Säävarman sähköverkon rakentaminen on aikataulussa Suomessa – jatkossa vaikeusaste kasvaa

Haastavin osuus säävarman verkon rakentamisessa alkaa vasta nyt, kun työt etenevät haja-asutusalueille.

sähkönjakelu
Sähköverkon asennustöitä
Vakka-Suomen Voima on kaapeloinut sähköverkkoa maan alle Euran Hinnerjoella. Jari Pelkonen / Yle

Energiaviraston mukaan sähkönjakeluyhtiöt ovat saavuttamassa säävarman sähkönjakeluverkon ensimmäisen vaiheen vaatimukset.

Ensimmäisessä vaiheessa puolet kaikista sähkönkäyttöpaikoista pitää saada säävarman sähkönjakelun piiriin tämän vuoden loppuun mennessä. Verkkoinsinööri Joel Seppälän mukaan tavoitteisiin päästään, vaikka iso osa sähköverkosta on vielä maakaapeloimatta.

– Kyseessä ei ole vaatimus maakaapeloinnista vaan siitä, että saadaan verkot toimintavarmoiksi myös myrsky- ja lumikuormatilanteessa.

Päätavoite on vuodessa 2028, jolloin kaikkien Suomen sähkönkäyttöpaikat tulisi olla säävarman verkon piirissä. Se tarkoittaa sitä, että häiriötilanne saa kestää asemakaava-alueella enintään kuusi tuntia ja muualla maksimissaan 36 tuntia.

Keskijänniteverkko keskiössä

Suomen sähköverkko jakautuu suurjännite-, keskijännite- ja pienjänniteverkkoihin. Keskijänniteverkko toimii syöttäjänä pienjänniteverkkoihin, joten keskijänniteverkon vikatilanteissa sähkökatkot ulottuvat laajalle alueelle.

Energiavirasto seuraa etenkin keskijänniteverkon toimintavarmuutta. Seppälän arvion mukaan vuonna 2028 keskijänniteverkosta on kaapeloitu noin 70 prosenttia.

Maakaapeloinnin lisäksi muita keinoja säävarmuuden saavuttamiseksi on muun muassa linjojen siirto teiden varsiin ja puiden karsiminen läheltä sähkölinjoja.

Haja-asutusalueen kaapelointi vasta alkamassa

Sähkönjakelusta vastaavat yhtiöt ovat tehneet hartiavoimin töitä saavuttaakseen sähkömarkkinalain tiukat vaatimukset. Esimerkiksi Vakka-Suomen Voima on tänä vuonna kaapeloinut noin 35 kilometriä keskijänniteverkkoa maan alle Euran Hinnerjoella.

Yhtiö tavoittelee noin 70 prosentin maakaapelointi-astetta verkolleen vuoteen 2028 mennessä. Tekemistä on vuosiksi eteenpäin.

– Tällä hetkellä noin kolmannes on säävarmaa. Keskijännitteessä on reilu neljäsosa kaapeloitu ja pienjännitteellä hiukan yli 40 prosenttia.

Verkkojohtaja Juho Jussila Vakka-Suomen Voima
Verkkojohtaja Juho Jussilan mukaan sähköyhtiöiden todellinen haaste on vasta alkamassa, kun sähköverkkoja aletaan kaapeloimaan haja-asutusalueilla.Jari Pelkonen / Yle

Vakka-Suomen Voimalla on sähköverkkoa vajaat 200 metriä jokaista asiakasta kohden. Yhteensä verkoston pituus on lähes 4000 kilometriä. Asemakaava-alueilla välimatkat ovat lyhyet. Seuraavaksi yhtiö lähtee rakentamaan haja-asutusalueiden verkkoja, jossa välimatkat kasvavat.

– Tämä ensimmäinen taso oli ehkä helpoimmin saavutettavissa. Sitten jatketaan tätä kaapelointia haja-asutusalueille. Siellä kaapelointimatkat ovat selkeästi pidempiä. Sitten tulee enemmän haastetta seuraavissa vaiheissa.

Juho Jussilan mukaan korotuspainetta on myös sähkönsiirron hintaan, jota yhtiö on viimeksi korottanut vuonna 2016.

Lisäaika jäi haaveeksi Pohjois-Satakunnassa

Energiavirasto myönsi kesäkuussa usealle yhtiölle lisäaikaa (siirryt toiseen palveluun) säävarman verkon rakentamiseen. Lisäaikaa haki yhteensä 16 yhtiötä, joista kuudelle lisäaikaa ei myönnetty.

Yksi näistä oli Pohjois-Satakunnassa sähkönjakeluverkkoa omistava Vatajankosken Sähkö, jolla sähköverkkoa on pikkuisen alle 220 metriä jokaista asiakasta kohden.

Verkkopäällikkö Markku Salon mukaan Energiaviraston päätös ei tuonut toivottua helpotusta yhtiön tilanteeseen. Esimerkiksi keskijänniteverkkoa on viety maan alle vasta alle kymmenen prosenttia.

– Kyllähän se tietysti vaikuttaa siihen meidän strategiasuunnitteluun. Se olisi helpottanut tätä meidän ajatusta, miten tätä kaapelointi- ja säävarmuutta tähän viedään.

Verkkopäällikkö Markku Salo Vatajankosken Sähkö
Verkkopäällikkö Markku Salo Vatajankosken Sähköstä sanoo, että yhtiön on vääjäämättä korotettava sähkönsiirron hintaa myös tulevaisuudessa.Jari Pelkonen / Yle

Vatajankosken Sähkö korotti hintojaan viimeksi elokuun alussa 7,4 prosentilla. Markku Salon mukaan korotuksiin joudutaan turvautumaan vääjäämättä myös tulevaisuudessa. Tilanne on vaikea, koska samalla pääosin kuntaomisteisen sähköyhtiön pitää ajatella myös alueen elinvoimaisuutta.

– On mahdollista, että korotuksia joudutaan tekemään entistä tiuhempaan. Pyrimme kuitenkin hakemaan sellaisen keskitien tähän.

Kokemäellä joki vaikeuttaa rakentamista ja ylläpitoa

Yksi korkeiden siirtokustannusten kanssa kamppailevista sähköyhtiöistä on Kokemäen Sähkö.

Yhtiön toimitusjohtajan Olli-Pekka Marttilan mukaan yhtiö on panostanut liikevaihdostaan huomattavan suuria summia sähköverkon varmuuteen. Nyt yhtiö lupaa asiakkailleen, että korotuksia ei vähään aikaan tehdä.

– Uskon, että hinta lähitulevaisuudessa painottuu tähän nykyiseen tasoon. Näillä mennään ainakin seuraava vuosi ja uskon, että vähän pidempäänkin.

Marttilan mukaan Kokemäenjoki antaa oman haasteensa alueen toimintavarman sähköverkon rakentamiseen. Juuri Kokemäen kohdalla joki tekee useita mutkia, mikä vaikuttaa myös sähköverkon ylläpitämiseen.

– Kartasta katsoen etäisyydet moneen paikkaan ovat lyhyitä, mutta kun lähdetään autolla kiertämään, niin voidaan joutua kiertämään kymmeniä kilometrejä, että päästään lähellekään vikapaikkaa.