Armeijan ruoka on monen mielestä niin pahaa, että se lentää suoraan roskiin – ruokahävikkiä on silti saatu vähennettyä

Varusmiehiä närästävät erityisesti taistelumuonat eli niin sanotut sissimuonat. Hävikkiä kertyy turhien ainesten, huonon maun tai heikon valmistustavan takia.

puolustusvoimat
Varusmieskolmikko
Jyrki Lyytikkä / Yle

Armeija marssii vatsallaan, mutta ruoasta huolimatta moni annos jää syömättä, viskataan roskikseen tai jää muuten käyttämättä. Luvut ovat isoja, kun päivittäin annoksia tehdään jopa 70 000.

Kasarmeilla hävikin vähentäminen on edennyt hyvää tahtia, mutta taistelumuonissa on vielä paljon parantamisen varaa.

Hävikistä siis pitäisi pystyä nipistämään. Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavalle Leijona Cateringille hävikin vähentäminen on ekologisesti tärkeää, mutta myös taloudellisesti iso asia – vuositasolla vähintään kuusinumeroinen luku.

– Vuodesta 2016 olemme tehneet hyvin aktiivisesti työtä ruokahävikin vähentämiseksi erilaisilla menetelmillä ja seurattu kohtuullisen tarkasti hävikin kehittymistä, mutta tarkan luvun antaminen on erittäin vaikeaa. Mutta kyllä siinä ainakin kuusinumeroisista luvuista puhutaan, kertoo Puolustusvoimien ruokahuollosta vastaavan Leijona Catering Oy:n kehitysjohtaja Petri Hoffren.

Päiväkohtaisia lukuja on Hoffrenin mukaan vaikea laskea, koska ruokaa syödään ja tehdään varuskunnissa, sitä tehdään maastossa ja sitä viedään maastoon. Silti Hoffren arvioi, että yhteensä ruokahävikistä on kolmen vuoden aikana nipistetty toistakymmentä prosenttia.

– Päivittäisistä määristä on vähän hankala laskea, mutta kyllä se kymmeniä tuhansia annoksia on. Saattaapi olla jopa satoja tuhansia annoksia, mitä tässä on kolmen vuoden aikana säästetty. Hyvin merkittävästä määrästä ruokaa puhutaan.

Samalla Hoffren toteaa tyytyväisenä, että varuskuntien ruokaloiden hävikin määrä on pienempi kuin muiden yleisten ruokaloiden.

Työtä on kuitenkin edessä, eikä vähentämisen kristallipalloa tai yhtä keinoa parantaa tulosta ole.

– Aktiivinen seuranta. Mitä tuotetta menee ja missä tilanteissa menee ja koulutus. Ja tietenkin meidän omia toimintamalleja muuttamalla. Henkilökunnan valmentaminen ja erilaisten työkalujen käyttö hukan vähentämiseksi, siinä ne keinot.

Hyvin tärkeänä asiana Hoffren pitää uusille varusmiehille palveluksen alussa järjestettävää koulutusta. Se on otettu hyvin vastaan ja siitä ollaan kiinnostuneita.

– Se tuntuu jopa siltä, että jos emme tekisi näin, se näyttäisi kummalliselta, Hoffren jatkaa.

Varusmiehet: Taistelumuonista iso säästökohde

Varusmiehiä närästää erityisesti taistelumuona. Sitä pidetään joko huonona, paketissa on liikaa tai turhia ainesosia tai annoksesta ei aina pysty valmistamaan hyvää ruokaa.

Siksi moni taistelumuona-annos jää syömättä ja lentää lopulta roskiin. Palveluksensa jo päättäneiden varusmiesten esimerkki kertoo paljon.

11 kuukauden aikana 20 varusmieheltä kertyi yhdeksän banaanilaatikollista hävitykseen tai roskikseen menossa olevaa ehjää ja käyttökelpoista taistelupakkausannosta. Laatikkoihin kertyi noin 500 annosta ruokaa.

Kun yksi pussillinen maksaa kaupassa 6-7 euroa, niin pelkästään tämän noin 20 varusmiehen joukolta kerätyn kasan hinta olisi kaupassa noin 3 000 euroa.

Outdoor ruokapusseja laatikossa.
Taistelumuonista jää iso osa syömättä muun muassa pahan maun takia. Varusmiehen kuva

Ylelle he kertovat näin:

"Kenttäruokailut ovat vähentyneet radikaalisti, ja tilalle ovat tulleet ”sissimuonapussit, joiden sisällöstä valtaosa menee suoraan roskiin.... Kuivaruokapussit ovat varusmiesten kesken lähinnä vitsi, sillä ruoat eivät ole maultaan hyviä, eivätkä valmistu kenttäolosuhteissa kunnolla".

Lisäksi he kertovat, että pusseissa olevista teepusseista, pikakahvista, sokerista, maitojauheesta ja urheilujuomajauheesta valtaosa heitetään roskiin jo kasarmilla repun tilan säästämiseksi, vaikka Puolustusvoimilla on ohjeet käyttämättömän ruoan varalta.

Leijona Cateringin Hoffren ei kiistä varusmiesten keräämää tietoa. Pikemminkin hän pitää hukkaan menevän ruoan määrää huolestuttavan isona. Hän pitääkin palautetta tärkeänä ja lupaa sen menevän nopeasti käytäntöön.

– Teemme kaksi kertaa vuodessa varusmiehille kyselyn. Nyt juuri tutkittiin, mitä mieltä he ovat taistelumuonista. Juuri sieltä nousee esille niitä kehityskohteita.

Samalla Hoffren muistuttaa, että maastoruuissa on paljon reunaehtoja.

– Mitä siellä voidaan valmistaa ja kuinka ne säilyvät. Se rajoittaa paljon. Mutta on äärimmäisen hyvä, jos varusmiehet tuovat asioita esille. Siellä heitä on 17 000. Jos he lähtisivät antamaan meille kommentteja ja kehitysehdotuksia, niin varmasti päästäisiin paremmin eteenpäin, Hoffren sanoo.

Varusmiesliitolta vinkki hävikin vähentämiseksi

Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula ei hämmästy pieneltä joukolta kerättyjen ruokapussien määrää.

– Varusmiesliitolle tällaiset ruoka-asiat eivät suoraan kuulu, mutta näistä on paljon keskusteltu ja kyllä tässä perää on. Kun peilaan omaan varusmieskokemukseeni, niin erityisesti tuo maastoruokailu saattaa aiheuttaa paljon hävikkiä, Pajula kertoo.

Pajula löytää monenlaisia ongelmia myös ns. "sissimuonapaketeista". Suurin ongelma on se, että paketeissa on paljon sellaista mitä metsäreissuilla ei syödä.

– Sehän juuri haaste on, kun ne paketit ovat valmiiksi pakattuja. Esimerkiksi urheilujuomajauheita alkaa hyvin nopeasti lojua isoja määriä kaapeissa.

Pajula ehdottaa, että taistelupakkauksen saisi koota tai kerätä itse. Perustarvikkeet pakkauksessa olisivat valmiina, mutta loput voisi kerätä halunsa tai makunsa mukaan.

Armeija ei ole ainoa hävikin kanssa painiva

Jos puolustusvoimissa mietitään, kuinka ruokahävikkiä voisi vähentää, niin he eivät ole yksin ongelman kanssa.

Yksin kotitaloudet heittävät vuodessa roskiin ruokaa 120 miljoonaa, jopa 160 miljoonaa kiloa. Se tekee yhtä ihmistä kohti 20-25 kiloa. Eniten ruokaa heittää pois yksin asuva nainen.

Hävikkiviikon järjestäjänä toimivan Kuluttaja-median (siirryt toiseen palveluun) tietojen mukaan eniten kotitalouksissa heitetään pois leipää, valmisruokia ja liha- ja kalatuotteita.

Ravintola-alalla ruokahävikin määrä on 75-85 miljoonaa kiloa ja kaupoissa 65-75 miljoonaa kiloa. Koko ruokaketjun hävikin määrä on vuositasolla 400 miljoonaa, jopa 500 miljoonaa kiloa.

Lue lisää:

Armeijan ruokahävikkiin isketään – katso mitä varusmiehet syövät varuskunnissa