Elsi Suomisen vanhemmat saivat sairaalasta valtavasti tukea, kun tytär ei ollutkaan syntyessään täysin terve

Hoitaja vieraili perheen kotona viikoittain puolen vuoden ajan.

Suomessa syntyy vuosittain paljon pitkäaikaishoidon tarpeessa olevia vauvoja. Moni asuu syntyessään kaukana sairaalasta. Iisalmelainen Elsi Suominen, 2, on yksi heistä.

Jaana ja Jari Suomisen esikoistytär näki päivänvalon Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Kys) joulukuussa 2016. Hyvin nopeasti varmistui, että vauvalla on geeniperimän vuoksi hoitoa vaativa munuaissairaus.

Pieni tyttö vietiin synnytyssalista hiljattain valmistuneen Kaarisairaalan vauvatehon perhehuoneeseen isänsä kanssa, jonne myös äiti siirrettiin tehovalvonnan jälkeen.

Oli tärkeää, että saimme olla koko perhe yhdessä sairaalassa.

Jaana Suominen

Kys on tällä hetkellä ainoa couplet care -hoitomallia noudattava yliopistosairaala Suomessa. Se tarkoittaa, että hoitohenkilökunta liikkuu äidin perässä, jotta tämä pääsisi mahdollisimman pian vauvansa lähelle.

Suomisen perhe vietti lähes kuusi kuukautta vauvatehon perhehuoneessa. He kokivat, että lääkärit ja hoitajat huomioivat heidät vaikealla hetkellä aivan erityisellä tavalla.

Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt, Jari Suominen muistelee.

Haluamme tukea vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen syntymistä alusta lähtien. Lapsen vakava sairaus on vanhemmille raskasta.

Ulla Sankilampi osaston ylilääkäri, vauvateho

Elsi oli lopulta vajaa puolivuotias, kun hän pääsi vanhempiensa kanssa kotiin odottamaan leikkausta. Ennen kotiutumista perhe tapasi kuitenkin yhden tärkeän henkilön.

Suomiset tulisivat seuraavien kuukausien aikana saamaan sairaalasta vieraan: vauvaperhetyöntekijä Seija Korhosen. Hän vieraili pikku potilaan kotona Iisalmessa viikoittain.

Kävimme välillä Jarin kanssa hyvin syvällisiä keskusteluja esimerkiksi lasten saamisesta ja uskonnosta. He olivat myös usein kattaneet herkullisen aamupalan.

Seija Korhonen vauvaperhetyöntekijä

Kysin vauvaperhetyöntekijät tekevät satoja kotikäyntejä vuosittain ympäri maakuntaa. Heidän tehtävänsä on myös olla linkki lääkärin ja perheen välillä.

Elsi oli hieman yli yksivuotias, kun munuaisten siirto tehtiin Helsingissä. Luovuttajana oli oma isä.

Itkin helpotuksesta koko kävelymatkan osastolle, kun kuulin leikkauksen onnistuneen.

Jaana Suominen

Suomisille tarjottiin alusta alkaen myös kriisi- ja keskusteluapua. Sitä he olivat valmiita vastaanottamaan vasta, kun vaikeimmat ajat olivat takana.

Sairaalan tuella on ollut koko perheelle valtava merkitys. Pimeimpinä hetkinä myös usko ja läheiset kannattelivat.

Elsille annettiin kolmanneksi nimeksi Matilda. Se tarkoittaa mahtavaa taistelijatarta.

Tämä artikkeli on osa laajempaa kokonaisuutta. Tästä linkistä pääset lukemaan kaikki kokonaisuuteen kuuluvat tarinat.

Kokonaisuuteen kuuluu 18 tarinaa eri puolilla Suomea asuvista ihmisistä, jotka kertovat kokemuksensa suomalaisesta terveydenhuollosta.

Tekijät

Toimittaja

Anna Ronkainen

Kuvat

Toni Pitkänen, Yle / Jaana ja Jari Suomisen kotialbumi

Julkaistu 15.10.