Euroopan maatalouden ilmastopäästöt kasvussa, Suomi perää silti vapaaehtoisuutta ympäristötoimiin – Leppä: "Jäsenmaille enemmän liikkumavaraa"

Maatalousministerit pohtivat Helsingissä, miten maatalouden ilmastopäästöt saataisiin käännettyä laskuun. Keinoiksi oli tarjolla esimerkiksi hiilen sitouttamista maaperään.

ilmastonmuutos
Puimuri maissipellolla.
Jochen Tack / AOP

Euroopan unioni esiintyy mielellään ilmastonvastaisen taistelun airueena, mutta maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen on osoittautunut unionille liian vaikeaksi palaksi.

Maatalous tuotti uusimpana mittausvuonna 2017 kasvihuonekaasuja käytännössä yhtä paljon kuin vuonna 2004. Viime vuosina päästöt ovat kasvaneet, eivät vähentyneet.

– Eihän se ole millään lailla kestävää, sanoo eurooppalaisen ympäristöverkoston European Environmental Bureaun puheenjohtaja Jouni Nissinen.

Kotimaassa Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkönä työskentelevä Nissinen piti ympäristöjärjestöjen puheenvuoron EU:n maatalousministerien kokouksessa Helsingissä tänään tiistaina. Nissisen mukaan päästöt eivät ole vähentyneet, koska ilmastoasioita ei pidetty tärkeinä, kun nykyistä maatalouspolitiikkaa luotiin.

Tällä kertaa tilanne on toinen, ainakin puheiden tasolla. EU valmistelee parhaillaan uutta maatalouspolitiikkaa, jonka on määrä astua voimaan vuonna 2021.

Ministerit keskustelivat Helsingin epävirallisessa kokouksessa Suomen johdolla siitä, miten maatalousmaahan saataisiin sidottua enemmän hiiltä. Tällä erää maatalousmaa on päästöjen lähde. Esimerkiksi Suomessa siitä pääsee ilmakehään vuosittain noin 200 kiloa hiilidioksidia hehtaarilta.

Maatalouden kasvihuonepäästöt EU:ssa
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ranska haluaa pakollisen järjestelyn

Hiilen sidontaa voidaan lisätä muuttamalla viljelymenetelmiä. Esimerkiksi ympärivuotinen ruohopeite on tehokas tapa sitoa hiiltä maaperään. Ministereille esiteltiin suomalaisia hiilensidonnan konsteja Uudellemaalle suuntautuneella bussikierroksella eilen maanantaina.

– Kaikki ovat samaa mieltä, että nyt pitää siirtyä tekoihin. Pitää muuttaa maatalouden menetelmiä, viljelykiertoa ja maan peitteisyyttä, sanoi Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume Ylen haastattelussa kierroksen jälkeen.

Ranska lanseerasi Pariisin ilmastokokouksen yhteydessä hiilensidonnan 4 per 1000 -aloitteen. Neljän promillen kampanjan nimi tulee siitä, että jos maaperän pintakerrokseen sitoutuneen hiilen määrää saataisiin lisättyä 0,4 prosenttia vuosittain, lisäys riittäisi kompensoimaan koko planeetan nettopäästöt.

Guillaume sanoo, että Ranska haluaa tuoda 4 per 1000 -aloitteen myös osaksi EU:n uutta maatalouspolitiikkaa.

Ranskan mielestä myös EU:n komission ehdottaman uuden ekojärjestelmän pitää olla pakollinen jäsenmaille. Järjestelmässä suoria EU-maataloustukia ei voisi saada ilman pakollisia ympäristötoimia.

– Me haluamme luoda EU:n tasolla [ilmastonmuutoksen torjumiseen] välineitä, jotka täydentävät ranskalaisia työkaluja. Työ uuden ekojärjestelmän puolesta on tärkeää, Guillaume sanoo.

Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume osallistui tutustumisretkelle eteläsuomalaiseen maatalouteen ja metsänhoitoon.
Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume osallistui tutustumisretkelle eteläsuomalaiseen maatalouteen ja metsänhoitoon.Emmi Korhonen / Lehtikuva / Maa- ja metsätalousministeriö

Myös maatalouskomissaari Phil Hogan puolusti Helsingissä komission alkuperäistä esitystä, jonka mukaan ympäristötoimet olisivat pakollisia jäsenmaille, eli ne voivat jatkossa olla maataloustuen saamisen ehtona.

– Kun annamme rahaa viljelijöille, haluamme jotain takaisin yhteisenä hyvänä, Hogan sanoi.

Suomen lähestymistapa "tehotonta"

Hiilensidontakeskustelua isännöivä puheenjohtajamaa Suomi on eri mieltä.

Suomi on ajanut jäsenmaiden neuvostossa linjausta, jonka mukaan ekojärjestelmän tulee olla jäsenmaille vapaaehtoinen. Suomi on perustellut kantaansa sillä, että pakollinen järjestelmä johtaisi liian monimutkaiseen maatalouspolitiikkaan.

Maatalousministeri Jari Lepän (kesk.) mielestä oikea järjestys on, että jäsenmaat sopivat ensin yhdessä tavoitteet, ja sen jälkeen jäsenmailla on vapaus toteuttaa niitä parhaaksi katsomallaan tavalla.

– Annetaan jäsenmaille enemmän liikkumavaraa toteuttaa niitä toimia, jotka kussakin jäsenmaassa ovat niitä oikeita ja tehokkaita, Leppä perustelee.

Hänen mukaansa Suomella on hyviä kokemuksia vapaaehtoisista ympäristötoimista, joihin viljelijöitä on kannustettu maaseudun kehittämisrahoilla.

Maatalousministeri Jari Leppä
Maatalousministeri Jari LeppäHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

European Environmental Bureaun Jouni Nissisen mielestä Suomen linja on ristiriidassa hallituksen tiukkojen ilmastotavoitteiden kanssa.

– Tuossa on juuri se ongelma, että vapaaehtoiset toimet tuppaavat jäämään riittämättömiksi. Ei se tue tavoitetta ilmastotavoitteiden saavuttamisesta, Nissinen sanoo.

Onko tämä tekopyhää?

– Jos haluaa käyttää sanaa tekopyhä, niin sitä se on, tai ainakin se on tehotonta, Nissinen sanoo.

Hogan: Lihansyönti on ruokavaliokysymys

Nissisen mukaan uudessa maatalouspolitiikassa ei ainakaan nykymuodossaan ole vielä tarpeeksi työkaluja ilmastopäästöjen kääntämiseksi laskuun. Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja entistä yksinkertaisempaa maatalouspolitiikkaa on vaikea sovittaa yhteen.

Suurin osa maatalouden päästöistä liittyy kotieläintuotantoon, joka saa ympäristöjärjestö Greenpeacen laskelmien mukaan (siirryt toiseen palveluun) suoria EU-tukia noin 30 miljardia euroa vuodessa eli viidenneksen unionin budjetista. EU:ssa ei ole ainakaan toistaiseksi nähty halukkuutta suunnata tukia pois eläintuotannosta.

– Tuotantoeläinten määrää vähentämällä pystytään maataloudessa tekemään paljon. Pitäisi päästä määrän tuottamisesta laadun tuottamiseen, Nissinen sanoo.

Kysymys lihansyönnin vähentämisestä nousi esiin myös maatalouskomissaari Hoganin ja Lepän tiedotustilaisuudessa. Hoganin mukaan EU ei aio antaa kansalaisille suositusta lihansyönnin vähentämisestä. Hänen mukaansa lihansyönti kuuluu tasapainoiseen ruokavalioon.

Leppä taas sanoi, että eläintuotannolla on myönteisiä vaikutuksia ilmastolle ja ympäristölle.

Maatalouskomissaari Philip Hogan
Maatalouskomissaari Philip HoganHeikki Saukkomaa / Lehtikuva