YK:n ilmastokokouksen tilinpäätös: Yli 11 miljardia puuta, ympäristöystävällistä sementtiä sekä hiilineutraalisuuslupaukset 77 maalta

YK:n pääsihteeri kiitteli osallistujia kunnianhimosta, mutta riittääkö YK:n ilmastokokouksen potku, nähdään Glasgow’ssa ensi vuonna, kirjoittaa kokousta seurannut Ylen kirjeenvaihtaja Paula Vilén.

ilmastonsuojelu
Antonio Guterres puhuu.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres halusi ilmastokokouksesta konkreettisia päätöksiä ja ehdotuksia ilmastonmuutoksen vastaisten toimien tehostamiseksi, ei tyhjää sanahelinää.Justin Lane / EPA

New YorkYK:n pääsihteeri Antonio Guterresin isännöimä ilmastokokous YK:ssa venyi suunniteltua pidemmäksi, yhdeksäntuntiseksi.

Kuinka hyvin eilinen kokous lopulta onnistui, nähdään Glasgow’n ilmastokokouksessa, kun maiden pitäisi löytää sopu Pariisin ilmastosopimusta tiukemmista päästöleikkaustoimista. Aikaa siihen on puolisentoista vuotta.

New Yorkin kokouksen jälkeen toiveita herättäviä asioita on onneksi enemmän kuin lannistavia.

Toivon herättäjät:

1. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres

YK:ta johtava Antonio Guterres on runtannut rivakasti ilmastonmuutoksen maailmanjärjestön turpean asialistan kärkeen. Hän halusi YK:n yleiskokousviikon alkuun koolle ilmastokokouksen, eikä mitään kaunopuheista keskustelukerhoa, vaan konkreettisia ilmoituksia ilmastotoimista.

Pääsihteerin toiminta ansaitsee kiitosta, sillä YK:ta ei varsinaisesti tunneta nopeudesta.

Guterresin työtä ei myöskään ole helpottanut maailmanpoliittinen tilanne, jossa kansallisvaltioiden unilateralistinen, oma etu edellä -toimiminen on ollut viemässä elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä monenkeskisyyteen perustuvalta maailmanjärjestöltä.

Pariisin ilmastosopimuksen laatimiseen osallistunut, nykyään European Climate Foundation -järjestöä johtava Laurence Tubiana kiitteleekin Ylen haastattelussa Guterresia riman asettamisesta korkealle ja juuri oikealle tasolle.

Laurence Tubiana kuvattuna käytävässä.
Laurence Tubiana johtaa European Climate Foundation -järjestöä ja antaa kiitosta YK:n pääsihteerille rohkeudesta ja ilmastotoimien vaatimustason riman nostamisesta YK:n ilmastokokouksessa.Nina Svahn / Yle

Loppupuheenvuorossaan YK:n pääsihteeri tähdensi, että lisää ilmastotoimia vaaditaan ja että hän ei hellitä.

Ilmastonmuutoksen vastaiselle taistolle hyvä uutinen on, että maailmanjärjestön johtaja on ottanut aiheen sydämenasiakseen eikä kaihda YK-diplomatialle totuttua vaativampaa, takapuolelle potkivaa tyyliä.

2. Nuoret

Ruotsalaisen Greta Thunbergin johdolla nuoret ovat marssittaneet ilmastonmuutoshuolen ja toimimisen kiireellisyyden vaatimuksen maailmanjohtajien päättäviin pöytiin.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin kiitteli nuorten esiinmarssia ja sanoi sen herättäneen varmasti viimeisetkin nukkujat. Thunbergin tunteikas puheenvuoro jää YK-historiaan.

European Climate Foundation -järjestön Laurence Tubiana kiittelee Thunbergin puhetta vahvuudesta. Ilmastovaikuttaja kuitenkin pahoittelee, että maailman poliittiset johtajat toiminnallaan – tai toimimattomuudellaan – ovat asettaneet nuoret tähän huolen ja ahdistuneisuuden tilaan.

Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten toteuttaminen on edennyt laiskasti, mutta Thunbergin ja miljoonien muiden nuorten ilmastolakkomarssit kokouksen alla tekivät näkyväksi kansalaisyhteiskunnasta nousevan paineen toimia myös poliittisella tasolla.

3. Hiilineutraalius- ja sijoituslupaukset, puiden istuttaminen ja progressiiviset maat

Maanantain ilmastokokouksessa pääsihteeri Guterresin peräämiä konkreettisia lupauksia saatiin. Nyt yhteensä 77 valtiota on ilmoittanut hiilineutraalisuussitoumuksensa vuoteen 2050 mennessä.

Useampi maa ilmoitti antavansa lisää rahaa kehitysmaiden vähähiilisen ja ilmastokestävän kehityksen tukemiseen. Esimerkiksi Ruotsin pääministeri Stefan Löfven ilmoitti maan tuplaavan ilmastorahastoon antamansa summan.

Lisäksi useat maat eri puolilta ilmoittivat yli 11 miljardin puun istuttamisesta. Myös yli 500 miljoonaa dollaria sovittiin annettavaksi trooppisten sademetsien suojeluun.

