Suomessa on jonoiksi asti lapsia, joille arki omassa peruskoulussa on tuskaa – tämä teinityttö käy sairaalakoulua ja on siitä kiitollinen

Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy hakeutua sairaalaopetukseen.

koulut
Milla on kiitollinen, että saa opiskella sairaalakoulussa.
Oulun sairaalakouluun päässyt nuori on helpottunut, että hän saa nyt oikeanlaista apua.Timo Nykyri / Yle

– Senkin huora! Tapa ittes!

On välitunti, ja taas se alkaa. Milla (nimi muutettu) kuuntelee, kun kiusaajat sylkevät solvauksiaan ja ivaavat häntä. Tyttö yrittää olla välittämättä, mutta se on käynyt kahdeksannen luokan edetessä yhä vaikeammaksi.

Milla ei tahdo enää jaksaa.

Tyttö on jo pidempään kärsinyt myös masennuksesta ja saanut rajuja suuttumispuuskia. Lisäksi opiskelu suuressa koulussa on ollut kuormittavaa. Isojen oppilasmassojen keskellä Millasta on välillä tuntunut, etteivät opettajat edes huomaa, että hän on olemassa.

Kouluun meneminen tuntuu niin väärältä, että Milla haluaa vain paeta. Ja tekeekin niin. Seurauksena poissaolot kertyvät, kurssit jäävät rästiin ja tilanne kärjistyy, kunnes edessä on umpikuja.

Nyt 9. luokkaa käyvä nuori nainen istuu Oulun sairaalakoulussa psykiatrian klinikan tiloissa ja sipaisee mustat hiukset pois kasvoiltaan. Hän on saanut sairaalakoulussa kuntouttavaa erityisopetusta pienissä rauhallisissa ryhmissä muutaman kuukauden ja edennyt opinnoissaan omaan tahtiin.

Asiat ovat alkaneet näyttää vähemmän synkiltä.

Tässä artikkelissa Milla ja hänen äitinsä kertovat kokemuksistaan. Emme julkaise heidän oikeita nimiään, koska jutussa käsitellään alaikäisen lapsen terveystietoja.

Millan tavoin sairaalaopetusta Suomessa saa joka vuosi kolmisentuhatta lasta ja nuorta. Tällä hetkellä kysyntä opetukselle on jo niin suurta, että oppilaspaikat eivät kaikkialla maassa riitä niitä hakeville.

Miksi meillä on jonoiksi asti nuoria, jotka eivät pärjää tavallisissa kouluissa?

Avoimet oppimisympäristöt voivat olla ääniyliherkälle myrkkyä

Pohjoispohjalaisen Millan kohdalla ongelmat ehtivät muhia useamman vuoden. Kiusaaminen oli viimeinen pisara, joka vei pohjamutiin.

Millaa suututtaa, etteivät koulun aikuiset saaneet kiusaajia kuriin.

– Yritin puhua asiasta opettajille, mutta kiusaaminen vain jatkui. En ole yleensä ole välittänyt mitä muut ajattelevat minusta, mutta kun kuulee haukkumista joka päivä, se alkaa vaikuttaa, Milla sanoo.

Millan äiti kertoo, että tytärtä yritettiin auttaa pärjäämään koulussa tarjoamalla hänelle esimerkiksi keskusteluapua ja pienryhmiä. Toimet eivät kuitenkaan purreet.

– Koulun henkilökunnalla ei ilmeisesti ollut riittäviä työkaluja auttamiseen.

Helsingin yliopiston nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen ei ota kantaa suoraan Millan tilanteeseen. Yleisesti hän kommentoi, että monissa peruskouluissa ei ole tällä hetkellä tarpeeksi osaamista ja työvoimaa auttamaan mielenterveyden ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria.

Se voi herkästi johtaa siihen, että oppilaiden vaikeudet pääsevät pahenemaan ja pärjääminen normaalissa kouluympäristössä hankaloituu.

Viime aikoina sairaalaopetukseen on hakeutunut erityisen paljon sellaisia psyykkisesti oireilevia oppilaita, joilla on autismikirjon (siirryt toiseen palveluun)(Autismiliitto) diagnoosi. Kyse on keskushermoston kehityshäiriöstä, joka aiheuttaa usein esimerkiksi aistiongelmia ja haasteita vuorovaikutustaidoissa.

Suomen sairaalakoulujen kehittämisryhmän puheenjohtaja ja Turun Kiinamyllyn sairaalakoulun johtajana toimiva Niina Ekqvist arvelee, että asia voi liittyä uusiin oppimisympäristöihin.

Autismikirjon oppilaat ovat usein aistiherkkiä, ja avoimissa oppimisympäristöissä melu voi käydä heille sietämättömäksi.

– Silloin lapsi tai nuori ei kykene hallitsemaan olemistaan ja oppimistaan koulussa. Oppilailta vaaditaan nykyään myös erittäin paljon omatoimisuutta opiskelussa, mikä voi olla joillekin liian kuormittavaa.

Mauri Marttunen pitää arviota varteenotettavana. Marttusen mukaan hyvin pärjääville oppilaille uudet oppimisympäristöt ja opiskelutavat tarjoavat paljon mahdollisuuksia, mutta esimerkiksi psyykkisistä ongelmista kärsivät voivat joutua niiden keskellä pulaan.

Toisaalta autismikirjon hakijoiden määrän lisääntyminen voi liittyä myös siihen, että kehityshäiriöiden tunnistaminen on parantunut ja monet ihmiset hakevat niihin kuten moniin muihinkin ongelmiin apua aiempaa matalammalla kynnyksellä.

Millan äidin mukaan myös hänen tyttärensä kohdalla lääkärit ovat pohtineet, voisiko tytön ongelmien taustalla olla autismikirjoon kuuluva Aspergerin oireyhtymä. Asian selvittely on meneillään.

Opetusministeri: tilanne pitää selvittää

Milla pääsi sairaalaopetukseen viime maaliskuussa muutaman viikon odottamisen jälkeen.

Joillakin odotusaika voi venyä kuukausiin tai jopa vuoteen: kaikissa yksiköissä oppilaita ei oteta jonoon, vaan he voivat hakea uutta paikkaa vasta seuraavan vuoden virallisessa oppilashaussa.

Osa heistä jää kotiin odottamaan vapautuvaa paikkaa. Osa yrittää jatkaa opintojaan omassa peruskoulussaan, joihin sairaalaopetusyksiköt antavat mahdollisimman paljon tukea ja neuvoja.

– Joka kerta minua kuitenkin huolestuttaa, kun joudun eväämään joltakin oppilaspaikan sen takia, ettei vapaita paikkoja ole tarjolla, Turun Kiinamyllyn sairaalakoulun johtaja Niina Ekqvist myöntää.

Sairaalakoulun johtaja Satu Nevala ja koulun oppilaita.
Oulun sairaalakoulun johtaja Satu Nevala kertoo, että oppilailla on mahdollisuus saada opetusta hyvin pienissä ryhmissä. Milla (oikealla) on iloinen siitä, että sairaalakoulussa opettajilla on paremmin aikaa auttaa häntä oppimaan.Timo Nykyri / Yle

Sairaalaopetukseen kertyneet jonot herättävät huolta myös opetusministeri Li Anderssonissa (vas.).

– Kuulostaa siltä, että meidän kannattaa kartoittaa, mistä jonot johtuvat. Samalla pitäisi selvittää, miten eri kunnissa on järjestetty opetusta oppilaille, jotka tarvitsevat erityisen vaativaa tukea, Andersson miettii.

Opetushallituksen opetusneuvos Pirjo Koivula pitää selvänä, että peruskouluihin kautta maan täytyy saada lisää kuraattoreita ja psykologeja, jotka voisivat tarjota oppilaille varhaista tukea.

– Tällä hetkellä osassa kouluista psykologeja tai kuraattoreja ei ole ollenkaan tai heillä on ihan liikaa oppilaita vastuullaan. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria.

Anderssonin mukaan tilanne on tiedossa ja sitä aiotaan parantaa. Andersson sanoo, että kuraattori- ja psykologipalveluita tullaan lisäämään ja samalla mietitään, miten muuten opiskelija- ja oppilashuollon palveluja pystytään parantamaan.

– Joillakin alueilla on esimerkiksi palkattu sosionomeja ja nuorisotyöntekijöitä mukaan koulujen arkeen. Tällaista toimintaa pitäisi pystyä valtakunnallistamaan.

Kiitos koulun lukituille oville

Milla on nyt päässyt etenemään sairaalaopetuksen turvin peruskouluopinnoissaan loppusuoralle.

Pian 16-vuotias nuori nainen sulkee sairaalakoulun ovet ja aikoo jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeisessä valmentavassa koulutuksessa toisaalla.

Hän vaikuttaa tyytyväiseltä saamaansa tukeen – ja myös sairaalakoulun järjestelyihin.

Millan mielestä on hyvä, että esimerkiksi koulun ovet on pidetään päivisin lukittuna. Se kuuluu sairaalakiinteistön toimintatapoihin. Lukitut ovet ovat estäneet häntä ottamasta koulusta entiseen tapaansa hatkoja, vaikka joskus onkin nyppinyt.

Tällä hetkellä Millan haaveena on, että hän pääsisi tulevaisuudessa töihin logistiikka-alalle.

– Haluaisin työskennellä linja-autonkuljettajana. Jos se ei onnistu, minusta voisi tulla vaikka eläintenhoitaja.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!