Tämän kylän homopoika kirjoitti oppaan kaapista tulijoille ja neuvoo myös vanhempia: älä oleta, painosta tai möläytä mitään tyhmää

Miesten välisestä seksistä on Nurmiston mukaan liian vähän tietoa saatavilla.

homoseksuaalisuus
Homopojan oppaan kirjoittaja Eino Nurmisto.
Eino Nurmisto toivoo, että kaapista tuleminen voitaisiin lopettaa joskus kokonaan. – Olisi paljon helpompaa kaikille jos ei oletettaisi mitään, Nurmisto sanoo.Mårten Lampén / Yle

"Kuinka valmistautua miesten väliseen seksiin? Mistä tietää onko top vai bottom? Miten tulla kaapista? Kaikki kysymyksiä, joita jokainen elämässään miettii, mutta joista ei oikeastaan ole puhuttu suoraan ja selkeästi missään."

Näin Tämän kylän homopoika -blogista tunnettu Eino Nurmisto toteaa tänään torstaina julkaistun kirjansa Homopojan opas johdannossa. Hyvin yksityiskohtainen kirja on nimensä mukaisesti homopojille ja -miehille suunnattu opas, jollaiselle on Nurmiston mukaan suuri tarve.

–Tietoa miesten välisestä seksistä on tarjolla lähinnä jossain Hivpointin oppaassa, mutta sekin on vähän kankea ja virallinen. Se ei ole tapa, millä nuoria puhutellaan.

Yksi syy kirjan kirjoittamiseen löytyi omasta nuoruudesta: Nurmisto olisi itse kaivannut tällaista opasta teini-ikäisenä. Monet asiat piti opetella kantapään kautta.

– Aikamoista kokeilua ja haparointia sellaisella elämänkoulu-metodilla. Moni asia olisi mennyt paljon fiksummin jos olisi voinut vähän jostain lukea, miten asiat kannattaa tehdä, Nurmisto sanoo.

Parempi olla hiljaa kuin sanoa jotain tyhmää

Teini-ikäisenä Nurmisto koki paineita kaapista tulemisen kanssa. Omille vanhemmilleen ja läheisilleen hän ei lopulta koskaan varsinaisesti tullut kaapista. Asia oli ollut melko ilmiselvä lapsesta asti muutenkin.

– Toki kun möyhää medioissa homoasioista, niin siitä saattaa tulla sellainen käsitys, että ei ehkä kannata odotella tyttöystäviä näytille, Nurmisto naurahtaa ja viittaa muun muassa blogiinsa (siirryt toiseen palveluun), jota alkoi pitää 19-vuotiaana.

Asiasta suoraan puhuminen tuntui Nurmistosta paitsi tarpeettomalta myös vaikealta, ja sitä se on monelle muullekin homonuorelle.

Setan ja Nuorisotutkimusseuran vuonna 2013 tekemässä Hyvinvoiva sateenkaarinuori -selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) kyselyyn vastanneista 15–25-vuotiaista ei-heteroseksuaalisista nuorista yli puolet oli pelännyt kaapista tulemisen johtavan välirikkoon vanhempien kanssa.

Siksi Nurmisto antaa kirjassaan kaapistatulovinkkejä niin nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin.

Homopojan oppaan kirjoittaja Eino Nurmisto.
Eino Nurmiston mielestä yksi hyvä tapa kertoa omasta seksuaalisesta suuntautumisesta vanhemmilleen on kirjeen kirjoittaminen. Näin kertojan ei tarvitse olla läsnä mahdollisesti kiusallisessa tilanteessa ja kuulija saa rauhassa aikaa miettiä, miten reagoida uutiseen.Mårten Lampén / Yle

Ensinnäkin olisi hyvä miettiä, miten asian haluaa ilmaista sekä varata keskustelulle aikaa ja rauhallinen paikka. Jos on pelkoa siitä, miten tieto vastaanotetaan, Nurmisto suosittelee kirjeen kirjoittamista.

– Kirje antaa itselle fyysisen ja henkisenkin turvan, ei tarvitse olla siinä tilanteessa läsnä. Se auttaa myös vanhempia. Ei tarvitse heti sitä ensimmäistä mieleen tulevaa sanaa mylväistä ulos, vaan voi vähän rauhoittua ja miettiä, miten asiaa kannattaa lähestyä.

