Raportti: Pirstaleisuus heikentää Suomen terveydenhuoltojärjestelmän palveluiden laatua

Sukupuolten väliset terveyserot ovat kaventuneet, mutta alueelliset erot ovat yhä huomattavia.

terveydenhuoltojärjestelmä
Opastekylttejä Kiihtelysvaaran terveysasemalla.
Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita, raportissa sanotaan. Kuvassa opastekylttejä Kiihtelysvaaran terveysasemalla.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomen terveydenhuoltojärjestelmän pirstaleisuus heikentää palveluiden laatua. Näin kertoo European Observatory on Health Systems and Policies -seurantakeskuksen raportti (siirryt toiseen palveluun).

Palveluiden järjestämisestä vastaavat kunnat, joiden voimavarat vaihtelevat, ja palveluiden rahoitus tulee useasta eri lähteestä. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmää on vaikea johtaa ja sen kustannuksia vaikea hallita, raportissa sanotaan.

Muuten järjestelmä toimii raportin mukaan hyvin ja ihmiset ovat pääosin tyytyväisiä palveluiden laatuun.

– Suomessa terveydenhuolto toimii hyvin verrattuna moniin muihin EU-maihin. Järjestelmää on myös kehitetty paljon viime vuosina: perusterveydenhuoltoa on vahvistettu ja esimerkiksi lääkekuluja on saatu hillittyä, Observatoryn johtaja Josep Figueras sanoo tiedotteessa.

Seurantakeskus tuotti arvioinnin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tampereen yliopiston kanssa.

Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa voidaan huonoiten

Naisten ja miesten sekä eri sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina kaventuneet, raportista selviää. Eri ryhmien väliset erot terveydessä ovat kuitenkin edelleen huomattavia, ja lisäksi Suomessa on sitkeitä maantieteellisiä terveyseroja. Heikoiten menee Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa asuvilla, raportissa todetaan.

Raportista käy myös ilmi, että Suomi käyttää vähemmän rahaa per asukas terveydenhuoltoon kuin vertailumaat, kuten muut Pohjoismaat, Britannia ja Hollanti. Rahaa kuluu erityisen paljon reseptilääkkeisiin, joista suomalaiset maksavat itse noin kolmanneksen. Noin viidennes Suomen julkisten terveysmenojen rahoituksesta tulee suoraan asiakkailta.

Raportissa huomautetaan myös, että esimerkiksi terveyskeskuslääkärille joutuu paikoin jonottamaan viikkoja.

– Huomiota tulisi kiinnittää hoitojonoihin, potilaiden maksamiin maksuihin sekä järjestelmän pirstaleisuuteen, Figueras sanoo.

Raportti toimii pohjana laajemmalle eurooppalaiselle selvitykselle.

Arviointiraportti julkistettiin torstaina Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvän epävirallisen terveysalan päälliköiden kokouksen yhteydessä Helsingissä. Kokouksen järjesti sosiaali- ja terveysministeriö. Raportti on osa sarjaa, jossa julkaistaan maakohtaisia arvioita Euroopan eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä. Edellisen selvityksen Suomen terveydenhuollosta keskus julkaisi vuonna 2008.

Maakohtaiset raportit ovat pohjana marraskuussa julkaistavalle EU-komission State of Health in the EU -selvitykselle, jonka avulla pystytään muun muassa vertailemaan EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimivuutta.