Helsingistä muutettiin naapurikuntiin kiihtyvällä tahdilla viime vuonna – Kaupungin väkiluku kasvoi silti lähes viidellä tuhannella

Muualta Suomesta Helsinkiin muutettiin yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Muuttovoitto ulkomailta sekä syntyvyys pienenivät merkittävästi.

Helsinki
ilmakuva hakaniemestä
Helsinkiin muutetaan muualta Suomesta, mutta helsinkiläiset hakeutuvat asumaan naapurikuntiin.Esko Jämsä / AOP

Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kasvoi selvästi vuonna 2018. Helsingistä muutettiin etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän, Nurmijärvelle ja Espooseen.

Muuttotappiosta huolimatta Helsingin väkiluku kasvoi viime vuonna 4 770 henkilöllä. Vuodenvaihteessa 2018–2019 Helsingissä asui 648 042 asukasta.

Väkilukua kasvatti luonnollisen väestönkasvun eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotuksen lisäksi muuttoliike Helsingin seudun ulkopuolelta sekä ulkomailta.

Muuttovoittoa tuli Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta lähes yhtä paljon kuin vuonna 2017, jolloin muuttovoitto oli poikkeuksellisen suuri. Helsinkiin muutti 3 760 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois.

Muuttovoitto ulkomailta kuitenkin pieneni. Ulkomailta muutettiin Helsinkiin vähemmän kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Ulkomailta muuttaneista 1 300 ulkomaan kansalaisista puolet muutti Helsinkiin Euroopasta.

Helsingissä syntyi vuoden 2018 aikana 6 388 lasta, mikä on vähemmän kuin usean edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan on kasvanut.

Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pieneni 1,13 lapseen. Edellisen kerran hedelmällisyys on ollut näin alhainen 1970-luvun alkuvuosina ja 1930-luvun loppupuolella.