Joka viides palohälytys tulee automaattisesti ja on aiheeton – virhemaksuja peritään miljoonilla, mutta niiden teho on jäänyt vaisuksi

Aiheettomia hälytyksiä tuli viime vuonna noin 18 000. Ne hidastavat todellisten onnettomuuksien pelastustöitä.

hälytysjärjestelmät
Paloauto lähtee hälytystehtävälle Lahden pääpaloasemalta.
Viidesosa palohälytyksistä on automaattisten paloilmoitinlaitteiden aiheuttamia, erheellisiä hälytyksiä.Mika Moksu / Yle

Lahden pääpaloasema on yksi maan vilkkaimmista. Vuosittain tällä asemalla tulee noin pari tuhatta lähtöä hälytystehtäviin.

Lahdessa,kuten muuallakin maassa, noin viidesosa kaikista hälytyksistä on automaattisten paloilmoitinlaitteiden tekemiä, aiheettomia hälytyksiä. Turhiin lähtöihin kuluu rahaa ja ennen kaikkea aikaa, joka voi viivästyttää todellisten onnettomuuksien pelastustöitä.

– Emme laske niitä niinkään kulueränä. Siihen liittyy esimerkiksi liikenteen vaarantaminen hälytysajossa ja muiden pelastustehtävien hidastuminen. Silloin pitää hälyttää toinen yksikkö tehtävälle, ja siihen kuluu aikaa, sanoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Sakkomaksu puree, mutta ei riittävästi

Pelastuslaitokset ovat saaneet vuodesta 2011 lähettää kiinteistönomistajille virhemaksun, jos samasta osoitteesta tulee vuoden aikana enemmän kuin kaksi virheellistä palohälytystä. Kaikki pelastuslaitokset ottivat ne käyttöön vuoden 2013 aikana.

Maksun tarkoitus on ollut vähentää aiheettomien hälytysten määrää. Ne tilastoidaan tarkistuskäynneiksi, ja niiden määrä onkin laskenut hieman virhemaksun käyttöönotosta alkaen.

Samaan aikaan uusia automaattihälyttimiä on tullut runsaasti lisää, mikä pienentäävirhehälytysten suhteellista osuutta.

Pylväsgrafiikka automaattisen paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä
Erheelliset automaattihälytykset kirjataan tarkistuskäynneiksi. Niiden määrä on ollut hienoisessa laskussa siitä asti, kun virhemaksujen periminen tuli mahdolliseksi.Lasse Isokangas / Yle

Pelastuslaitosten perimien maksujen määrä on kasvanut tasaisesti ja määrä lähentelee 5 000 vuosittaista laskua.

Pylväsgrafiikka automaattisen paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä
Erheellisten automaattihälytysten vuoksi lähetetyt laskut ja korjausmääräykset ovat kasvaneet. Virhemaksu on ollut käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla vuodesta 2013 asti.Lasse Isokangas / Yle

Peritty euromäärä kasvaa myös, ja viime vuonna se hipoi jo kolmea ja puolta miljoonaa.

Aiheettomista hälytyksistä perittävän virhemaksun suuruus perustuu keikasta syntyviin kuluihin, kuten polttoaine- ja palkkakuluihin. Jos virhemaksut eivät auta, voidaan kiinteistönomistajalle asettaa uhkasakko.

Päijät-Hämeessä peräänkuulutetaan järeämpiä keinoja, jotta turhat lähdöt vähenisivät.

– Jotain varmaan pitäisi keksiä. On vaikea arvioida, mikä se keino voisi olla, jos virhemaksukaan ei kovin radikaalisti pure, huokaa riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Pylväsgrafiikka automaattisen paloilmoittimen aiheuttamista tehtävistä
Virheellisistä automaattihälytyksistä laskutetaan vuosittain miljoonia. Lasse Isokangas / Yle

Sisäministeriössä uskotaan virhemaksun tehonneen, ainakin jonkin verran.

– Kiinteistönomistajien asenne on muuttunut. He eivät enää miellä paloilmoittimia pelastuslaitoksen laitteistoksi, vaan ne on hankittu sen kiinteistön oman turvallisuuden takia. Huolto ja kunnossapito kuuluvat kiinteistölle, muistuttaa yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriöstä.

Palomies kiipeää paloautoon.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos laskuttaa runsaat viisi sataa euroa aiheettomasta automaattihälytyksestä. Maksu perustuu hälytyskeikasta aiheutuviin kuluihin.Mika Moksu / Yle

Virhemaksusta uhkasakkoon

Vaikka virhehälytysten määrä onkin vuosien varrella vähentynyt, petrattavaa riittää silti. Erheellisten hälytysten määrän vähentämisen ei pitäisi olla mahdoton tehtävä, sillä suuri osa niistä johtuu ihmisten virheistä, kuten ruuanlaitosta tai remonttitöistä.

Vain harvoin vika on ilmoitinlaitteessa.