ollaan ja korjausvelkaa on reippaasti, varmaan sellainen yli 20 miljoonaa euroilla mitattuna, Hiltula sanoo.

Kaivinkone ja työmiehiä vesijohtosaneeraustyömaalla Kemissä.
Esimerkiksi Kemissä verkostoa uusitaan noin miljoonalla eurolla vuodessa. Investointeja on kasvatettu, mikä lisää painetta veden hinnan nostamiseen.Veeti Lustig / Yle

Korjausvelka lasketaan sadoissa miljoonissa

Korjausvelan määrä Suomessa lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus). Tuoreimman Rakennetun ympäristön tila -raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan erittäin huonossa kunnossa on jo kuusi prosenttia vesijohdoista ja peräti 12 prosenttia viemäriputkista.

Rovaniemellä vesijohto- ja viemäriverkoston korjausvelaksi lasketaan lähes 120 miljoonaa euroa – siitä huolimatta, että korjausinvestointien määrä on viime vuosina tuplattu.

– Olemme nostaneet vuosittaisen vesihuollon investointitason vuoden 2015 noin viiden miljoonan euron tasosta yli kymmenen miljoonan euron tasoon. Ensi vuodelle investointimäärä nousee edelleen, kertoo Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullsten.

Kemissäkin on nostettu investointitahtia kaksinkertaiseksi edellisvuosista ja korotettua korjaustasoa on määrä ylläpitää. Siitä huolimatta verkoston uusiutuminen kestää lähes toivottoman pitkään.

– Tällä hetkellä käytämme noin miljoona euroa vuodessa saneerauksiin. Kyllähän siinä kestää pitkän aikaa, että saadaan korjausvelka kurottua umpeen, Hiltula myöntää.

Verkostotalkoille olisi tarvetta

Kuntalaisille eli vesiyhtiöiden asiakkaille lisää putkiremontteja tarkoittaa usein lisää kustannuksia. Tämä näyttää olevan tulevaisuus myös Kemissä.

– Veden hintaan kohdistuu kyllä korotuspaineita tulevina vuosina. Se johtuu juuri näistä korjaustarpeista, joita verkostossa on todella paljon, Hiltula sanoo.

Rakennusinsinööriliiton julkaiseman ROTI-raportin mukaan useimmilta kunnilta puuttuu jäsennelty suunnitelma siitä, miten vesijohtoverkostoa tulevina vuosina pidetään kunnossa. Raportissa esitetään huoli siitä, että kasvavaa investointitarvetta voi olla vaikea hallita ilman kunnollisia työkaluja.

Moitteen allekirjoittaa myös THL:n talousveden tuotannon asiantuntija, johtava tutkija Ilkka Miettinen. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin valtakunnallinen yksimielisyys siitä, että verkoston kuntoa ei saa päästää romahtamaan.

– Kotitalouksissakin tiedetään, että vesijohdot on jossain vaiheessa vain uusittava. Ehkä tässä tarvittaisiin jonkinlaiset kansalliset verkostotalkoot, pohtii Miettinen.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Suomen vesikriisit selvitykseen – tarkastelussa etenkin Nousiaisten vesikriisin kulku

Vesimaksu kallistuu, vaikka kuluttaisit vähemmän – kolme syytä siihen, miksi laskusi kasvaa

Tuore raportti saattaa yllättää: Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa