1. yle.fi
  2. Uutiset

Osa saamelaiskäräjäehdokkaista haluaisi poismuuttaneille saamelaisille yhtäläiset maa- ja vesioikeudet saamelaisalueella

Nykyisellään saamelainen menettää paikkakuntalaiselle taatut oikeudet kalastaa ja metsästää synnyinseudullaan muuttaessaan pois saamelaisalueelta.

saamelaiset
Diagrammi saamelaiskäräjäehdokkaiden vaalikonevastausten jakautumisesta väittämään, jonka mukaan saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulee olla saamelaisalueella samat oikeuden maahan ja vesistöön kuin paikallisilla.
Saamelaiskäräjävaalien ehdokkailla ei ole kovin voimakkaita näkemyksiä puolesta tai vastaan, kun kyse on ulkosaamelaisten maa- ja vesioikeuksista saamelaisalueella.Vesa Toppari / Yle

Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden näkemykset jakautuvat eniten, kun on kyse saamelaisalueelta poismuuttaneiden saamelaisten oikeuksista tai Saamelaiskäräjien tuen ja toiminnan suuntaamisesta kaupunkeihin.

Ehdokkaiden näkemykset tulevat esiinYle Sápmin vaalikoneesta. Saamelaiskäräjävaalien 36 ehdokkaasta vaalikoneeseen on vastannut 34.

Ehdokkaista 41 prosenttia on samaa ja 41 prosenttia eri mieltä vaalikoneen väittämästä, jonka mukaan saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulee olla saamelaisalueella samat oikeuden maahan ja vesistöön kuin paikallisilla. Maa- ja vesioikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi kalastus- ja metsästysoikeuksia.

Ehdokkaiden näkemykset jakautuvat melko tasaisesti myös kysyttäessä, tuleeko Saamelaiskäräjien suunnata toimintaansa ja tukeaan saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin. Ehdokkaista 39 prosenttia näkee, että pitää. 42 prosenttia on eri mieltä.

Suomen saamelaiskäräjävaalit käydään 2.–30.9.2019.

Lue myös: Suomen saamelaispolitiikan kärkipaikoista kisaavat muiden muassa Norjan saamelaiskäräjien jäsen, saamelaispolitiikan veteraani sekä Tenon kalastusaktivisti

"Saamelaisalueelta poismuuttaneiden saamelaisten yhteys kulttuuriin tulee turvata"

Yle Sápmin vaalikoneen kysymykseen saamelaisalueelta poismuuttaneiden saamelaisten oikeuksista on vastannut 32 ehdokasta. Enemmistö on vastannut melko varovaisesti ja jopa seitsemän ehdokasta ei ole merkittävästi samaa tai eri mieltä asiasta.

13 ehdokkaan mielestä saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulee olla saamelaisalueella samat oikeudet maahan ja vesistöihin kuin paikallisilla. 13 ehdokasta puolestaan on eri mieltä.

Kaksi ehdokasta, Janne Hirvasvuopio Espoosta ja Tauno Ljetoff Inarista, ovat selvästi ulkosaamelaisten oikeuksien kannalla. Molemmat painottavat, että myös ulkosaamelaisille on tärkeää säilyttää yhteys perinteisiin saamelaisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin.

– Onkin pohdittava, miten kulttuurin ylläpito mahdollistuu niille, jotka ovat joutuneet muuttamaan – väliaikaisesti tai pysyvästi – saamelaisalueen ulkopuolelle. Toisaalta alueen houkuttelevuutta pitää pyrkiä lisäämään, jotta yhä useampi saamelainen voisi palata Saamenmaalle, pohtii Hirvasvuopio.

Varovaisesti sitä mieltä, että saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulee olla yhtäläiset maa- ja vesioikeudet paikkakuntalaisten kanssa, ovat ehdokkaat Ida-Maria Helander Oulusta, Anni Koivisto Utsjoelta, Kirsti Kustula Inarista, Asko Länsman Utsjoelta, Anne Nuorgam Utsjoelta, Pirita Näkkäläjärvi Inarista, Aslak Pekkala Inarista, Veikko Porsanger Utsjoelta, Niina Siltala Inarista, Marko Tervaniemi Inarista ja Niko Valkeapää Enontekiöltä.

