Kuntaliitosmäärät romahtaneet liki nollaan – ministeri haluaa vauhdittaa yhdistymisiä: "Yksi liitos per vuosi on todella vähän"

Valtio vauhditti edellistä kuntaliitosaaltoa avokätisesti yhdistymisavustuksilla.

kuntaliitokset
Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist johtaa Raaseporia arvokkaassa historiallisessa talossa. Raaseporin uusi kaupungintalo toimi aikaisemmin mielisairaalana Tammisaaressa. Toni Määttä / Yle

Valtiovalta haluaa saada kuntaliitoksiin taas uutta vauhtia monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Kuntaliitoksia on viime vuosina toteutunut vuosittain vain joko yksi tai ollenkaan. Pakkoliitoksia ei olla ajamassa, vaan kuntia halutaan rohkaista yhdistymisiin vapaaehtoista tietä.

– Jos katsoo kuntien taloudellisia realiteetteja, ihmisten muuttamista monilta alueilta ja syntyvyyden vähenemistä, niin totta on, että monet kunnat lähes tulkoon häviävät maailmankartalta, jollei niitä itse aktiivisesti yhdistetä, näkee kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.).

Paatero selvityttää syksyn ja talven mittaan ministeriössään, kuinka valtio voisi tukea kuntien yhdistymisiä.

– Rahaa meillä ei ole tällä hetkellä varattuna, mutta varmaan sekin harkitaan. Onko tuki liitosselvityksen avustamista tai jotain muuta, niin se meillä on mietinnässä ministeriössä, Paatero sanoo.

Kuntaministeri Sirpa Paatero.
Sirpa Paateron johtamassa ministeriössä mietitään keinoja rohkaista kuntia yhdistymisiin. Toni Määttä / Yle

Satoja miljoonia

Valtio vauhditti edellistä kuntaliitosaaltoa avokätisesti yhdistymisavustuksilla. Esimerkiksi Salo sai 17,4 miljoonaa euroa ja Kouvola 13,2 miljoonaa euroa. Ennätysvuonna 2009 avustussumma nousi yhteensä yli 220 miljoonaan euroon ja kaikkiaan yhdistymisiä on tuettu kymmenen viime vuoden aikana 321 miljoonalla eurolla.

Kuntien yhdistymisavustukset -grafiikka. 2009: 222,5 milj. e. 2010–2017: 98,6 milj. e. Yhteensä: 321 milj. e.
Joonas Haverinen / Yle

Tunnettu kuntien remonttimies, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä sanoo, että kuntaliitoksiin saadaan nytkin vauhtia rahalla, mutta edellisaallon summiin valtion ei kannata haksahtaa. Hänen mielestään tuelle pitää asettaa tiukat ehdot.

– Varmaan muutama miljoona per liitos on kohtuullinen taso. Tarkkaa matemaattista mallia en lähde virittelemään, Laesterä sanoo.

Tiukat ehdot

Laesterän mielestä tukea ei pidä myöntää ilman tiukkoja ehtoja. Rakenteiden purkuun pitää sitoutua.

– Ehdottomasti ehtojen kanssa, ettei pääse käymään kuten kävi kuntaliitosaallossa aiemmin. Silloin kunnat nappasivat porkkanarahat, mutta eivät purkaneet rakenteita. Nyt nämä kunnat ovat isoissa vaikeuksissa, kun rakenteet ovat tallella, mutta eurot ovat loppu, Laesterä summaa.

Hallintotieteiden tohtori ja kuntakonsultti sekä kuntien remonttimies Eero Laesterä Yleisradion pihalla.
Eero Laesterän mukaan kunta on otus, joka on mielellään vaikka syömättä, kunhan ei tarvitse tehdä kuntaliitosta. Liitosporkkana voi kuitenkin muuttaa mielen.Toni Määttä / Yle

Laesterä asettaisi yhdistymisavun ehdoksi palvelurakennesuunnitelman, eräänlaisen karsimissuunnitelman, joka yhdistyvien kuntien tulisi laatia.

– Katsoisin myös, että sitä noudatetaan. Sen jälkeen yhdistymistuen eurot voisi tilittää.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että liitoksen jälkeen kunnalla ei ole enää neljää, viittä kunnantaloa pystyssä, eikä neljää, viittä terveyskeskusta tai sitä valtavaa kouluverkkoa, mikä niillä on ehkä ennen liitosta ollut.

Yksi vuodessa liian vähän

Vuoden 2009 alusta toteutettiin kymmeniä yhdistymisiä ja kuntamäärä pieneni kertaheitolla 67:llä. Ennätysvuoden jälkeen ei ole päästy lähellekään samoja lukuja; itse asiassa viime vuodet yhdistymisiä on ollut vuosittain vain muutama tai yksi ja pariin viime vuoteen ei yhtään.

Sote-valmistelu kun hyydytti liitoshalut kuntien jäätyä odottamaan maakunta- ja sote-uudistuksen tuloksia.

Paatero ei halua sanoa minkälaiseen liitostahtiin hän olisi tyytyväinen. Nykytilanne ei tyydytä.

– Yksi liitos per vuosi on todella vähän, Paatero sanoo.

