"Pääministeri Johnsonin asema on olematon ja kaikki on mahdollista" – EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turusen vastaukset yleisön kysymyksiin

Britannian suuntaa on lähes mahdotonta ennustaa mutta uudet vaalit näyttävät olevan edessä, arvioi kirjeenvaihtaja Susanna Turunen.

Britannia
Boris Johnson puhuu parlamentissa.
Boris Johnson puhuu parlamentissa.AFP

Britannian pääministeri Boris Johnson kärsi tappion, kun maan korkein oikeus tuomitsi laittomaksi hänen määräyksensä parlamentin istuntotauosta.

Asiantuntijoiden mukaan korkeimman oikeuden päätös saattaa Britannian pääministerin entistä ahtaammalle - etenkin kun kuningatar on joutunut osalliseksi kiistaan.

Maan parlamentti on nyt kokoontunut uudelleen.

Brexit-tilannetta taustoitti tutkija Mikko Kuisma Radion Ykkösaamun haastattelussa tiistaina. Hänen mukaansa “brexit ei ole vain alku- ja päätepiste vaan laaja ilmiö, joka vaikuttaa kaikkeen arkiseen elämään." Haastattelun voit kuulla tästä.

Susanna Turunen
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen. Antti Haanpää / Yle

Tässä Ylen EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turusen vastaukset yleisön kysymyksiin.

Kommenttipalsta on nyt suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin. Vastauksia on ryhmitelty ja väliotsikoita lisätty kello 1700. Kiitoksia aktiivisuudesta!

"Pääministerin asema on olematon"

1. kysymys: – Onko pääministeri Johnsonilla enää legitimiteettiä toimia virassaan?

Susanna Turunen:Boris Johnsonin poliittinen asema pääministeri on olematon. Korkeimman oikeuden eilinen päätös oli murskaava Johnsonin uskottavuudelle. Täytyy muistaa, että Johnson ei ole valittu pääministeri, eikä hänellä ole enemmistöä parlamentissa.

– Viime aikojen tapahtumien vuoksi voi myös sanoa, että Johnsonin uskottavuus ja luotettavuus EU:n näkökulmasta neuvotteluosapuolena on heikko.

"Lähes mahdotonta veikata suuntaa"

2. kysymys: – Miten todennäköisesti Britannia jää EU:n jäseneksi? Voiko käydä niin että koko brexit-hanke kaatuu?

Susanna Turunen: – Periaatteessa ja käytännössä kaikki vaihtoehdot ovat yhä mahdollisia; ero sopimuksen kera, sopimukseton ero, artikla 50:n peruminen eli eropäätöksen pois vetäminen (se on yksin Britannian päätettävissä) ja jatkoajan myöntäminen eropäivälle 31.10.

– Tällä hetkellä poliittinen tilanne Britannian hallituksen ja parlamentin välillä on niin sekava ja tulehtunut, että on lähes mahdotonta veikata mihin suuntaan tilanne etenee. Britannian jääminen Euroopan Unionin jäseneksi olisi monien yllättävien ja monimutkaisten tapahtumien summa.

– Todennäköisimmältä tällä hetkellä näyttää, että eroneuvottelut EU:n kanssa jatkuvat ja Britannian erolle myönnetään jatkoaikaa. Pääministeri Boris Johnson on velvoitettu hakemaan lisäaikaa, jos sopimusta ei ole hyväksytty 19.10. mennessä Britannian parlamentissa.

– Britannian korkeimman oikeuden eilinen päätös parlamenttityön laittomasta keskeyttämisestä sitoo pääministerin käsiä nyt enemmän, koska parlamentti palattuaan tänään työhän valvoo hallituksen toimia nyt tarkasti. Parlamentin kesällä hyväksymä laki myös estää Britanniaa eroamasta ilman sopimusta.

– Mitä tulee taloudellisiin haittoihin, on täysin selvää, että ero on epäedullinen kaikille osapuolille. Britannian hallitus, Britannian keskuspankki, EU:n komissio, Irlannin hallitus ja lukuisat yritysorganisaatiot ovat julkistaneet pelkästään negatiivisia talousselvityksiä brexitin vaikutuksista.

– Niinpä on todettava, että brexit on mitä suurimmassa määrin tunnekysymys niille, jotka sitä ajavat.

"Uudet vaalit näyttävät olevan edessä"

3. kysymys: – Ollaanko brexitin valmisteluissa jo niin pitkällä ettei sitä ole enää mahdollista perua?

Susanna Turunen: – Brexit on täysin mahdollista perua, jos Britannian hallitus painaa hätäjarrua eli peruu artikla 50:n aktivoinnin. Tosin parlamentti saattaisi asettua vastustamaan sitä. EU-eron peruminen ei ole kiinni mistään valmistautumisista, taloudellisesti tai muutoin. Kysymys on ainoastaan poliittinen ja juridinen.

– Parlamentissa ei ole enemmistöä tällä hetkellä millekään brexit-vaihtoehdolle ja siksi tilanne on mennyt niin monimutkaiseksi.

– Boris Johnsonin häviö eilen oikeudessa on lisännyt spekulaatioita hänen erostaan. Johnsonin vähemmistöhallitus ei saa vietyä sopimuksetonta eroa läpi parlamentissa ja neuvottelut EU:n kanssa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevassa kiistassa eivät näytä edistymisen merkkejä.

– Lisäksi Johnson ei aio omien sanojensa mukaan hakea lykkäystä eropäivälle, joten uudet vaalit näyttävät olevan edessä.

– Ajankohta on auki ja sekin poliittisen pelin alainen. Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn sai puolueväkensä taakseen Brightonin puoluekokouksessa. Työväenpuolue ei aio esittää hallitukselle epäluottamuslausetta ennen 31.10. Siten Corbyn laskee, että sopimuksettoman eron uhka on väistetty. Hallituksen kaataminen nyt johtaisi nopeasti ennenaikaisiin vaaleihin ja työväenpuolue ei voi laskea voittavansa niitä.

– Corbynin ja työväenpuolueen epämääräinen kanta brexitiin on syönyt puolueen kannatusta, vaikka sen kaiken järjen mukaan pitäisi olla juuri päinvastoin.

"Työväenpuolue on heikko ja sekava"

4. kysymys: – Miksi konservatiivit onnistuvat säilyttämään kannatuksensa vaikka puolueen pääministerit lyövät päänsä jatkuvasti seinään brexitia ajaessaan?

Susanna Turunen: – Se on hyvä kysymys. Tilanteeseen vaikuttaa myös opposition eli Työväenpuolueen heikkous ja sekava suhtautuminen brexitiin ja sen kaikkiin vaihtoehtoihin. Johtaja Jeremy Corbyn on pitänyt ensisijaisena tavoitteena päästä valtaan ja vasta sen jälkeen hän miettisi kantansa brexitiin.

– Ihmiset ovat odottaneet brexitin suhteen johtajuutta suuntaan tai toiseen. Mutta kaikki politiikassa ei ole brexitiä. Jos avaa poliittista agendaa enemmän huomaa, että Corbyn edustaa erittäin vasemmistolaista siipeä Työväenpuolueessa. Kaikki eivät hyväksy esimerkiksi yritysten valtiollistamista tai investointien rahoittamista pelkällä velkarahalla.

"Konservatiiveilla tulossa myrskyisä kokous"

5. kysymys: – Pystyvätkö konservatiivit kokoamaan rivinsä enää tämän jälkeen, vai hajoaako puolue?

Susanna Turunen: – Konservatiivipuolue kokoontuu Manchesteriin 29.10-2.11. puoluekokoukseen. Odotettavissa on myrskyisä kokous. Konservatiivit ovat pahasti jakutunut puolue tällä hetkellä. Kansanedustajissa on sekä brexitin kannattajia, että vastustajia ja lisäksi sopimuksettoman eron kannattajia.

–Äärimmilleen tulehtuneen tilanteen loi pääministeri Boris Johnson, joka erotti 21 kansanedustajaa parlamentin äänestettyä läpi sopimuksettoman eron kieltävän lain. Lisäksi lukuisat konservatiivikansanedustajat ovat eronneet puolueesta Johnsonin politiikan vuoksi ja osa on siirtynyt opposition leiriin.

– Pääministerin ja hallituksen häviö korkeimmassa oikeudessa todennäköisesti vain lisää poliittista tyytymättömyyttä puolueessa. Kuningattaren sotkeminen politiikkaan on Britannian poliittisessa järjestelmässä sopimatonta.

– Pääministeri Johnson pitää korkeimman oikeuden päätöstä vääränä ja on kieltäytynyt eroamasta. Hän aikoo toteuttaa brexitin lokakuun lopussa.

– Kapina pääministeriä vastaan puolueessa kasvaa. Merkittävää on se, että Johnsonilla ei ole enää juurikaan mandaattia toimia pääministerinä, hänellä ei ole parlamentin enemmistöä, ei valtuuksia viedä maata ulos EU:sta ilman parlamentin siunausta eikä mahdollisuutta laukaista nopeasti ennenaikaisia vaaleja.

– Edellinen pääministeri Theresa May teki poliittiset päätöksensä pitääkseen puolueen kasassa. Johnson on tehnyt päätöksensä puolueen kovan, brexit-myönteisen porukan ehdoilla. Tyytymättömyys omien leirissä perustuukin pitkälti Britannialle sopimuksettomasta erosta koituviin haittoihin.

– Kovalla linjalla on myös yritetty tilkitä Nigel Faragen johtaman Brexit-puolueen kannatuksen kasvua.

– Jos vaalit pidettäisiin nyt, olisi hyvin todennäköistä, että seuraava hallitus olisi jonkinlainen konservatiivien ja Brexit-puolueen yhteishallitus.

"Oikeus ei ottanut kantaa valehteluun"

6. kysymys: – Miksi väitetään, että Boris Johnson on määrännyt istuntotauon, koska tosiasiassa istuntotauon on määrännyt kuningatar pääministerin ehdotuksesta?

Susanna Turunen: – Britannia on parlamentaarinen monarkia, jossa monarkki on valtion pää. Hänen valtansa on lähinnä seremoniallinen ja muodollinen. Todellinen valta on muualla; parlamentilla, hallituksella ja tuomioistuimella.

– Britannian valtiomuoto, vallanjako ja suuri osa nykyisinkin olemassa olevista poliittisista institutioista ovat vuoden 1688 vallankumouksen perua. Monarkilla ei ole poliittista valtaa, eikä hän voi sitä itselleen ottaa.

– Esimerkiksi niin sanottu kuningattaren puhe parlamentin istuntokauden alkajaisiksi ei ole monarkin kynästä vaan hallituksen. Tässä tapauksessa kuningatar Elisabeth II ainoastaa lukee julki hallituksen ohjelman. Parlamentin työn keskeyttäminen 9.9. viideksi viikoksi oli pääministerin ja hallituksen päätös, jolle haettiin muodollinen hyväksyntä kuningattarelta.

– Britannialla ei ole kirjoitettua perustuslakia. Siksi perustuslaki on hankalasti tulkittava. Se perustuu ennakkotapauksiin, käytäntöihin ja perinteisiin. Perustuslain toteutumista valvotaan mm. perustuslakituomioistuimen ja perustuslakivaliokunnan toimesta.

– Eilinen korkeimman oikeuden langettava päätös on hyvä esimerkki valvonnasta. Tuomioistuin otti kantaa siihen oliko parlamentin työn keskeyttäminen laiton. Päätöksessä ei otettu kantaa siihen, valehteliko pääministerin sanansaattaja Jacob Rees-Mogg kuningattarelle vai ei.

"Britannia päättää pysyykö vai eroaako"

7. kysymys: – Onko käynnissä venkoilu Britannian kansanäänestyksen tuloksen ohittamiseksi?

Susanna Turunen: – Euroopan unioni ei ole juridisesti eikä poliittisesti osallinen Britannian brexit-päätöksessä. EU kunnioittaa brittien päätöstä, oli se mikä tahansa, ja neuvottelee Britannian hallituksen kanssa, olkoon pääministeri kuka tahansa.

– Britannia päättää itse pysyykö se EU.ssa vai eroaako siitä. Eron ollessa kyseessä EU neuvottelee eron ehdoista eli erosopimuksesta.

– Omasta puolestaan EU:lla voi toki valvoa unionin ja sen kansalaisten etuja. Siksi osapuolet ovat käyneet erosopimuksesta pitkät neuvottelut.

"Kaikki on mahdollista"

8. kysymys: – Onko sopimuksettomalle erolle tarpeeksi kannatusta parlamentissa?

