Tapaus Ukraina saattaa kampittaa Trumpin kovimman vastustajan, mutta viedä Trumpin oikeuteen – Mistä Ukraina-skandaalissa on kyse?

Kohu sai alkunsa entisen varapresidentin Joe Bidenin Hunter-pojan työpaikasta ukrainalaisessa kaasuyhtiössä.

Donald Trump
Entinen varapresidentti Joe Biden yhdessä poikansa Hunter Bidenin ja hänen tyttärensä Finneganin kanssa.
Entinen varapresidentti Joe Biden (vas.) yhdessä poikansa Hunter Bidenin ja hänen tyttärensä Finneganin kanssa.Ng Han Guan / EPA

Yhdysvalloissa on käynnissä oikeuspoliittinen kiista, jonka sanotaan olevan jopa vakavampi kuin presidentti Donald Trumpin valtakauden alkuvaihetta varjostanut Venäjä-tutkinta.

Kohu alkoi 25. heinäkuuta, kun presidentti Trump kävi puhelinkeskustelun Ukrainan uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa. Tuntemattomaksi jäänyt henkilö USA:n hallinnossa teki keskustelusta ilmiannon, koska arveli Trumpin syyllistyneen lainvastaiseen tekoon.

Trumpin kerrotaan painostaneen Zelenskyitä, jotta tämä määräisi tutkimuksen Barack Obaman varapresidenttinä toimineen Joe Bidenin tekemisistä. Trump sanoo Bidenin käyttäneen väärin virka-asemaansa suojellakseen poikaansa talousrikostutkinnalta.

Biden on tällä hetkellä todennäköisimmin demokraattipuolueen presidenttiehdokas ensi vuoden vaaleissa ja siis Trumpin pääkilpailija.

Mitä tapahtui ilmiannolle?

Trumpista tehdystä ilmiannosta nousi Yhdysvalloissa heti voimakas kohu.

Trump itse on myöntänyt puhuneensa Joe Bidenista presidentti Zelenskyille, mutta kiistää minkäänlaisen painostuksen.

Trump kiistää painostaneensa Ukrainan presidenttiä tutkimaan Joe Bidenin ja tämän pojan toimia – myöntää kuitenkin ottaneensa Bidenin puheeksi

Ukrainan hallinto on huolissaan 250 miljoonan dollarin apupaketista, jonka USA:n kongressi on myöntänyt Ukrainalle. Rahalla on määrä ostaa kevyitä aseita ja muita sotatarvikkeita Ukrainan armeijalle.

Trumpin hallinto on lykännyt rahojen luovuttamista Ukrainalle ja The Washington Post -lehden mukaan Trump on antanut määräyksen lykätä sitä edelleen. Ei ole toistaiseksi tiedossa, nousiko apupaketti keskusteluun. Trump on kiistänyt tämän.

Kun USA:n Kansallisen turvallisuuspalvelun DNI:n päällikkö Joseph Maguire sai ilmiannon käsiinsä, hän piti sitä erittäin tärkeänä.

Ilmiantoja koskevan lain mukaan DNI:n päälliköllä on viikko aikaa toimittaa asiasta tieto kongressin tiedustelukomiteoille. Komiteat eivät kuitenkaan saaneet tietoa.

Maguire perusteli tätä sillä, että hän oli keskustellut lakimiestensä kanssa ja heidän mukaansa asia ei ollut tärkeä.

Kongressi sai tiedon ilmiannosta vasta 9. syyskuuta, mutta ei puhelinkeskustelun yksityiskohtia. Sen jälkeen sen komiteat ovat vaatineet täsmällisiä tietoja, muun muassa puhtaaksikirjoitettua puhelinkeskustelua.

Maguiren on määrä tulla edustajainhuoneen tiedustelukomitean kuultavaksi torstaina.

Mitä Ukrainassa on tapahtunut?

Huhtikuussa 2014 Joe Bidenin poika Hunter Biden pääsi töihin suureen ukrainalaiseen Burisma-kaasuyhtiöön. Hänestä tuli yhtiön johtokunnan jäsen. Yhdysvalloissa presidenttinä toimi tuolloin Barack Obama, jonka varapresidentti oli Hunterin isä Joe Biden.

Burisma-kaasuyhtiön omistaja oli Mykola Zlochevsky, joka oli aiemmin toiminut Ukrainan syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin hallinnossa.

Jo silloin, kun Biden aloitti työnsä Burismassa, yhtiötä ja sen omistajaa epäiltiin Ukrainassa rahanpesusta. Epäilyjä ja tutkintavaatimuksia esittivät monet muutkin tahot, muiden muassa Britannia ja Yhdysvallat.

Seuraavana vuonna Ukrainan yleiseksi syyttäjäksi, ja siten myös korruptiotutkimusten johtajaksi nousi Viktor Shokin, joka oli luvannut panna Ukrainassa rehottavan korruption kuriin.

Lupaus paljastui tyhjäksi. Shokinin toimisto oli tehoton ja vaikutti itsekin olleen korruptoitunut. Ukrainassa paljastui muun muassa "timanttisyyttäjien" tapaus, jossa Shokinin kahden alaisen kotoa löytyi kultaa, käteistä rahaa ja aseita, mikä nostatti epäilyjä, että virkamiehiä oli lahjottu.

Shokinin oli määrä tutkia myös Zlochevskya ja hänen yritystään, mutta Zlochevsky pääsi kuin koira veräjästä.

Hunter Bidenin työtehtävistä Burismassa ei tiedetä kovin paljon. Hän toimi lakimiehenä ja esiintyi yhtiön edustajana useissa kansainvälisissä konferensseissa. Biden sai hulppeaa, jopa 50 000 dollarin kuukausipalkkaa.

Paine syyttäjä Shokinia kohtaan kasvoi jatkuvasti, sillä Ukrainan lahjontaongelma ei näyttänyt lainkaan vähenevän. Vuonna 2016 Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähetystö ehdotti, että Ukrainalle alustavasti luvatun miljardin dollarin lainatakuun ehdoksi asetettaisiin korruptionvastaisen toiminnan tehostaminen ja kehitystä jarruttavien virkamiesten, kuten Shokinin vaihtaminen.

Maaliskuussa 2016 varapresidentti Biden kertoikin Ukrainassa vieraillessaan, että lainatakuuta ei heru, ellei henkilöitä, esimerkiksi Shokinia vaihdeta.

– Minä sanoin, "ette te saa miljardianne".

– Lähden täältä kuuden tunnin kuluttua. Jos syyttäjää ei ole erotettu, ette saa rahojanne, hän kertoi vuonna 2018 yleisötilaisuudessa uhkauksestaan.

Shokin joutui väistymään.

Biden painosti, mutta ketä?

Bidenin tapa käyttää USA:n rahoja painostuskeinona varmaankin herätti ärtymystä. Toimenpiteellä oli kuitenkin monen EU-maan ja Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksyntä.

Shokinin seuraaja Juri Lutšenko käynnisti Burisima-yhtiöön kohdistuneen tutkimuksen, joka lopetettiin kymmenen kuukautta myöhemmin tuloksettomana.

Hunter Biden ei tiettävästi koskaan ole ollut talousrikostutkinnan kohteena, joskin hänen työskentelynsä talousrikosepäillyn yrityksen palveluksessa mustaa hänen ja samalla hänen isänsä mainetta. Vähintäänkin kyse on intressiristiriidasta. Joe Biden on sanonut, ettei koskaan ole puhunut poikansa kanssa tämän työstä.

– Olisi varmaan pitänyt, hän lisää.

Monien analyytikoiden mielestä Trumpin syytös, että Biden yritti Shokinin erottamisella estää poikaansa kohdistuvan talousrikostutkinnan on väärä, koska Biden, samoin kuin koko Yhdysvaltain hallinto nimenomaan yrittivät tehostaa Ukrainan korruptiorikosten tutkintaa. Hunter Bidenin työnantaja oli ensimmäisiä yrityksiä, joita Yhdysvaltain hallinto halusi luupin alle.

Oppositio harkitsee jälleen syytettä Trumpille

Trumpin arvostelijat ovat nostaneet esiin suuren kysymyksen, onko Trump itse syyllistynyt vallan väärinkäyttöön. Laki kieltää presidenttiä käyttämästä ulkovaltoja omien vastustajiensa vahingoittamiseen.

On myös mahdollista, että Trump olisi rikkonut Yhdysvaltain lahjonnan kieltäviä lakeja.

Oikeusministeriön linja on, ettei istuvaa presidenttiä voida asettaa rikosoikeudelliseen syytteeseen. Sen sijaan kongressi voi nostaa syytteen presidenttiä vastaan.

Yhdysvaltain perustuslain mukaan syyte voidaan nostaa, jos presidenttiä epäillään "maanpetoksesta, korruptiosta tai muusta vakavasta rikoksesta tai väärinkäytöksestä".

Syytteen nostaminen edellyttää enemmistöä edustajainhuoneessa. Tuomio puolestaan vaatii kahden kolmasosan enemmistöä senaatissa.

Nykyisessä poliittisessa tilanteessa republikaanit hallitsevat senaattia, ja on hyvin epätodennäköistä, että sen enemmistö äänestäisi presidentin tuomitsemisen puolesta.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on arvioinut, että syyte Trumpia vastaan voisi jopa vahvistaa hänen kannatustaan ensi vuonna järjestettävissä presidentinvaaleissa.

Demokraattien parista on toisaalta kuulunut ääniä, että Trump on vienyt asiat niin pitkälle, että demokraateilla on moraalinen velvollisuus nostaa syyte häntä vastaan.

Artikkelin lähteinä käytetty: BBC (siirryt toiseen palveluun), Bloomberg (siirryt toiseen palveluun), The Intercept (siirryt toiseen palveluun), VOX (siirryt toiseen palveluun), The Guardian (siirryt toiseen palveluun), Fox News (siirryt toiseen palveluun), CNN (siirryt toiseen palveluun)

25.9. klo 7.08 Uutista korjattu. Ei ole täsmälleen tiedossa, nousiko Ukrainalle myönnetty apupaketti suoranaisesti esiin presidenttien välisessä keskustelussa.