Analyysi: Liha ei maistu entiseen malliin – mutta johtuuko se sateista, sikarutosta, suolistosyövästä vai etiikasta?

Lihan kulutuksen kasvu on pysähtynyt ja kääntymässä laskuun. Mutta onko käänne pysyvä, kysyy taloustoimittaja Antti Parviala.

Lihankulutus
Ollikkalan sikatila
Sianlihan hinta on nousussa Kiinan sikaruton takia. Suomessa lihan kulutuksen odotetaan kääntyvän laskuun vuosikymmenien nousun jälkeen.Ronnie Holmberg / Yle

Liha ja elintaso – erottamaton pari.

Historia todistaa, että liha on vallannut ruokapöydät samaa vauhtia kuin elintaso on noussut.

Vuonna 1950 suomalainen söi keskimäärin 29 kiloa lihaa vuodessa. Viime vuonna määrä oli 81 kiloa nuppia kohti.

Possun syömisen vähentyminen on jatkunut lähes kymmenen vuotta, naudan yli neljäkymmentä. Samaan aikaan kana on lentänyt tilastoissa kuin raketti.

Siipikarjan kulutus lähti lähes nollasta 1970-luvun alussa ja nyt suomalaiset syövät vuodessa kanaa keskimäärin 25 kiloa eli viisi kiloa enemmän kuin nautaa. Sianlihan kulutus oli viime vuonna yli 32 kiloa. Makkara maistuu.

Tilastografiikka
Luonnonvarakeskus, Harri Vähäkangas / Yle

Kaikkiaan lihan kulutus on kuitenkin alkanut tasaantua. Kolme viime vuotta kulutus on pysynyt 81 kilon tuntumassa.

Liha ja elintaso ovat olleet erottamaton pari – ainakin tähän saakka.

Pellervon taloustutkimus ennustaa, että nyt yhteys katkeaa ja lihan kokonaiskulutus kääntyy tänä vuonna laskuun. Kanan nousu pysähtyy, nauta ja sika jatkavat alamäkeen.

Lihan kulutuksen kasvun pysähtymiseen on monta erilaista syytä.

Kiinassa riehuva sikarutto kaataa possua kuin heinää ja vajetta korvataan tuonnilla. Se saa lihan hinnan nousuun Suomea myöten. PTT ennustaa lihan kallistuvan (siirryt toiseen palveluun) neljä prosenttia tänä vuonna.

Nouseva hinta on omiaan vähentämään kulutusta. Lihasta siirrytään ehkä eineksiin, joissa voi olla lihaa lähinnä nimessä.

Samaan aikaan kasvisten hinta laskee. Takana on kaksi suoranaista katovuotta. Ensin oli liian märkää, sitten kuivaa. Nyt on saatu niin sanottu normaalisato ja kasvituotannon hinnat laskevat.

Nyhtökaurasalaatti
Nyhtökaurapaistos salaattipedillä. Juha Mäntykenttä / Yle

Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja muistuttaa, että syömistä ohjaa moni muukin tekijä kuin hinta.

Hän suhtautuu varovaisesti suuren käänteen ennustamiseen, mutta vinkit lännestä puhuvat muutoksen puolesta.

– Ruotsissa käänne on tapahtunut. On mahdollista, että Suomi seuraa mukana ja lihan kokonaiskulutus lähtee laskuun.

Käänteen takana on myös terveysnäkökulmat, jotka iskevät varsinkin punaiseen lihaan.

Suomen kolmen suuren lihanjalostusyhtiön perustama Lihatiedotus ry:kin muistuttaa punaisen ja prosessoidun lihan yhteydestä suolistosyöpiin (siirryt toiseen palveluun). Ja kyseessä on sentään menekin edistämisyhdistys.

Tämän lisäksi lihantuotanto on joutunut arvostelijoiden hampaisiin ilmasto- ja eettisyystaakkansa takia.

Ja sitten vielä kilpailevat innovaatiot.

Lihaa korvaavat tuotteet ovat saaneet ilmaista mainosta julkisuudessa. Nyhtis, Härkis, Beyond Meat - myönteinen mainintataajuus mediassa on tasolla, josta Lihatiedotus voi vain haaveilla.

Jallinoja arvio, että on tapahtunut kulttuurinen siirtymä.

Takavuosina pelkkä kasvisruoan tarjoaminen vieraille olisi ollut mahdottomuus, ainakin jos toivoo saavansa vastavierailukutsua.

– Nyt täysipainoinen kasvisruoka voi olla kulttuurisesti arvokas ruoka.

kasvissalaatti jossa falafelpullia
Takavuosina kasvisruoka kelpasi harvoin pääruoksi ainakaan juhlapöytään. Nyt kulttuurinen siirtymä on muuttamassa tilanteen. AOP

Varma todiste vegebuumista on se, että jauhelihapihvin varaan rakennetut hampurilaisravintolat alkavat innovoida vegeburgereita. Jallinojan mukaan viimeistään se todistaa, että kasvisruoka ei enää ole "vain ituhippien touhua".

Kaikesta huolimatta vegebuumi ei ole tempaissut koko kansaa puolelleen. Suomi syö -tutkimuksen mukaan vegaanien osuus kyllä lähes kaksinkertaistui vuosina 2014–16, mutta heitä oli väestöstä 1,1 prosenttia. Punaisesta lihasta kieltäytyjien osuus nousi vähän yli kahdeksaan prosenttiin.

Mutta onko siis lihan kulutuksen "suuri käänne" laskuun sittenkään pysyvää?

Nyt sikarutto nostaa lihan hintaa ja sopivat sademäärät laskevat kasvisten hintaa – molemmat ehkä nopeastikin muuttuvia tekijöitä.

Trendit sanelevat vain vähemmistön lautasen. Kasvisruokatrendin pysyvyydelle tärkeää on se, kuinka moni kuluttaja tempautuu mukaan "kulttuuriseen siirtymään" ennen kuin lihan hinta ehkä taas laskee houkuttelevalle tasolle.