Mitä tapahtui esineiden internetille, josta piti tulla seuraava iso mullistus? Kehitys vei eri suuntaan ja eri nopeudella kuin ennustettiin

Hype esineiden internetistä on vähentynyt. Laitteita kehitetään koko ajan, mutta ihmisten elämä ei vielä ole mullistunut.

esineiden internet
Lämpötilaa ja ilmankosteutta mittaava IoT-laite.
Tämä pieni verkkoon liitettävä sensori maksaa vain kaksi euroa. Sen avulla saadaan tietoja kiinteistön lämpötilasta ja ilmankosteudesta.Timo Sihvonen / Yle

Neljä vuotta sitten esineiden internetistä, eli internet of thingsistä oltiin jopa povaamassa kovinta mullistusta sitten sähkön keksimisen.

IoT:n kehitys ei kuitenkaan ole vielä mennyt siihen suuntaan eikä sillä vauhdilla, mitä aiemmin odotettiin.

VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto muistaa, kuinka pöhinä IoT:n ympärillä oli viisi vuotta sitten huipussaan.

– IoT-laitteet eivät vielä ole muuttaneet maailmaa. IoT kehittyy pikku hiljaa ja luultavasti 20 vuoden päästä muutoksen voi huomata, Ailisto kertoo.

Innokkaan alkuvaiheen jälkeen IoT on elänyt hiljaiseloa, mutta siitä huolimatta ala kasvaa ja verkossa olevien laitteiden määrä maailmassa lisääntyy.

Tällä hetkellä IoT-laitteita on useita miljardeja ja seuraavalla vuosikymmenellä määrä nousee kymmeniin tai jopa satoihin miljardeihin.

Yhtenä syynä laitteiden lisääntymiseen on, että viime vuosien aikana laitteiden verkkoon liittämisen hinta on laskenut. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtava tutkija Timo Seppälä kertoo tämän mahdollistavan uusien IoT-sovellusten käyttöönoton.

Datalaskenta tapahtuu pilvessä tai paikallisesti

Yleensä verkkoon liitetyt sensorit ovat hyvin pieniä, vain noin peukalonpään kokoisia ja maksavat vain muutamia senttejä.

IoT:n kehityksen myötä tällaisia laitteita voi siis löytää pikku hiljaa lähes mistä vain. Sensorista saapuva data pitää kuitenkin pystyä jalostamaan, jotta siitä saadaan hyötyä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun konesali.
IoT-laitteen keräämä data käsitellään datakeskuksessa, jolloin siitä saadaan hyöty irti. Kajaanin ammattikorkeakoululla on tällainen datakeskus opetuskäytössä. Timo Sihvonen / Yle

Suurin osa IoT:n kustannuksista liittyy datan hyödyntämiseen. Laitteen tekijän täytyy saada käytöstä sen verran suuri hyöty, että se kattaa laitteen lisäksi datalaskennan kustannukset.

Datakeskusten käytöstä maksetaan Ailiston mukaan kuukausimaksulla tai käytetyn datamäärän mukaan. Keskusten välillä kilpaillaankin jo siitä, missä datalaskenta on halvinta tehdä.

Yksinkertaisia mittavälineitä kodinkoneiden sijaan

Moni saattaa yhdistää esineiden internetin kodinkoneisiin tai älykkääseen valaistukseen, joita voi ohjata etänä älypuhelimella.

Näistä laitteista puhuttiin paljon vielä muutama vuosi sitten, mutta Seppälä epäilee älykkäiden kodinkoneiden hyötyjä.

– Mitä hyötyä on käynnistää pesukone tai kahvinkeitin älypuhelimella, jos ne pitää kuitenkin itse olla täyttämässä?

Internet saattaa toki levitä edelleen myös kodinkoneisiin, mutta niiden pitkähkö käyttöikä hidastaa laitteiden uusiutumista. Tällä hetkellä Suomen yleisin IoT-laite on edelleen etäluettava sähkömittari.

Monet muutkin nykypäivän IoT-laitteet ovat erilaisia mittareita, joilla voi säästää energiankulutusta tai tehostaa toimintaa. Esimerkiksi johonkin koneeseen asennettu IoT-laite pystyy tarkkailemaan laitteen kuntoa ja ilmoittamaan milloin huoltomiestä tarvitaan.

Yleisiä kotikäyttöisiä sovellutuksia ovat esimerkiksi älypuhelimeen yhdistettävät vartiointilaitteet ja palovaroittimet. Suomessa kiinteistöjen lämmönsäätelyssä voi saada suuria hyötyjä irti yhteydessä olevista laitteista.

Sote-alalla voidaan hyötyä kotihoidon piirissä erilaisista etäkäyttöisistä laitteista, jotka vähentävät kotikäyntien tarvetta, mutta tukevat potilaan hoitoa. Sensorit voivat esimerkiksi seurata muistisairaan potilaan toimintaa.

IoT voi tuoda säästöjä

IoT mahdollistaa myös internetin pohjalle perustuvan alustatalouden kehittymisen. VTT:n tutkimusprofessori HeikkiAilisto nostaa esimerkiksi erilaisten laitteiden leasing-toiminnan, jossa maksetaan laitteesta käytön mukaan.

Esimerkiksi kaivuriin tai metsäkoneeseen voidaan laittaa anturi, joka laskee käyttökerrat ja laskuttaa käyttäjää sen mukaan. Ailiston mukaan jo nykyisin lentokoneiden suihkumoottorit ovat laitteen toimittajan omaisuutta.

IoT-laite joka tunnistaa muun muassa lämpötiloja.
Tämä IoT-laite sisältää käyttöjärjestelmän ja pystyy itsenäiseen konelaskentaan. Laite mittaa lämpötilaa, kosteutta, valoisuutta, hiilidioksidia, pienhiukkasia ja häkää.Timo Sihvonen / Yle

Alustatalous käyttää dataa ja myös IoT:n keräämää dataa voidaan käyttää hyväksi ja levittää muiden laitteiden käytettäväksi. Datan kerääminen ja sitä kautta kohteen käytön ymmärtäminen ovatkin IoT:n merkittävin etu.

Jutun keskusteluosio on auki kello 22:een saakka.