Taiteilija ällistyi, kun IT-miljonääri lupasi hänen teoksilleen myyntitakuun: "Ei tällaista ole tullut ennen vastaan"

Yrityskaupoilla rikastunut Tommi Laitinen toimii mesenaattina uudenlaisessa galleriassa. Galleria lupaa myyntitakuun taiteilijalle.

taidegalleriat
Tommi Laitinen taidegalleria Pihatossa Lappeenrannan vanhassa Pappilassa.
Tommi Laitisen mielestä on suorastaan liike-elämän velvollisuus rahoittaa taidetta ja kantaa vastuu taiteilijoiden toimeentulostaMikko Savolainen / Yle

Vanhan navetan edessä häärii tyylikkääseen pukuun sonnustautunut mies. Valkoiset tennarit vilkkuen mies järjestelee paikkoja juuri ennen uuden näyttelyn avaamista.

Gallerian jyhkeät ikkunansyvennykset ovat kuin vanhassa holvikellarissa. Vanhan kivinavetan rustiikkinen seinäpinta nostaa taiteen esiin.

Galleriaa pyörittävä Tommi Laitinen on viettänyt viime päivät Pihatossa rakentaen näyttelyä taiteilija Rasmus Noran kanssa.

– Näyttelyn kokoaminen on ollut fantastinen kokemus. Samalla pääsi osaksi taiteilijan ajatusmaailmaa ja mukaan siihen prosessiin, miten tällainen näyttely syntyy. Se oli sykähdyttävää, kuvailee Laitinen.

Laitinen on kuin kotonaan galleriassa, vaikka kyse on uudesta aluevaltauksesta.

Mies työskentelee johtotehtävissä IT-alan konsulttiyhtiössä, Visma Consultingissa. Kaksi vuotta sitten Visma osti Laitisen osittain omistaman IT-yritys Octo3:n. Laitinen pääsi yrityskauppojen myötä miljonäärikerhoon.

Tommi Laitinen seisoo galleriassa.
Tommi Laitinen toimii Visma Consultingin tuotekehityspalveluyksikössä johtotehtävissä ja tekee omien sanojensa mukaan vapaaehtoistyötä taiteen parissa.Elli Sormunen / Yle

Mies on intohimoinen taiteen harrastaja. Hän käy mielellään näyttelyissä ja museoissa.

– Luonnehtisin itseäni taiteen suurkuluttajaksi. Pidän kuvataiteesta ja erityisesti veistoksista ja maalaustaiteesta, kuvailee Laitinen itseään.

Laitinen päätyi gallerian nokkahahmoksi, kun pieni ryhmä kulttuurin ja taiteen ystäviä kiinnostui tilasta. Alkuvuodesta Lappeenrannan kaupunki etsi uutta toimijaa Galleria Pihattoon.

Yhteen kokoontunut pieni taiteenystävien porukka päätti perustaa uuden yhdistyksen, jonka puheenjohtaja Laitisesta tuli. Yhdistys sai pyöritettäväkseen himoitsemansa gallerian.

Uudenlainen galleria myyntitakuulla

It-miljonäärin luotsaama yhdistys aloitti täysin poikkeuksellisen toimintatavan galleriassa.

Näyttelyn järjestävälle taiteilijalle luvataan myyntitakuu samalle summalle, jonka taiteilija maksaa näyttelystään galleriassa. Esimerkiksi isomman galleriatilan vuokra on 950 euroa kuukaudessa ja yhdistys lupaa myydä samalla summalla taidetta eteenpäin.

– Me haluamme, ettei taiteilijan tarvitse ottaa taloudellista riskiä tullakseen näyttelyyn, sanoo Tommi Laitinen.

Rasmus Noran taulu jossa puolialaston nainen pukee päälleen mekkoa.
Rasmus Nora ei meinannut uskoa, että galleria antaa näyttelylle myyntitakuun. Mikko Savolainen / Yle

IT-alalla rikastunut mies haluaa tuoda taidemaailmaan liike-elämästä saamiaan oppejaan. Oppien avulla hän haluaa edistää taiteen myyntiä.

Entä jos käy niin, ettei taide käykään kaupaksi ja silti takuumyynti on taiteilijalle luvattu?

