KHO linjasi: saamelaisten vaaliluetteloon hakeneen olisi pitänyt saada äänioikeus – vaalien äänestys juuri päättymässä

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sanila-Aikio: "Tiesimme että paineet tulevat olemaan kovat, ja siksi ehdotimme vaalien siirtoa" .

saamelaiskäräjät
Sámi álbmotbeaivi 2019. Saamelaisten kansallispäivä 2019.  saamelaiset, sápmi
Saamelaiskäräjävaalit ovat parhaillaan menossa. Kuvituskuva.Linda Tammela / Yle

Korkein hallinto-oikeus on torstaina ratkaissut ensimmäiset saamelaiskäräjävaaleihin liittyvät valitukset.

Yksi päätöksistä on julkaistu vuosikirjaratkaisuna (siirryt toiseen palveluun). KHO:n mukaan vaaliluetteloon hakeneen olisi pitänyt saada äänioikeus toisin kuin saamelaiskäräjien hallitus päätti.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kommentoi päätöstä Twitterissä sanoen, että saamelaiskäräjien jokainen äänioikeuden hylkäämispäätös on ollut perusteltu.

Taustalla saamelaiskäräjien itseoikaisu vaaliluetteloon

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kanteli elokuussa Korkeimmalle hallinto-oikeudelle KHO:n päätöksistä. Vaalilautakunnan mukaan KHO menetteli virheellisesti kumotessaan vaalilautakunnan heinäkuussa tekemät itseoikaisut.

Vaalilautakunta poisti heinäkuussa käräjävaalien luettelosta ne henkilöt, jotka KHO liitti sinne vastoin käräjien tahtoa vuonna 2011 ja 2015. Itseoikaisu koski lähes sataa henkilöä.

Korkein hallinto-oikeus totesi elokuun alussa, että saamelaiskäräjät ei voi ohittaa tuomioistuimen päätöstä niin sanotulla itseoikaisulla.

Onko saamen kansalla itsemääräämisoikeus?

Tuore KHO:n vuosikirjaratkaisu koskee syksyn 2019 vaaleissa vaaliluetteloon hakenutta henkilöä, jonka molemmat vanhemmat oli hyväksytty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, eli saamelaisiksi, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä ennen edellisiä käräjävaaleja syksyllä 2015.

KHO:n mukaan henkilö on siis saamelaiskäräjävaalilain mukaan saamelainen. Saamelaiskäräjien mukaan henkilö ei ole saamelainen, koska hänen vanhempiensa saamelaisuudesta on päättänyt korkein hallinto-oikeus, eikä käräjät itse. Juuri näihin KHO:n ratkaisuihin saamelaiskäräjien vaalilautakunta käytti itseoikaisua heinäkuussa.

Saamelaiskäräjille tämä näkemysristiriita on olennainen, eli kysymys on siitä, onko saamen kansalla Suomessa itsemääräämisoikeus muun muassa saamelaismääritelmästä vai ei.

Saamelaiskäräjien puheenjjohtaja Tiina Sanila-Aikio puolustaa käräjien hallituksen aiemmin tekemiä päätöksiä ja arvostelee KHO:n tekemää päätöstä.

– Korkein hallinto-oikeus jatkaa valitsemallaan linjalla ja kävelee jälleen Saamelaiskäräjien päätösten yli. Tietenkin se on valitettavaa, sanoo Sanila-Aikio.

YK:n ihmisoikeuskomitea moitti Suomea

YK:n ihmisoikeuskomitea lausui helmikuussa 2019 , että KHO:n aiemmat päätökset loukkaavat saamelaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu 2019 vaaleissa.

Tällä perusteella saamelaiskäräjät haki vaalien siirtoa, jotta komitean kanta huomioitaisiin Suomessa. Oikeusministeriö kuitenkin linjasi kesäkuussa, ettei vaaleja siirretä.

Torstaisella päätöksellä KHO kumosi saamelaiskäräjien päätöksen ja määräsi, että valittaja oli merkittävä vaaliluetteloon äänioikeutettuna. Nyt ratkaistun tapauksen lisäksi korkeimmalla hallinto-oikeudella on noin 200 valitusta saamelaiskäräjien hallituksen elokuun lopussa tekemistä päätöksistä. KHO:n päätös on eräänlainen ennakkoratkaisu, vaikka valitusten joukossa on erilaisia tapauksia.

Ihmisoikeusasiantuntija Martin Scheinin mukaan KHO määrää nyt ottamaan Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon niiden 93 henkilön jälkeläiset, jotka KHO vuonna 2015 määräsi otettaviksi vaaliluetteloon.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio pitää nyt syntynyttä tilannetta erikoisena.

– Vuoden 2015 vaalien yhteydessä KHO ratkaisi kaikki valitukset ennen kuin vaalit oli käyty. Nyt syntynyt tilanne on erikoinen siksi, että osa valituksista ratkaistiin ennen vaaleja ja osa vaalien jälkeen, ihmettelee Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjävaalit ovat parhaillaan menossa ja päättyvät kuun lopussa. Äänestys käydään postitse palauttamalla äänestysasiakirjat vaalilautakunnalle. Vaaliluettelon ulkopuolelle jääneet eivät ole saaneet äänestysasiakirjoja.

Sanila-Aikion mukaan ne henkilöt, jotka saavat vielä vaalien aikana KHO:ta päätöksen vaaliluetteloon hyväksymisestä, voivat äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.

17:06 juttuun lisätty Tiina Sanila-Aikion kommentteja.

Lue myös:

Terhi Harju lähti äänestämään 112 kilometrin päähän mukanaan tukku valtakirjoja – saamelaiskäräjävaalien ongelmaisen postiäänestyksen uskotaan vaikuttavan äänestysintoon

Suomelle jälleen tiukka kehotus: Valtaväestön on opittava lisää saamelaisuudesta

Itsenäinen saamelaisvaltio? Tulisiko Suomen pyytää anteeksi? Saamelaiskäräjävaalit alkoivat – tutustu ehdokkaisiin Yle Saamen vaalikoneessa