– Jossain määrin samaa mieltä, onhan kyse heidän yhteydestään kotiseutuun, toteaa Valkeapää.

– Ei täysin, mutta esimerkiksi kalastuksen ja metsästyksen suhteen kyllä, linjaa Porsanger.

– Tiettyyn pisteeseen kyllä, jotta saamelaisten olisi mahdollista siirtää esimerkiksi perinteisiä lohestustaitoja seuraaville sukupolville, perustelee Näkkäläjärvi.

Myös Asko Länsmanin mielestä oikeus Tenon pyyntiin tulisi turvata.

– Poismuuttaneille saamelaisille kuuluvat samat oikeudet kuin paikkakuntalaisille, koska he ovat samanlaisia kalastusoikeuden omistajia, perustelee Länsman.

Anni Koiviston mielestä on tärkeää huolehtia, että jokaisella on mahdollisuus oman kulttuurinsa harjoittamiseen, ja että myös saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset voivat säilyttää yhteyden maahan.

– Oikeuksien täytyisi kuitenkin perustua sukujen perinteisiin, toteaa Koivisto.

Anne Nuorgamin mukaan saamelaisilla ja heidän jälkeläisillään tulee olla oikeus käyttää omia sukualueitaan, perinteisiä nautinta-alueitaan, huolimatta siitä, missä he asuvat. Hän kuitenkin painottaa, ettei oikeus tule olla kaikilla saamelaisilla kaikkialla saamelaisalueella, vaan ainoastaan jokaisella oman sukunsa alueilla.

Kirsti Kustulan ja Aslak Pekkalan mukaan kulttuurin säilymistä helpottaisi, jos saamelaisalueen ulkopuolella asuvilla saamelaisilla olisi jossain määrin samat oikeudet kuin paikallisilla.

– Nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa muun muassa kulkemista ja liikkumista omilla synnyinmailla, ja sitä kautta ei voi harjoittaa kulttuuriaan, perustelee Pekkala.

"Saamelaisalueella asuvien elinmahdollisuudet tulee turvata"

Ehdokkaat Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä ja Teija Linnanmäki Inarista ovat selkeästi eri mieltä väitteestä, jonka mukaan saamelaisalueelta poismuuttaneilla saamelaisilla tulisi olla saamelaisalueella samat oikeudet maahan ja vesistöihin kuin paikallisilla.

– Ei samoille oikeuksille, mutta heitä voisi tukea niin, että he pystyisivät järkevällä tavalla osallistumaan kulttuurin harjoittamiseen saamelaisten kotiseutualueella, perustelee Juuso.

– Kun saamelainen muuttaa takaisin saamelaisalueelle, hän saa paikallisen oikeudet, toteaa Linnanmäki.

Varovaisesti eri mieltä vaalikoneväittämän kanssa ovat ehdokkaat Leo Aikio Inarista, Anu Avaskari Inarista, Veikko Feodoroff Inarista, Hanna Guttorm Helsingistä, Karen-Anni Hetta Sodankylästä, Sammol Lukkari Utsjoelta, Ulla-Maarit Magga Enontekiöltä, Tanja Sanila Inarista, Magreta Sara Inarista ja Irja Seurujärvi-Kari Helsingistä.

– Perityt oikeudet tulee säilyttää, mutta muuten on oikeudenmukaista, että saamelaisalueella asuva on vahvemmassa asemassa maankäytön suhteen, toteaa Lukkari.

– Poismuuttaneet ovat tehneet valinnan muuttaessaan, ja oikeudet perustuvat ja ovat sidotut kuntalaisten oikeuksiin, sanoo Avaskari.

– Erilaiset edut ja tuet alueemme asukkaille on tarkoitettu siihen, että myös täällä pohjoisessa voisi tulla kohtalaisesti toimeen ja elättää perheensä, vaikka alueelta puuttuvat työpaikat ja välimatkat ovat valtavan pitkiä, perustelee Sanila.

Hanna Guttorm ja Irja Seurujärvi-Kari näkevät, että saamelaisalueella asuvien oikeudet ja elinmahdollisuudet tulee ennen kaikkea turvata. He painottavat myös, että saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kulttuuriyhteys täytyy pyrkiä säilyttämään.

Karen-Anni Hetan mielestä on ensisijaisesti turvattava samat oikeudet maahan ja veteen saamelaisten kotiseutualueella asuville saamelaisille.

– Lapin paliskunnan alueella asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa verrattuna muuhun saamelaisalueeseen esimerkiksi kalastuslain kymmenennessä pykälässä.

Hetta viittaa kalastuslain muutokseen, jolla taattiin Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnan asukkaille omakustannehintainen paikkakuntalaisen kalastuslupa jokialueille. Sodankylän kunta ja näin myös kunnan pohjoisosassa sijaitseva saamelaisalue jäi muutoksen ulkopuolelle.

"Saamelaiskäräjien tulisi edistää enemmän saamelaisalueen ulkopuolista toimintaa"

Kysymykseen Saamelaiskäräjien toiminnan ja tuen suuntaamisesta kaupunkeihin on vastannut 31 ehdokasta. Heistä 12 näkee, että Saamelaiskäräjien on suunnattava toimintaansa ja tukeansa saamelaisalueelta enemmän sen ulkopuolelle, jossa asuu arvioiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista.

Selkeästi sitä mieltä ovat ehdokkaat Janne Hirvasvuopio, Teija Linnanmäki ja Veikko Porsanger.

– On fakta, että saamelaisalueelta pitää muuttaa pois opintojen ja työn perässä, koska meillä ei ole sellaisia opiskelumahdollisuuksia kuin eteläisemmässä Suomessa. Siihen elämänvaiheeseen tarvitsisi yhteyden muihin saamelaisiin, jotka asuvat myös saamelaisalueen ulkopuolella. Muuten lapsemme ja nuoremme erkaantuvat kulttuuristamme ja kielestä, perustelee Linnanmäki.

– Suurin osa saamelaisista asuu jo saamelaisalueen ulkopuolella. Myös heidät olisi syytä pitää joukossa, näkee Porsanger.

Janne Hirvasvuopio nostaa esille, että saamelaisalueen ulkopuolinen toiminta on edelleen hyvin pitkälti järjestöjen ja yksilöiden toimeliaisuuden varassa.

– Saamelaiskäräjien pitäisi pyrkiä edistämään vahvemmin myös saamelaisalueen ulkopuolista toimintaa, ja pyrkiä saamaan pysyvä rahoitus kielenelvytystoimintaan suurimpiin kaupunkeihin, avaa Hirvasvuopio.

Diagrammi saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden vastauksista väitteeseen, jonka mukaan Saamelaiskäräjien tulee suunnata toimintaansa ja tukeaan saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin.
Saamelaiskäräjävaaliehdokkaiden pieni enemmistö näkee, että Saamelaiskäräjien toiminnan ja tuen tulee suuntautua saamelaisalueelle.

Varovaisesti samaa mieltä ovat Hanna Guttorm, Kaisa-Mari Jama (Helsinki), Neeta Jääskö (Inari), Anni Koivisto, Pentti Morottaja (Utsjoki), Anne Nuorgam, Aslak Pekkala, Tanja Sanila ja Niina Siltala.

"Saamelaiskäräjien painopiste tulee olla saamelaisten kotiseutualueella"

13 ehdokasta haluaa säilyttää Saamelaiskäräjien toiminnan ja tuen saamelaisalueella. Ehdokkaat Matti Aikio (Sodankylä), Per-Oula Juuso (Enontekiö), Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga ja Marko Tervaniemi ovat selkeästi eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Saamelaiskäräjien olisi suunnattava toimintaansa ja tukeansa saamelaisalueelta enemmän kaupunkeihin. He painottavat, etteivät suuntaisi tukea pois saamelaisalueelta.

– Saamelaiskäräjien toiminnan painopiste tulee edelleen olla saamelaisten kotiseutualueella, vaikka kaupungeissa asuukin paljon saamelaisia, näkee Ljetoff.

Matti Aikio ja Asko Länsman perustelevat näkemystään vähäisillä resursseilla.

– On tärkeää, että saamelaiskulttuurin turvaamiseksi kohdistetut vähäiset resurssit keskitetään saamelaisten ydinalueelle, toteaa Aikio.

– Nykyisetkään Saamelaiskäräjien resurssit eivät riitä turvaamaan saamen kielten ja kulttuurin tulevaisuutta saamelaisten kotiseudulla asuville saamelaisille, näkee Länsman.

Heidän kanssaan varovaisesti samaa mieltä ovat Juha Petteri Alakorva (Sodankylä), Veikko Feodoroff, Ida-Maria Helander, Tuomas Aslak Juuso, Kirsti Kustula, Kari Kyrö (Inari) ja Irja Seurujärvi-Kari.

Ehdokkaat Leo Aikio, Anu Avaskari, Inka Kangasniemi (Inari), Pigga Keskitalo (Enontekiö), Pirita Näkkäläjärvi ja Niko Valkeapää eivät ole väitteen kanssa merkittävästi samaa tai eri mieltä.

"Saamelaiskäräjien pitää työskennellä kaikkien saamelaisten hyväksi"

Huomionarvoista on, että sekä ne ehdokkaat, jotka ovat vastanneet varovasti väittämään Saamelaiskäräjien toiminnan suuntaamisesta enemmän kaupunkeihin, että ne, jotka eivät ole väittämän kanssa merkittävästi samaa tai eri mieltä, ovat perustelleet näkemyksiään hyvinkin samansuuntaisesti.

Monet ehdokkaat painottavat, että saamelaisilla tulee olla oikeus Saamelaiskäräjien palveluille huolimatta siitä, missä he asuvat.

– On hyödytöntä asettaa saamelaisalueella ja sen ulkopuolella asuvat saamelaiset vastakkain. Suomen saamelaiskäräjien pitää työskennellä kaikkien saamelaisten hyväksi sitä mukaa, kun se saa lisää resursseja, perustelee Pirita Näkkäläjärvi.

– Saamelaisalue on kielen ja kulttuurin peruskivi, mutta on tärkeää tukea myös muualla asuvia saamelaisia, toteaa Kirsti Kustula.

Anni Koiviston ja Niina Siltalan mielestä työ kaupunkialueilla ei voi olla pois siitä työstä, jota tehdään saamelaisalueella muun muassa koulutuksen, palvelujen ja elinkeinojen eteen. He toivoisivat Saamelaiskäräjille lisää resursseja.

– Valtion pitäisi myöntää enemmän rahaa, jotta saamelaiskulttuurin tukeminen kaupungeissa saataisiin hyvälle tasolle. Myös kaupunkien täytyy sitoutua työhön. Kaupungeissa asuvien saamelaisten tarpeet pitäisi selvittää tarkemmin, jotta toimet voidaan sovittaa tarpeiden mukaisiksi, pohtii Koivisto.

Ehdokkaiden vastaukset mahdollisine perusteluineen löytyvät Yle Saamen vaalikoneesta.

Voit keskustella aiheesta klo 17:ään saakka.

Lue myös:

Vain yksi saamelaiskäräjävaalien ehdokas toivottaisi sekä rautatien, tuulipuistot että uudet kaivokset tervetulleeksi pohjoiseen

Saamelaiskäräjävaalien ehdokkaiden mielestä valtio ei huomioi saamelaisten oikeuksia riittävästi – eivät silti perustaisi saamelaisvaltiota

Valtaosa saamelaiskäräjävaalien ehdokkaista luopuisi saamelaismääritelmän polveutumiseen perustuvasta lappalaispykälästä

Lue seuraavaksi