– No, sitten minun pitää varmaan ostaa teoksia. Siinä se mesenaattius sitten varmaan tulee, naurahtaa Tommi Laitinen.

Laitinen puhuu taiteen haltioittavasta vaikutuksesta ja esittää vaatimuksen.

– On suorastaan liike-elämän velvollisuus rahoittaa taidetta ja kantaa vastuu taiteilijoiden toimeentulosta, sanoo Laitinen, joka on yli kymmenen vuotta istunut pörssiyhtiön hallituksessa.

"Piti monta kertaa kysyä, että ihan oikeastiko?"

Tähän mennessä Laitisen ei ole tarvinnut kaivaa omaa kuvettaan myyntitakuun pitämiseksi. Käynnissä on yhdistyksen toinen taidenäyttely Pihatossa. Ensimmäisenä oli Maaria Märkälän näyttely, jossa kävi poikkeuksellisen hyvin väkeä: 1200 kävijää.

– Ensimmäinen näyttely meni hyvin. Me teimme systemaattista markkinointia sen eteen, että kauppa kävi. Märkälän näyttelystä myytiin kuusi isoa työtä, kertoo Tommi Laitinen.

Nyt käynnissä on espoolaistaiteilija Rasmus Noran näyttely "Leikkauksia ajassa". Rasmus Noran mukaan kaunis ja mahtava tila on syy siihen, miksi hän päätyi pitämään näyttelyä Pihatossa. Lisäksi myyntitakuu herätti ihmetystä ja ihastusta.

Tavallisesti taiteilija ottaa taloudellisen riskin pitäessään näyttelyä, koska maksaa itse näyttelytilasta. Eikä varmaa ole, meneekö töitä kaupaksi.

– Eihän tällaista aikaisemmin ole tullut vastaan! Piti monta kertaa kysyä, että ihan oikeastiko teillä on myyntitakuu. Se on hirveän hieno asia ja paljon riskittömämpi tapa pitää näyttelyä, Rasmus Nora naurahtaa.

Tommi Laitisen mukaan juuri siksi hän on luvannut taiteilijoille takuumyynnin.

– Pyritään, että taiteilija saa näyttelystä taloudellista hyötyä. Se ei tietenkään ole ensisijainen asia, mutta taidetta ei voi tehdä ilman rahaa, ynnää Tommi Laitinen.

Tommi Laitinen epätarkkana etualalla Galleria Pihatossa ja taustalla Rasmus Noran maalaus jossa nainen makaa sohvalla lappui toisessa silmässä.
Haltioitunut innostus pistää silmään miehen katseesta, kun puhe käy taiteesta.Mikko Savolainen / Yle

Kuvataidejärjestö: Ennenkuulumatonta

Galleria Pihaton myyntitakuu on aivan uutta suomalaisessa taidemaailmassa. Myyntitakuuta on seurattu kuvataiteilijoiden kattojärjestössä kiinnostuneena.

– Myyntitakuu on minulle tuttu vain terminä, naurahtaa Suomen kuvataidejärjestöjen liiton toiminnanjohtaja Venla Styrman.

Hänen mukaansa yhdelläkään toisella liiton jäsenjärjestöllä ei ole käytössä vastaavaa, ja siksi se kuulostaa Styrmanista avauksena huikean hienolta.

Kuvataidejärjestöjen liittoon kuuluu 53 taiteilijaseuraa tai kuvataideyhdistystä eri puolilta Suomea. Jäsenjärjestöjensä kautta liitto tavoittaa runsaat kuusituhatta taiteilijajäsentä eli suuren osan kaikista kuvataiteen tekijöistä Suomessa.

Toiminnanjohtaja Venla Styrman arvioi, ettei myyntitakuu ole monellekaan kuvataidejärjestölle millään tavalla mahdollinen toimintamuoto. Osa järjestöistä pyörittää näyttelytoimintaansa hyvin pienellä porukalla ja laihalla budjetilla.

– Myyntitakuu vaatii ylläpitävältä gallerialta suuria resursseja. Tietääkseni Galleria Pihatossa on jo nyt käytetty paljon aikaa markkinointikanavien luomiseen, Styrman pohtii.

Apurahoja vai takuumyyntiä?

Ammattitaiteilijan näkökulmasta Styrman kehuu mallia suurenmoiseksi. Ero tavanomaisiin käytäntöihin on huomattava, sillä yleensä taiteilija maksaa galleristille vuokran näyttelytilasta ja provisiona osan mahdollisesta teosten myynnistä.

– Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, visuaalisen alan taiteilija joutuu yleensä itse maksamaan siitä, että saa työnsä näkyviin, Styrman sanoo.

Rasmus Noran teoksia seinällä Galleria Pihatossa Lappeenrannan vanhassa Pihatossa, etualalla alaston nainen ja viereisessä taulussa mies pitää suurta merisimpukkaa korvallaan.
Vanhan kivinavetan rustiikkinen seinäpinta korostaa taidetta tuoden sen hyvin esille. Mikko Savolainen / Yle

Liitto selvittää parhaillaan sitä, miten taiteilijoiden työn mahdollistavat apurahat jakautuvat alueellisesti suurten kaupunkien ja muun Suomen välillä.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että apurahat valuvat Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin. Siinäkin mielessä lappeenrantalaisen Pihaton tarjoama mahdollisuus on kiinnostava.

Styrman kertoo aikovansa ottaa Galleria Pihaton mallin puheeksi tulevalla työmatkallaan berliiniläisten galleristien kanssa.

"Puhtaasti vapaaehtoistyötä"

Gallerian puuhamies Laitinen alkaa kainostella, kun puhe menee rahaan. Onko hän mesenaatti?

– Kyllä tämä on puhtaasti minun osaltani vapaaehtoistyötä. Olen vähän osallistunut gallerian alkuvaiheen investointeihin, kuvailee Laitinen.

– Ilo on palkka tässä toimessa, mies jatkaa.

Laitinen haluaa antaa yhteiskunnalle takaisin, mitä itse on saanut. Hän tekee sen tukemalla taiteilijoita.

– Olen kyllä itse toivonut, ettei tämä olisi rahaan liittyvä asia. Haluamme luoda taiteilijoille mahdollisuuden kohdata yleisö, kertoo Laitinen.

Taidegalleria Pihatto Lappeenrannan vanhassa Pappilassa.
Galleria Pihatto on perustettu vuonna 1996. Sen perustivat Lappeenrannan kaupunki, Saimaan kameraseura ja Etelä-Karjalan taiteilijaseura.Mikko Savolainen / Yle

Liike-elämän ja kulttuurin yhteys heikentynyt

Tommi Laitinen puhkeaa lähes ylisanoihin, kun hän muistelee sykähdyttävimpiä taidekokemuksiaan. Viime kesänä Laila Pullisen veistospuistossa vierailu Vantaalla on jäänyt miehen mieleen. Laitinen vertaa käyntiä taidenäyttelyssä konserttielämykseen.

– Yhtäkkiä sitä vain huomaa keskittyvänsä ja eläytyvänsä tilanteeseen ja kaikki työasiat putoavat mielestä. Taide vie mennessään, Laitinen kuvaa.

Ilman kukoistavaa kulttuurielämää ei liike-elämällä olisi Laitisen mukaan menestymisen mahdollisuuksia.

– Kulttuuri, sivistys ja koulutus ovat perusta, jonka varaan liike-elämä rakentuu.

Samalla hän harmittelee, että liike-elämän ja kulttuurin yhteys on heikentynyt.

Galleria Pihaton kyltti vanhan Lappeenrannan Pappilan pihatto-rakennuksen seinässä oven yläpuolella.
Galleria Pihattoa luotsaa nykyään Kulttuuri- ja taidetila ry.Mikko Savolainen / Yle

– Liike-elämä on hylännyt kulttuurin mutta kulttuuri ei ole hylännyt liike-elämää.

Laitisen omassa elämässä ryhtyminen taidegallerian vetäjäksi on ollut hyvinvointia lisäävä asia. Samalla hän haluaa ymmärtää enemmän taiteen tekemisestä.

Siksi hän haluaa olla konkreettisesti mukana kokemassa taidenäyttelyn kaikki vaiheet teosten esille asettamisesta aina siihen asti, kun työt pakataan kuljetusta varten näyttelyn päätyttyä.

– Me tehdään tässä aika isolla porukalla vapaaehtoistyötä ja tämä on meille haltioittava harrastus.