Ilmastokokouksessa näkyväksi tuli myös ilmastotoimitavoitteiltaan kunnianhimoisempaan etenemisen tahtiin valmiiden maiden joukko.

Ilahduttavasti ryhmään kuuluu sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Suomi, Chile, Saksa, Ranska, Costa Rica ja Etiopia. Laurence Tubiana kutsuu ryhmää Ylen haastattelussa progressiivisiksi maiksi.

Näistä Suomi ja Chile käynnistivät tämän vuoden helmikuussa aloitteen valtiovarainministeriöiden mukaan ottamisesta ilmastotalkoisiin. Niin sanottujen Helsingin periaatteiden mukaan ilmastonmuutosta vastaan toimiminen tulisi ottaa valtioiden budjetoinnin perusperiaatteiksi.

Presidentti Niinistö esitteli periaatteita Suomen puheenvuorossa. Ne saivat kiitosta myös Laurence Tubianalta.

4. Yritysmaailma ilmastotalkoissa

Toiveita herättävää New Yorkin kokouksessa oli myös yritysmaailman näyttävä läsnäolo.

Kokouksessa intialaisyhtiö Dalmia esitteli suunnitelmansa ”vihreästä sementistä”, joka ei saastuttaisi nykyiseen tapaan. Ruotsalainen SSAB puolestaan ilmoitti jätti-investoinneista, jotta voisi valmistaa tulevaisuudessa terästä ilman fossiilisia polttoaineita.

Yritysmaailman alttius osallistua ilmastotalkoisiin on kiistatta hyvä uutinen. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sanoi Ylen haastattelussa, että ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on paljon taloudellisen hyödyn mahdollisuuksia.

Pettymyksiä ja kysymysmerkkejä

1. Mitä tekee Kiina?

Ilmastokokouksen kenties lannistavin osa tuli Kiinasta. Maailman suurimpiin saastuttajiin kuuluva Aasian talousmahti ei ilmoittanut tiukemmista ilmastotoimista. Sanoi vain olevansa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, vaikka ”tietyt maat” eivät ole.

Kiina ei myöskään maininnut aikatauluja fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. YK:n pääsihteeri on patistanut maita luopumaan uusien hiilivoimaloiden rakentamisesta vuoteen 2020 mennessä.

Kiinalta on odotettu selkeitä ilmoituksia hiilivoiman luopumisesta. Sillä maa rakentaa niitä yhä siitä huolimatta, että on maailman johtava aurinkoenergiateknologian alalla.

Laurence Tubianan mukaan EU on nyt avainasemassa Kiinan saamiseksi tiukemmin mukaan ilmastotalkoisiin. Etenkin kun Yhdysvallat on Trumpin hallinnon aikana vetäytynyt ilmastoponnisteluista, EU:n pitäisi täyttää aukko ja saada Kiina mukaan.

Tubianan mukaan EU:n pitäisi saada Kiina vakuuttumaan siitä, että sen taloudelle, kauppasuhteille ja vakaudelle olisi hyödyksi lähteä kunnianhimoisesti mukaan ilmastotalkoisiin.

2. Mitä tekee EU?

Tosin Euroopan unioni ei ole vielä saanut omiakaan riviään suoriksi sitovien hiilineutraalisuustavoitteiden taakse.

Vaikeuksia on ollut etenkin itäisten jäsenmaiden, kuten Puolan ja Unkarin mukaansaamiseksi. He estivät kesällä veto-oikeudellaan hiilineutraalisuus vuoteen 2050 –päätöksenteon.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuitenkin vakuutti ilmastokokouksessa, että olisi ihan ”lyhyen ajan kysymys”, että EU:ssa kaikki ovat ilmastotoimien takana.

3. Mitä tekee Yhdysvallat?

Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta eikä ilmastonmuutoksen vastainen toiminta ole Trumpin hallinnon asialistalla.

Päinvastoin Trump on toistuvasti ilmaissut tukevansa hiiliteollisuutta ja luvannut palauttaa alalle työpaikkoja. Trumpin hallinto on myös purkanut ympäristölainsäädäntöä teollisuudenalan auttamiseksi.

Trumpin ei etukäteen odotettu osallistuvan ilmastokokoukseen lainkaan. Hän kuitenkin piipahti siellä kymmenen minuuttia. Siitä tosin tuskin kannattaa lähteä lukemaan suuria mielenmuutoksen merkkejä.

Yhdysvaltain ensi vuoden presidentinvaalitulos ratkaisee paljon, onko Yhdysvallat mukana Pariisin ilmastosopimuksen seuraajan muotoilemisessa.

Demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä useat ovat jo ilmoittaneet, että voittaessaan he palauttaisivat Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen.

Laurence Tubiana European Climate Foundation -järjestöstä arvioikin suoraan, että kävipä vaaleissa miten hyvänsä ainakaan ennen vuotta 2021 Yhdysvalloista ei ole ilmastotalkoisiin apua – ainakaan valtiojohtotasolla.

Liittovaltiotasoisten ilmastotoimien sakatessa Yhdysvalloissa monet osavaltiot ja yksittäiset kaupungit, kuten vaikkapa New York, ovat kuitenkin pitäneet kiinni ilmastosopimuksesta. Lisäksi yksityissektorilla on tehty investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan.