Rajavartioston uusi valvova silmä asuu peräkärryssä Venäjän rajalla – pian se näyttää, ylittääkö rajan salaa ihminen vai hirvi

Kaakkois-Suomen rajavartiosto testaa pienoiskoptereita, jotka lähtevät automaattisesti tarkistamaan epäiltyä laitonta rajanylitystä.

rajavalvonta
Pienoiskopteri
Robottikopteri nousee ilmaan peräkärryyn tehdystä telakointiasemasta.Kare Lehtonen/Yle

Suomen ja Venäjän välisellä rajalla, Imatran kohdalla, on pysäköitynä tavalliselta kuomulliselta peräkärryltä näyttävä laite. Kun sensorit havaitsevat liikettä rajavyöhykkeellä, kuomu avautuu ja peräkärrystä nousee ilmaan lähes metrin halkaisijaltaan oleva pienoiskopteri.

Rajavartijan silmä näkee nyt kirjaimellisesti kauas ja korkealta.

Laite nousee aluksi muutaman kymmenen metrin korkeuteen. Sitten se suuntaa alueelle, jolta hälytys on tullut. Maahan välittyvässä kuvassa näkyvät punaisella kehystettynä järjestelmän tunnistamat ihmiset ja ajoneuvot. Kuvaa analysoiva neuroverkkotekniikka on tullut rajavartijoiden avuksi, ja partion on helppo suunnistaa suoraan kohteeseen.

Pienoiskopteri
Robottikopterin telakka-asemassa järjestelmä osaa vaihtaa automaattisesti uuden akun drooniin, jolloin se on nopeasti toimintavalmiina.Kare Lehtonen/Yle

Kyseessä on testikäytössä oleva autonominen robottikopteri. Ne täydentävät pian itärajalle 1990-luvulta lähtien rakennettua kiinteää valvontajärjestelmää. Laitteet toimivat itsenäisesti, mutta niitä voidaan ohjata johtokeskuksesta. Droonin ohjauspaikan ja itse laitteen välisellä etäisyydellä ei ole merkitystä.

– Järjestelmä tukee rajavyöhykkeellä olevia sensoreita. Kun ennen lähetettiin aina partio, nyt robottikamera tekee ensin alustavan tarkastuksen. Varsinaisen toimenpiteen tekee edelleen aina partio, sanoo toimistoupseeri Tapani Pulkka Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta.

Partioiden ei enää tarvitse lähteä katselemaan hirvien tai karhujen rajanylitystä.

yliluutnantti Tapani Pulkka
Toimistoupseeri Tapani Pulkka Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnasta arvioi, että droonit helpottavat tilannekuvan muodostamista itärajalla.Kare Lehtonen/Yle

Rajavartioston johtokeskukseen saadaan muutaman minuutin sisällä videokuvaa tapahtumapaikalta. Suurin hyöty uudesta järjestelmästä tuleekin nopeudesta. Pienoiskopteri lentää hetkessä kilometrien pituisen alueen, johon maastossa liikkuvalla partiolla kuluisi aikaa jopa tunti.

– Drooneilla on nopeaa valvoa laajoja alueita, ja niillä päästään nopeasti sinnekin, minne ei ajoneuvoilla pääse ihan lähelle, laskee Tapani Pulkka.

Rajamiesten tukena liikkuvat nyt drooni ja koira

Myös rajalla liikkuvat partiot käyttävät yhä enemmän drooneja. Kaakkois-Suomen rajavartiosto on hankkinut partioiden avuksi kymmeniä reilun kilon painoisia laitteita, joilla saadaan nopeasti yleiskuvaa valvottavasta alueesta.

Drone pilotti
Vanhempi rajavartija Jarno Berg tutkii droonin avulla rajavyöhykkeellä olevaa metsää Imatralla.Kare Lehtonen/Yle

– Nämä maastot ovat kyllä tulleet tutuiksi 15 vuodessa. Mutta nyt kun kamera saadaan silmäksi taivaalle, niin ihan erilaiselta näyttää, kertoo vanhempi rajavartija Jarno Berg.