Susanna Turunen: – Parlamentti hyväksyi kesällä lain, joka estää hallitusta viemästä Britannian eroa läpi ilman sopimusta.

9. kysymys: – Onko mahdollista että järjestetään uusi kansanäänestys Theresa Mayn ehdotuksen, sopimuksettoman eron ja jäämisen välillä?

Susanna Turunen: – Kaikki on mahdollista, mutta tällä hetkellä näyttää enemmän todennäiseltä, että Britanniassa ajaudutaan ennenaikaisiin vaaleihin.

– Sitä ennen hallituksen on haettava neuvotteluille jatkoaikaa ja seuraava hallitus jatkaisi neuvotteluja ja veisi uuden, mahdollisesti muutetun sopimuksen joko parlamentin tai kansan äänestettäväksi.

"Johnson repisi Britannian irti"

10. kysymys: – Voidaanko kansanäänestyksen tulos mitätöidä - tai järjestää uusi - sillä perusteella, että Britannian äänestäjille ei kerrottu mitä eroaminen maalle tarkoittaa?

Susanna Turunen: – Britanniassa kansanäänestys ei ole perustuslaillinen velvoite eikä se ole sitova. Brexit-äänestyksen jälkeen kolme pääministeriä on suhtautunut tulokseen erilailla. David Cameron erosi, koska ei kannattanut brexitiä. May joutui eroamaan, koska tavoitteli hallittua eroa ja nyt jää nähtäväksi joutuuko Boris Johnson eroamaan, koska hän repisi Britannian irti EU:sta vaikka parlamentin tahtoa vastaan.

– Uuden kansaäänestyksen järjestäminen brexitistä Britanniassa on täysin mahdollinen. Toisella kerralla äänestäjät todennäköisesti saisivat valita sopimuksellisen tai sopimuksettoman eron välillä.

– Kansanäänestyksen tuloksia ei mitätöidä demokraattisissa maissa, jollei itse vaaliin liity todennettua vilppiä. Riippuu maasta ja kansanäänestyksen oikeudellisesta merkityksestä onko äänestystulos neuvoa antava, jolloin se ei sido päättäjien käsiä, vai sitova.

– Irlannissa kansanäänestys on perustuslaissa, mikä velvoittaa päättäjät noudattamaan tulosta. Suomessa kansanäänestys on poikkeus, jonka tulosta kunnioitetaan.

"Kova brexit toisi kauppaesteet, tullit ja ruuhkat"

11. kysymys: – Mikäli brexit jonkin mallisena kaikesta huolimatta tapahtuu, mikä on Suomen ja EU:kin pahin skenaario sen vaikutuksista?

Susanna Turunen: – Suomessa esimerkiksi valtioneuvoston kanslia ja työmarkkinajärjestöt sekä useat ajatushautomot ovat kukin julkaisseet erilaisia laskelmia siitä, mitkä brexitin vaikutukset Suomelle olisivat, oli se sitten ero sopimuksen kera tai ilman.

– Suomi ei EU-maista kuulu suurimpiin häviäjiin siitä syystä, että Britannia ei kuulu suurimpien kauppakumppaniemme joukkoon. EU-maista ehdottomasti suurin kärsijä on Irlanti, jota seuraavat Ranska, Belgia ja Hollanti. Kaikilla näillä on suora kauppaa koskeva meritieyhteys Britanniaan.

– Suurimmat negatiiviset vaikutukset koskisivat Britanniaa ja näkyisivät osin nopeastikin mm. tavarapulana.

– Kaikkia EU-maita ja Britanniaa koskisivat sopimuksettomassa erossa kaupankäynnin esteet, kuten tullit ja tavaraliikenteen ruuhkautuminen rajoille. Henkilöliikenne takkuaisi myös ainakin aluksi. Lentoliikenne on ollut suurin huolenaihe. Lontoon Heathrow on Euroopan vilkkain lentokenttä. Yksityishenkilöiden liikkumisen rajoitukset ovat myös yhä epäselviä.

Video perkaa Brexitin juuret, kuinka britit päätyivät EU-eron kannalle
Video kertoo miten britit päätyivät kansanäänestykseen, joka erottaa heidät Euroopan unionista. Erotarinassa on selkeitä käännekohtia.