Joka kolmas virolaisnainen on kokenut kotiväkivaltaa – vaietusta ongelmasta on alettu vihdoin puhua

Kotiväkivallan määrä on kasvanut rajusti, mutta yhä vain murto-osa tapauksista tulee poliisin tietoon.

perheväkivalta
Nainen näyttää kädellään stop-merkkiä.
Poliisin arvion mukaan vain kymmenesosa väkivaltatapauksista tulee poliisin tietoon.AOP

TallinnaVirossa on viime aikoina käyty paljon julkista keskustelua perhe- ja parisuhdeväkivallasta.

Kotiväkivaltatapausten määrä on kasvanut Tallinnassa neljänneksellä viime vuoteen verrattuna, uutisoi äskettäin sanomalehti Postimees. (siirryt toiseen palveluun)

Jopa 80 prosentissa perheväkivaltatapauksista kärsijöinä ovat myös lapset, kirjoitti sanomalehti Eesti Päevaleht (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla.

Hiljattain Virossa käynnistettiin #meieajakangelane (suom. aikamme sankari) -niminen kampanja (siirryt toiseen palveluun), joka tukee perheväkivallan uhreja ja rohkaisee heitä kääntymään poliisin puoleen.

Aiheeseen on ottanut kantaa myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid, joka on painottanut, ettei kotiväkivaltaongelma ole perheiden yksityinen vaan koko valtion asia.

Kotiväkivaltaongelma onkin Virossa maan kokoon nähden iso.

Viron poliisi sai viime vuonna noin 11 000 ilmoitusta kotiväkivallasta. Niistä hieman alle neljätuhatta johti rikosoikeudenkäyntiin.

Poliisin arvion mukaan kyseessä on jäävuoren huippu, ja jopa 90 prosenttia Viron kotiväkivaltatapauksista jää ilmoittamatta.

Tilastojen mukaan perheväkivallan uhreista 82 prosenttia on naisia.

Kotiväkivalta on ollut tabu

Avoin julkinen keskustelu perheväkivallasta on uutta, sillä aihe on ollut virolaisessa yhteiskunnassa pitkään tabu, sanoo Pärnun naisten turvakodin johtaja Margo Orupõld.

– Maan ensimmäinen turvakoti perustettiin Tarttoon vasta 15 vuotta sitten, ja samoihin aikoihin ilmestyivät Virossa ensimmäiset aihetta käsittelevät tutkimukset, Orupõld kertoo.

Vertailun vuoksi: Suomeen perustettiin Naisten suojakotien liitto (myöhemmin Ensi- ja turvakotien liitto) jo vuonna 1945.

Margo Orupõld on Pärnun naisten turvakodin johtaja.
Margo Orupõld on Pärnun naisten turvakodin johtaja.Margo Orupõld

Ympäri vuorokauden toimiva ilmainen kriisipuhelin perheväkivallan uhreille alkoi toimia Virossa vasta tämän vuoden alussa.

Turvakotiverkoston lisäksi tarvitaan asennemuutos

Nykyään Virossa toimii koko maan kattava turvakotien verkosto, ja Viron sosiaaliministeriö tekee yhteistyötä esimerkiksi poliisin, terveysalan ammattilaisten ja naisten tukikeskusten kanssa tunnistaakseen kotiväkivaltatapaukset ajoissa.

Margo Orupõldin mukaan nämä toimet eivät vielä riitä.

– Virkamiehet pitäisi kouluttaa tunnistamaan väkivallantekijät paljon nykyistä paremmin. Liian moni virolaispoliisi ja -virkamies on sokea väkivallantekijöiden harjoittamalle manipuloinnille eikä usko uhreja, Orupõld sanoo.

Hänen mukaansa olisi myös tärkeää, ettei perheväkivallasta puhuttaisi sosiaalisena ongelmana vaan ihmisoikeus- ja turvallisuusongelmana.

Suomessa viranomaisten tietoon tulee parisuhdeväkivaltatilanne joka tunti. Margo Orupõldin mukaan Suomi on silti Viroa "sata vuotta edellä" perheväkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä.

– Suomessa on aiheeseen keskittyneitä järjestöjä ja organisaatioita, jotka tekevät toimivaa yhteistyötä. Tällaisia verkostoja on Virossa vielä vähän, Orupõld sanoo.

Kotiväkivaltaa voidaan hänen mukaansa ehkäistä parhaiten avoimuudella, asennemuutoksella sekä pitämällä esillä tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

– Neuvostovuodet hidastivat Viron kehitystä Pohjoismaiden kaltaiseksi tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi. Sukupuoliroolit ovat täällä perinteisempiä ja yhteiskunta muutenkin konservatiivisempi, hän sanoo.

Orupõldin mukaan viime aikoina lisääntynyt keskustelu on kuitenkin selvä merkki siitä, että Viro kehittyy.

– Jos Viron valtio tunnistaa ongelman olemassaolon, löydämme siihen myös ratkaisun. Viro on jo ryhtynyt moniin tärkeisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on oikea suunta.