Luulitko, että kompostisi olisi ekoteko? Asia voi olla juuri päinvastoin, sillä laiskalla hoidolla siitä tulee päästölähde

Kotikompostin ekologisuus riippuu hoidosta. Mätänevä biojäte aiheuttaa päästöjä.

biojätteet
Jarkko Väisänen tyhjentämässä biojäteastiaansa kompostiin
Oululainen Jarkko Väisänen hankki kompostin viitisen vuotta sitten. Hän sanoo yllättyneensä siitä, kuinka paljon huoltoa se vaatii: "Se on vähän kuin hampaiden peseminen. Siitä pitää huolehtia joka päivä."Hanna Juopperi / Yle

Kotikompostorista voi tulla kätevän multatehtaan sijasta pihan perällä haiseva hirviö, jota ei tee mieli edes lähestyä. Silloin juuri pitäisi, koska kaikki ei ole hyvin.

Jos kompostin kitaan kaataa vain biojätteitä ja laiminlyö hoitamisen, voi kompostissa käynnistyä lahoamisen sijaan mätäneminen, jolloin komposti muuttuu kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.

– Mätänevän kompostin päästöt ovat ihan eri luokkaa kuin hyvin toimivan kompostin, sanoo Ilona Suppanen Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa jätehuollon neuvojana. Kompostien toiminta oli jatkuvasti esillä hänelle esitetyissä kysymyksissä.

Kompostissa syntyvät kasvihuonekaasut ovat pääasiassa typpioksiduulia eli ilokaasua sekä metaania, kertoo tutkijaopettaja Jouni Havukainen Lappeenrannan­­-Lahden teknillisestä yliopistosta. Näistä erityisesti typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu. Sen ilmastoa lämmittävä vaikutus on jopa 300 kertaa hiilidioksidia suurempi.

Tiivis märkä massa kertoo ongelmista

Biojätekompostin ongelmat liittyvät yleisimmin liialliseen kosteuteen. Märkä massa tiivistyy helposti, eikä happi pääse sen sisään. Silloin biojäte alkaa kompostoitumisen sijaan mädäntyä.

Perusohje onkin huolehtia kompostimassan kääntelystä ja kuivikemateriaalin lisäämisestä jokaisella kerralla, kun kompostiin vie biojätteitä, Ilona Suppanen sanoo. Silloin komposti pysyy mahdollisimman ilmavana.

Sopivan kosteuden voi Suppasen mukaan tarkistaa puristustestillä. Jos kompostimassaa puristaa nyrkissään, siitä pitäisi irrota muutama pisara nestettä, ei enempää.

Biojätemassaa käännellään talikolla.
Jarkko Väisänen kuvaa kompostointiaan jatkuvaksi taisteluksi. Talvella koko laitos on jämähtänyt jäähän ja kesäisin kiusana ovat olleet muun muassa muurahaiset. Nyt komposti kuitenkin toimii varsin hyvin.Hanna Juopperi / Yle

Puutarhajätekompostissa päästöjä suurempi ongelma on usein se, että kompostoitumista ei tapahdukaan, koska puutarhajäte on niin kuivaa. Suppasen mukaan tällainen materiaali on myös hyvin hiilipitoista ja sen kompostoitumista voi parantaa typen lisäyksellä.

– Kompostiin voi lisätä virtsaa, tai jos se tuntuu liian brutaalilta, niin kanankakkarakeita veteen liuotettuina.

Ilona Suppanen sanoo, että kenenkään ei kannata ajatella, että komposti toimisi ilman hoitoa.

Mädättämö on tehokas, mutta ei kotipihassa

Kotikompostointi on kuitenkin ympäristöystävällinen tapa biojätteen käsittelyyn, jos kaikki on kunnossa. Kotona kompostoidessa ei tarvita energiaa kuten teollisissa kompostilaitoksissa. Parhaassa tapauksessa myös lopputuotteena syntyvän mullan voi hyödyntää omalla pihalla.

Jarkko Väisänen vie biojäteastiaa kompostiin
Toistaiseksi Jarkko Väisäsen multatehtaan saldo on ollut niin heikko, että multaa on tuotu pihaan kaupan säkeissä: "Aika paljon enemmän ollaan menojen puolella. Muutaman lapiollisen olen multaa saanut."Hanna Juopperi / Yle

Kaikkein tehokkain tapa biojätteiden käsittelyssä on kuitenkin mädättäminen – kunhan se ei tapahdu kotipihalla. Itse asiassa nykyisin valtaosa erilliskerätystä biojätteestä menee mädätyslaitoksiin, joissa kerätään myös prosessin aikana syntyvät kaasut talteen ja hyötykäyttöön.

– Siinä saadaan tuotettua energiaa, kun mädättämössä syntyvä biokaasu voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena tai sähkön ja lämmön tuotannossa. Siinä myös säilyvät kompostoinnin tapaan myös arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, Jouni Havukainen sanoo.

Kaikkein huonoin vaihtoehto laittaa biojäte sekajätteen sekaan.

Havukainen toteaa, että biojätteen polttamisessa menetetään typpi, joka kompostia hyödynnettäessä kiertäisi takaisin maahan. Fosforinkin hyödyntäminen on vaikeaa. Vaikka se jää poltettavaan tuhkaan, ei jätteenpolttolaitosten tuhkaa pystytä sellaisenaan hyödyntämään.

Kompostoinnissa saadaan myös hiili takaisin maahan, millä on maan laatua parantava vaikutus. Lisäksi polttoon eksynyt biojäte huonontaa jätteenpolttolaitoksen palamistulosta, koska kostean massan lämpöarvo on heikompi.

Suomessa kotikomposteissa käsitellään noin kymmenen prosenttia biojätteestä, Havukainen kertoo.

Miten sinä olet ratkonut kompostoinnissa eteen tulleita ongelmia? Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.