Pienillä koptereilla lentoaika on puoli tuntia. Sinä aikana rajalinjaa ehditään tutkia jo useiden kilometrien matkalta. Bergin mukaan kamera paljastaa armotta maastossa liikkuvan ihmisen tai eläimen, mutta maahan piiloutuneen ja maastoutuneen henkilön löytäminen vaatii jo taitoa – ja usein myös koiran apua.

Drooniin tosin saa asennettua myös lämpökameran, jolloin ihmisen lämpösäteily paljastaa sijainnin.

– Uusi tekniikka myös korvaa puuttuvia resursseja itärajalla. Tekniikka vähentää henkilöstön tarvetta, kun turhia hälytyksiä jää pois. Perustyö tehdään edelleen partioiden ja rajavartijoiden voimin, sanoo Tapani Pulkka.

Koirapartio
Kaakkois-Suomen rajavartioston koirapartio tulossa rajavyöhykkeeltä Imatralla.Kare Lehtonen/Yle

Rajavartioston lisääntyvä droonien käyttö ei aiheuta vaaraa muulle lentotoiminnalle. Lennot tapahtuvat pääasiassa rajavyöhykkeellä, jossa lentäminen on siiviileiltä kielletty ilman erikoislupaa.

Tekoäly erottaa ihmisen hirvestä

Vielä koekäytössä olevan automaattisen robottikopterin kuvien tulkinnassa hyödynnetään tekoälyä. Taustalla ovat algoritmien avulla luodut neuroverkot, joiden avulla kameran ottamasta kuvasta tunnistetaan haluttuja asioita – kuten ihmisiä tai ajoneuvoja.

– Eläimet liikkuvat varsinkin nyt syksyisin ja keväällä paljon rajan yli, ja vältymme turhilta hälytyksiltä, muistuttaa toimistoupseeri Tapani Pulkka.

Pienoiskopteri
Automaattisesti toimivien pienoiskoptereiden avulla voidaan nopeasti kuvata laajoja alueita rajan tuntumassa. Kare Lehtonen/Yle

Droonit tuottavat valtavan määrän kuvamateriaalia, jonka läpikäymiseen Kaakkois-Suomen rajavartioston johtokeskuksessa kuluisi paljon aikaa. Se myös vaatisi lisää valvomohenkilökuntaa. Laitevalmistajat satsaavatkin nyt tekoälyn ja kuvantunnistuksen kehittämiseen, jolloin turhia kuvia ei tarvitse katsella. Tekninen kehitys on alalla nopeaa.

– Ensimmäinen vaihe on, että erotamme ihmisen luonnoneläimestä. Silloin kyky reagoida sensoreiden välittämiin oikeisiin havaintoihin paranee.

Jo nyt laitetta voidaan käyttää päivittäiseen partiointiin itärajalla, mutta kuvien tulkintaan tarvitaan henkilökuntaa.

Tuntien lentoaika tavoitteena

Tällä hetkellä kaupallisessa käytössä olevat droonit kykenevät lentämään enimmillään pari tuntia yhdellä akun latauksella. Rajavartiolaitos testaa aluksi merialueilla lennokkeja ja uudenlaisia, polttomoottorilla ja generaattorilla tai polttokennoilla varustettuja pienoiskoptereita, jotka kykenevät lentämään yhtäjaksoisesti jopa useita tunteja.

Testeillä rajavartiolaitos etsii seuraajaa Dornier-valvontalentokoneille. Aiheesta kertoivat aiemmin Lentoposti (siirryt toiseen palveluun) ja Helsingin Sanomat. (siirryt toiseen palveluun)

Drone
Rajavartioston partioiden käytössä on kevyitä, mutta tehokkaita drooneja. Kare Lehtonen/Yle

Uudenlaisia drooneja aiotaan testata myös itärajalla. Niiden kotipesä voidaan asentaa vaikkapa partioauton katolle, jolloin laitteita voidaan siirtää nopeasti mihin tahansa Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella.

– Me tulemme testaamaan myös tällaisia hybridilaitteita, muotoilee Pulkka.

Pidemmän lentoajan ansiosta yksi drooni voi valvoa yhtäjaksoisesti jopa viidestä kymmeneen tuntia haluttua aluetta, tai vaikkapa seurata luvattomasti itärajan ylittänyttä henkilöä.