Mikä kunta tyhjenee, miten Suomi muuttuu? Alueellista väestöennustetta odotetaan huolestuneina

Maanantaina julkaistava alueellinen väestöennuste hirvittää asiantuntijaa jo etukäteen. Syntyvyys on nyt kaikkien aikojen matalinta.

väestöennusteet
Vauvan vaippaa vaihdetaan.
AOP

Miten syntyvyyden jyrkkä lasku ja maan sisäinen muuttoliike näkyvät Suomen eri kunnissa? Tämä selviää maanantaiaamuna, kun Tilastokeskus julkistaa alueellisen väestöennusteen. Ennustetta tullaan lukemaan tarkasti joka puolella Suomea, ja se herättää jo etukäteen huokauksia.

–Haaste on aika iso. Vähän itseänikin hirvittää nämä numerot, toteaa aluetutkija Timo Aro.

Vaikka julkistus on maanantaina, ennusteen suunnasta on jo viitteitä. Suomen alueet eriytyvät kiihtyvää tahtia ja jakautuvat elinvoimaisiin ja kuihtuviin. Näin kuvaa MDI-konsulttitoimistossa työskentelevä Aro.

MDI julkaisi maaliskuussa oman ennusteensa (siirryt toiseen palveluun) jonka mukaan tästä hetkestä vuoteen 2040 merkittävää kasvua on vain Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla. Sen mukaan maan sisäinen muuttoliike lisää eroja kasvavien ja kuihtuvien alueiden välillä.

Työikäiset muuttavat seuduille, joissa on jo muuta maata parempi syntyvyys. Myös maahanmuuttajat suuntaavat kasvuseuduille.

Valtiovarainministeriössäkin ennuste luetaan tarkasti, sanoo finanssineuvos Tanja Rantanen. Hän sanoo odottavansa kuntatietoja sekä mielenkiinnolla että huolestuneena.

–Tätä on odotettu koko vuosi. Väestönkehitys on kuntien elinvoiman kannalta avainasemassa. Siitä saadaan tietoa myös hallituksen työskentelyn pohjaksi. Syksyllä työstämme tilannekuvaa kuntakentästä, Rantanen sanoo.

Tilastografiikka
Eetu Pietarinen | Yle

Marraskuun ennuste synkensi kuvaa tulevaisuudesta

Marraskuussa julkaistu Tilastokeskuksen koko maan väestöennuste (siirryt toiseen palveluun) antoi Suomen väestönkehityksestä entistä karumman kuvan.

Koko maan ennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä enää 760 000, mikäli syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla. Edellisessä ennusteessa luvun arvioitiin olevan vielä 882 000.

Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun.

Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita yhtä vähän 1870-luvun lopulla, jolloin koko väkiluku oli alle kaksi miljoonaa henkilöä. Vielä 1970-luvulla maassamme oli miljoona alle 15-vuotiasta.

Koko maan ennusteesta puuttui poikkeuksellisesti alueellisen kehityksen ennuste, koska vuoden 2017 muuttoliiketilastot olivat viivästyneet.

Syntyvyys on jatkanut laskuaan marraskuisen ennusteenkin jälkeen. Vuonna 2018 kokonaishedelmällisyys oli 1,41 lasta naista kohden. Luku on kaikkien aikojen matalin. (siirryt toiseen palveluun)

–Ensimmäinen johtopäätös on se, että jos syntyvyyden aleneminen jatkuu, se tulee merkitsemään valtavia muutoksia palvelurakenteessa Suomessa, Timo Aro sanoo.

AluetutkijaTimo Aron mukaan kunnat pohjaavat monia käytännön toimia ennusteeseen.

–Esimerkiksi kuinka monta päiväkotia ja koulua on syytä rakentaa. Yksityiset yritykset miettivät tämän perusteella, mihin kannattaa rakentaa liikepaikkoja ja missä supistetaan.

–Jos ennuste on sen suuntainen, kuin ennakoin, on aivan välttämätöntä keskustella työ- ja koulutusperäinen muutto, sen pitäisi olla vähintään kaksinkertainen nykytasoon.

Vuonna 2018 Suomen saama muuttovoitto oli vajaat 12 000 henkilöä. (siirryt toiseen palveluun)Se oli pienin muuttovoitto kymmeneen vuoteen. Muuttovoitto tarkoittaa nettomuuttoa eli maahanmuuttajien määrää, josta vähennetään Suomesta pois muuttajien määrä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Perusongelmana on työikäisten määrän supistuminen. Veronmaksajia ja hyvinvointivaltion rahoittajia on yhä vähemmän. Samaan aikaan eläkettä nauttivia ja hoivaa tarvitsevia vanhuksia on yhä enemmän. Lyhyellä tähtäimellä vauvapula parantaa hoivasuhdetta. Parinkymmenen vuoden päästä tilanne on entistä kurjempi, kun uusia työntekijöitä ja veronmaksajia on vielä vähemmän.

Aiemmin on puhuttu väestöpyramidista, jossa vanhoja ihmisiä on vähiten, pyramidin kärjessä. Jo nyt Suomen väestöpyramidi muistuttaa enemmän paksua sipulia, ja vuonna 2040 sen tyvi näyttää jo kapeammalta kuin keskikohta.