Ensi vuodenvaihteessa toteutuu yksi kuntaliitos, kun pohjoiskarjalaiset Valtimo ja Nurmes yhdistyvät. 2021 alusta saattaa toteutua pohjalaisten Närpiön ja Kaskisten liitos, jos kunnat niin päättävät. Närpiön ja Kaskisten kuntaliitosselvitys valmistui keväällä.

Ei taloustiikereitä

Kaikkiaan kuntamäärä on vähentynyt kuitenkin yli sadalla vuoden 2008 tilanteesta eli noin neljänneksellä nykyiseen reiluun 300:an. Liitoskuntien odotukset talouden kohenemisesta yhdistymisten jälkeen olivat kovat, mutta liitoskunnista ei ole sukeutunut taloustiikereitä ainakaan vielä.

Muutosten vertailua liitoskunnissa 2009–2019

Joensuu

Kauhava

Naantali

Sastamala

Saarijärvi

Siikalatva

Raasepori

Koko maa

Väkiluku

2009

72 704

17 545

18 544

25 746

10 666

6 293

28 944

5 351 427

2018

76 551

16 022

19 245

24 651

9 415

5 301

27 592

5 517 919

Tulovero, %

2009

19

19,5

16,5

19,44*

19,75

20

20

18,59

2019

20,5

21,75

19

20,75

21,5

22

22

19,88

Velka/asukas, €

2009

4 140

3 459

5 006

2 330

4 296

5 766

3 865

4 257

2019

6 624

7 589

3 614

3 764

4 749

5 968

4 647

6 540

Työttömyysaste, %

8/2009

16,5

7,7

6,7

7,7

14,3

10,6

8,9

10,4

8/2019

13,2

5,2

6,8

6,7

12,5

7,7

8,3

8,9

*Liitoskuntien maksettavilla kunnallisveroilla painotettu keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto

Yle uutisten pieni selvitys seitsemään vuoden 2009 liitoskuntaan osoittaa tämän todeksi. Esimerkiksi Raaseporin väkiluku on vähentynyt, verot kiristyneet ja velkataakka kasvanut kymmenen vuoden takaisesta liittymisvuodesta.

Oheisesta taulukosta voi katsoa myös muiden liitoskuntien tilanteen.

Muutaman vuoden Raaseporia johtanut kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist katsoo, että kunnan rakenteitten purkamistyö on edelleen pahasti kesken. 10 vuotta on ollut lyhyt aika muutosten tekemiseen Tammisaaresta, Pohjasta ja Karjaasta muodostetusta Raaseporissa.

– Tällaisia rakenteellisia muutoksia ei ole valitettavasti tehty siinä määrin kuin pitäsi tehdä. Meidän palveluverkko on aika laaja. Se on hyvä, mutta kallis. Meidän pitää nyt miettiä Raaseporin sosiaali- ja terveyshuoltoa, kouluja ja varhaiskasvatusta, Lundqvist sanoo.

Aika lailla samoilla vero- ja velka-askelilla on menty muissakin liitoskunnissa ja yleensäkin Suomen kunnissa. Liitokset eivät ole olleet oikotie onneen.

Avustuskuntia jo listattu

Yhdistyvät kunnat voivat hakea yhdistymisavustusta jo nyt. Tämän vuoden alusta voimaantullut lakimuutos antaa mahdollisuuden myöntää harkinnanvaraista yhdistymisavustusta uudelle kunnalle, mikäli liitoksessa on mukana vaikeaan talousasemaan joutunut kunta.

Valtiovarainministeriö on listannut nämä kunnat ja niitä on yhteensä 23. Näistä ns. kriisikuntia on viisi, mutta tiukkaa tekee muillakin.

Harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen on varattu 10 miljoonan euron vuosittainen määräraha vuosille 2020–2023. Toistaiseksi tukihakemuksia ei ole tullut.

– Mielestäni yhdistymisinnokkuutta pitäsi olla myös niillä, joiden talousasema ei ole ihan niin heikoissa kantimissa, Paatero rohkaisee.

Avustusehdot täyttävät

Akaa

Kyyjärvi

Halsua

Lapinjärvi

Hartola

Lemi

Honkajoki

Pertunmaa

Hyrynsalmi

Raahe

Jämijärvi

Rantasalmi

Kajaani

Reisjärvi

Kaustinen

Teuva

Keitele

Ulvila

Keuruu

Vehmaa

Konnevesi

Ähtäri

Kotka

Lähde: vm

88 hakee apua

Paljon suurempi määrä kuntia painii talousvaikeuksissa. Kaikkiaan 88 kuntaa on hekenut talousongelmiensa paikkaajaksi harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta tälle vuodelle. Korotusta haetaan yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa, ministeriöllä on määrärahoja tähän enintään 10 miljoonaa euroa.

Suunnilleen sama määrä kuntia, 80–90, aikoo nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle. Nostajien määrä lähes kaksinkertaistuu vuoden takaisesta.

Kunnat tasapainottavat budjettejaan myös henkilöstöleikkauksilla. Yt-neuvotteluita on tänä vuonna käyty noin 30 kunnassa ja myös useissa kuntien omistamissa sosiaali- ja terveyspuolen kuntayhtymissä.