Joillekin vanhemmille tieto lapsen homoudesta tulee täytenä yllätyksenä. Varsinkin niitä vanhempia, joille uutiseen suhtautuminen neutraalisti voi olla hankalaa, Nurmisto neuvoo ottamaan aikaa asian käsittelyyn.

"Ajattelemattomat lipsautukset jäävät paremmin mieleen kuin se, että ei osaa sanoa mitään."

Eino Nurmisto

– Jos klassinen kymmeneen laskeminen ei riitä, on ehkä parempi olla pidempäänkin hiljaa. Se on paljon pienempi paha kuin se, että sanoo ajattelemattomasti jotain tyhmää. Ajattelemattomat lipsautukset jäävät paremmin mieleen kuin se, että ei osaa sanoa mitään.

Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi neuvoo vanhempia käymään omia käsityksiään läpi jo etukäteen ja ennakoimaan.

– Ei kannata olettaa, että lapset ovat automaattisesti tiettyä seksuaalista suuntautumista tai tiettyä sukupuolta. Lapset, kuten ihmiset ylipäätään, ovat moninaisia.

Nurmisto ja Telakivi muistuttavat, että vanhemman ei pidä kaataa omia tunteitaan lapsen niskaan. Vertaistukea ja apua voi tarvittaessa hakea muualta. Aikuisen olisi pystyttävä tukemaan lasta eikä toisinpäin.

"Lapsi on edelleen sama ihminen kuin ennenkin. Homous ei ole yhtäkkiä ilmestynyt piirre, vaan luonnollinen osa häntä. Kyseessä ei ole sairaus, synti tai valinta." Nurmisto kirjoittaa kirjassaan.

Homopojan oppaan kirjoittaja Eino Nurmisto.
Eino Nurmiston mielestä kaapista tulemisesta aiheutuvat ongelmat ovat monesti pienempi paha, kuin jatkuva salaisuuden kanssa eläminen.Mårten Lampén / Yle

Älä revi lastasi väkisin ulos kaapista

Vaikka lapsi kertoo seksuaalisesta suuntautumisestaan, tarkoitus ei ole Nurmiston mielestä kuitenkaan keskustella seksistä.

– Toki siitä asiasta pitää voida tiettyyn rajaan asti puhua ja kysellä, mutta lapsen ei pidä olla mikään tietolähde.

Niidenkin vanhempien, joille asia on ollut selvä kertomattakin ja jotka suhtautuvat siihen neutraalisti, on Nurmiston mukaan muistettava antaa lapselleen tilaa ja aikaa kypsyä.

– Vaikka olisikin varma, että lapseni on homo, lasta ei saa repiä sieltä kaapista. Eihän raakoja hedelmiäkään poimita puusta. Lapselle pitää antaa mahdollisuus puhua asiasta sitten, kun hän haluaa siitä puhua.

Setan Telakiven mukaan vanhempien on hyvä viestiä alusta alkaen, että heille on turvallista kertoa tällaisista asioista.

– Vanhemmat voivat luoda perheeseen avoimen ja kaikkia kunnioittavan ilmapiirin, jossa kaikki voivat olla sellaisia kuin ovat. Se edistää nuoren uskallusta kertoa itsestään.

Nuoren pitää saada itse päättää kenelle muulle asiasta jatkossa kerrotaan ja kenelle ei.

Ongelmat eivät johdu homoudesta vaan yhteiskunnasta

Monia vanhempia huolettaa oman lapsensa turvallisuus ja tulevaisuus.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on muita väestöryhmiä suurempi riski joutua esimerkiksi koulukiusaamisen tai fyysisen väkivallan kohteeksi.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi toisella asteella opiskelevista homopojista joka kolmas oli kokenut syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-ajalla, kun heteropojista vastaavaa oli kokenut joka kymmenes.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn vielä julkaisemattomat tulokset ovat samansuuntaisia: seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat muiden vähemmistöjen ohella merkittävästi muita lapsia ja nuoria useammin koulukiusaamista, seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, seksuaaliväkivaltaa sekä vanhempien henkistä tai fyysistä väkivaltaa lähes kaikilla tarkastelluilla luokka-asteilla.

– Ongelma ei ole nuoren identiteetti vaan yhteiskunnan syrjivät normit, Telakivi toteaa.

Vanhemmat monesti miettivät myös sitä, voivatko he saada lapsenlapsia.

– Se mietityttää varmasti monia homopoikiakin. Homomiesten lastenhankinta on jopa itselleni vähän mysteeri edelleen. Mutta lapsen seksuaalinen suuntautuminen ei ole suuntaan tai toiseen mikään merkki lapsenlapsista, Nurmisto huomauttaa.

Homopojan oppaan kirjoittajan Eino Nurmiston kädet, joissa tatuointi, jossa lukee "Sinä ansaitset kultaa".
Eino Nurmiston tatuointi viittaa hänelle hyvin tärkeäksi ja voimauttavaksi muodostuneeseen Jari Sillanpään kappaleeseen. – Samalla se kertoo fiksaatiostani kultaisiin esineisiin ja muistuttaa itsensä arvostamisesta, Nurmisto sanoo.Mårten Lampén / Yle

Kaapista tuleminen ei usein pääty vain vanhemmille ja lähipiirille kertomiseen, vaan asia nousee aina uudelleen esiin eri tavoin eri paikoissa.

Nurmisto puhuu kaapista tulemisen kierteestä. Esimerkiksi tuntematon ihminen saattaa small talk -tilanteessa kysellä tyttöystävästä tai vaimosta, jolloin voi joutua selittelemään, miksi tyttöystävää ei olekaan.

Nurmiston mukaan ideaalitilanne olisi se, että valtaväestö lakkaisi tekemästä oletuksia ihmisten sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, jolloin kaapista tuleminen voitaisiin lopettaa kokonaan.

– Kyllähän se olisi paljon helpompaa kaikille jos ei oletettaisi mitään, vaan kaikki saisivat olla, mitä haluavat.

Vaikka kertomisesta saattaa koitua ihmissuhdeongelmia, on se Nurmiston mukaan usein silti pienempi paha, kuin salaisuuden kanssa eläminen.

Vähemmistöt pitäisi huomioida kouluissa paremmin

Vaikka yhteiskunta on muuttunut paljon suvaitsevaisempaan suuntaan, on Nurmiston mukaan ainakin yksi asia, joka kaipaisi vielä kehittämistä: koulujen seksuaalikasvatus.

Koulumaailma on oppimateriaaleiltaan vielä varsin heteronormatiivinen.

"Tiedon tarve vaan lisääntyy, kun on vapaus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään"

Eino Nurmisto

Seksuaalivähemmistöistä puhutaan herkästi jonain ulkopuolisena, muualla olevana ryhmänä unohtaen, että vähemmistön edustajia saattaa istua samassa luokkahuoneessa, Nurmisto sanoo.

– Itselleni on ollut tärkeää, että muut sukupuolet ja seksuaalisuudet on huomioitu ihan tavallisessa arkipäiväisessä puheessa, ei vain terveystiedon tai biologian oppitunneilla. Se antaa viestin, että on ihan ok olla olemassa eikä varmasti ole ainoa, vaikka se tässä luokassa siltä näyttäisikin.

Setan Telakivi muistuttaa, että tiedon antaminen kouluissa ennaltaehkäisee kiusaamista ja kouluväkivaltaa.

– Ei riitä, että vain puututaan syrjimis- ja kiusaamistilanteisiin, vaan koulujen pitäisi miettiä, miten kiusaamista ennaltaehkäistään. Se on myös koulujen lakisääteinen velvollisuus.

Vaikka asioita ei käytäisi seikkaperäisesti oppitunneilla läpi, olisi niistä Nurmiston mielestä hyvä olla enemmän tietoa koulukirjoissa. Näin jokaisella olisi mahdollisuus lukea tarvittaessa lisää.

– Vaikka ymmärrys ja monimuotoisuus ovat enemmän läsnä, ei tiedon tarve häviä, päinvastoin. Se ehkä vaan lisääntyy, kun on vapaus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään.

Lisää aiheesta:

Eino Nurmisto tunsi olevansa kylän ainoa homo – nyt hän kirjoittaa opaskirjaa homopojille, ettei kenenkään tarvitsisi kokea olevansa yksin

Aiheesta muualla:

MLL: Miten voin tukea kaapista tulevaa lastani? (siirryt toiseen palveluun)

Seta: Tietoa vanhemmille: Oletko pohtinut lapsesi seksuaalista suuntautumista? (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös:

Paula Tiessalo: Homomarsseja tarvitaan niin kauan kuin artot ja juhot pitävät minun seksuaalisuuttani vääränä