Tarvitaanko 50 vuoden päästä jäänmurtajia? Kyllä, sillä talvimerenkulku voi muuttua ilmastonmuutoksen myötä jopa nykyistä vaikeammaksi

Satoja miljoonia maksavat jäänmurtajainvestoinnit tehdään kymmenien vuosien tähtäimellä.

ilmastonmuutos
Jäänmurtaja Otso.
Ympärivuotisen laivaliikenteen merkitys on suuri Perämeren rannikon vientiteollisuudelle. Ilmastonmuutos ohentaa ja vähentää jäitä, mutta ei välttämättä helpota talviliikennettä.Miikka Ylikoski / Arctia Oy

Tuore kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti ennustaa ilmastonmuutoksen vaikuttavan merkittävästi Suomenkin merien tilaan. Jääkansi ohenee ja jäätalvet lyhenevät, mutta tarvitaako jäänmurtajia vielä 2080-luvullakin? Kyllä, sanovat sekä Ilmatieteen laitos että jäänmurrosta vastaava Arctia Oy.

Ilmatieteen laitoksen polaarioseanografia ja merijää -ryhmän päällikkö Eero Rinne vahvistaa, että merkit IPCC:n raportissakin ennustetusta jäätalvien muuttumisesta ovat ollut jo pitkään havaittavissa.

– Jäätalvien pituus on lyhentynyt. Myös kiintojään paksuus on ohentunut, kertoo Rinne.

Perämerellä on jo koettu jäätalvi, jolloin meri ei jäätynyt kokonaan koko talvena. Toisaalta tälle vuosikymmenelle mahtuu myös pari jäätalvea, jolloin Pohjanlahdella ja Suomenlahdella on tarvittu Suomen koko jäänmurtajakalustoa viimeistä laivaa myöten.

Rinteen mukaan tulevaisuuden jäätalvista tekeekin hankalan juuri niiden vaikea ennustettavuus.

– Ankarista jäätalvistakaan ei kokonaan tulla pääsemään eroon. Jos murtajakalustoa vähennetään, miten sitten pärjätään? Kalustoa voi tietysti vuokrata, mutta todennäköistä on että kovana jäätalvena sitä on huonosti saatavilla, Rinne sanoo.

Jäätalvien vaihtelevuuden on havainnut myös pian kahdeksannen talvensa Perämerellä aloittava jäänmurtaja Kontion perämies Miikka Ylikoski.

– Jään paksuutta joutuu seuraamaan aivan koko ajan. Esimerkiksi viime talvena koko Perämeren "jääkakku" liikkui tuulten mukana sinne tänne. Välillä paksuin jää oli Kokkolan-Pietarsaaren edustalla, kun se tavallisesti on Kemissä, Ylikoski kertoo.

Uusi murtaja on yli sadan miljoonan euron investointi

Jääolosuhteiden muuttuminen on olennaista muun muassa tulevien jäänmurtajainvestointien näkökulmasta. Esimerkiksi valtio-omisteisen Arctia Oy:n tuorein jäänmurtaja, vuonna 2016 valmistunut Polaris, maksoi noin 126 miljoonaa euroa.

Arctian vakaa näkemys on, että murtajia tarvitaan ilmastonmuutoksesta riippumatta vielä pitkään. Liikennemäärien kasvaessa myös avustettavien määrän odotetaan kasvavan.

– Jos kysymys on, että kannattaako ilmaston lämpenemisen vuoksi rakentaa jäänmurtajia, niin vastaus kyllä kannattaa. Jopa lämpenevässä ympäristössä ainakin seuraavat 60 vuotta tarvitaan jäänmurtajia, sanoo Arctian viestintäpäällikkö Eija Koli.

Kolin mukaan jäänmurtajan suunniteltu elinkaari on 50 vuotta. Sinä aikana sille tehdään muutamia perusteellisempia korjauksia ja päivityksiä. Tällä hetkellä Arctian laivaston vanhin alus on vuonna 1954 valmistunut Voima, joka on päivitetty perusteellisesti vuonna 1979.

– Polariksen voi ajatella siten olevan käytössä vielä 2060-luvulla, Koli sanoo.

Arctian käytössä olevat jäänmurtajat on rakennettu pääosin 1970-1990 -luvuilla. Koko murtajalaivaston uusimista pohdittiin vielä muutama vuosi sitten. Ajatuksena on ollut, että uudet murtajat olisivat niin sanottuja monitoimimurtajia, joita voitaisiin talvikauden ulkopuolella käyttää monipuolisissa tehtävissä muuallakin kuin Suomen vesillä.

Keväällä Arctiassa kuitenkin todettiin (siirryt toiseen palveluun) (Arctian tiedote), ettei monitoimimurtajille ole juuri löytynyt töitä jäänmurtotehtävien ulkopuolelta. Kolin mukaan laivaston uudistamisesta ei "tällä hetkellä ole päätöksiä".

Jäänmurtaja Polaris tankkaa LNGtä Tornion Röyttässä
Arctian uusin jäänmurtaja Polaris tankkaa eli bunkraa nestemäistä maakaasua Tornion Röyttässä. Polaris valmistui 2016 ja pysynee käytössä jopa 2060-luvulle.Arctia Oy

Jää ohenee, mutta talvimerenkulku vaikeutuu

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikön Eero Rinteen mukaan syytä on vaikea sanoa, mutta näyttää mahdolliselta, että Perämeren jäätalvista tulee ilmastonmuutoksen myötä entistä vaikeampia.

– Esimerkiksi Kemissä on totuttu siihen, että väylä on kiintojäässä aika vakaa. Tulevaisuudessa yllättävät ja nopeasti syntyvät tilanteet, joissa periaatteessa koko Perämeren jääkansi lähtee tuulen mukana liikkumaan ja puristaa väylässä kulkevaa alusta yleistyvät, Rinne sanoo.

Lauhana jäätalvena kiintojään ja avoveden väliin voi muodostua jopa metrien paksuinen sohjovyö, joka haittaa laivojen kulkua. Kontion perämiehen Miikka Ylikosken mukaan sohjovyössä ajaminen voi olla vaikeaa jopa jäänmurtoon tarkoitetulla aluksella.

– Se voi olla kymmenen metriä paksu sakea jääpuuro. Kun siitä ajaa murtajalla, niin potkurien läpikin tulee pelkkää jääpuuroa eikä vettä. Jos murtajassa ei ole keulapotkureita, voi eteneminen vaatia useamman yrityksen, Ylikoski kuvailee.

Talvimerenkulun olosuhteilla on Suomen vientiteollisuudelle tärkeä merkitys. On sanottu, että Suomi on logistisesti saari. Talvimerenkulun vuosittaiset kustannukset nousevat hankalina jäätalvina jopa 50 miljooonaan euroon.

Pohjoisimman Perämeren rannikolla sijaitsevat Stora Enson Oulun ja Kemin tehtaat, Outokummun terästehdas Torniossa ja Metsä Groupin tehtaat, jotka suunnitellun jätti-investoinnin toteutuessa lisäisivät Suomen vientituloja jopa sadoilla miljoonilla euroilla.

Ympärivuotisen merenkulun historia Perämerellä ei ole valtavan pitkä. Läpivuotinen laivaliikenne Raaheen, Ouluun ja Kemiin aloitettiin vasta 1970-luvulla.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Pääministeri Antti Rinne tuoreesta ilmastoraportista: On vastuullista lopettaa puhe "vouhotuksesta" ja tehdä se mitä voidaan

Itämeri lämpenee, talvitulvat yleistyvät, lumiset talvet harvinaisuus Etelä-Suomessa 2070-luvulla – Näin IPCC-raporttia kommentoitiin

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa