Kartonkitehdas alkaa tehdä lietteestä energiaa pienentäkseen päästöjä – metsäteollisuus tuottaa valtaosan uusiutuvasta energiasta

Teollisuuden päästöjen vähentämisessä on edistetty paljon, mutta kehitettävääkin riittää, arvioi Sitran asiantuntija.

metsäteollisuus
Stora Enson tehdas Heinolassa
Kartonginvalmistuksessa syntyvä liete erotellaan vedestä ja kuivataan energiakäyttöön.Mika Moksu / Yle

Stora Enson kartonkitehtaalla Heinolassa käynnistellään uutta koelaitosta, joka tuottaa energiaa tehtaan tarpeisiin. Energiaa tehdään kartonginvalmistuksessa syntyvästä lietteestä.

Liete erotellaan tehtaan vedenpuhdistamolla ja se kuivataan uudenlaisella menetelmällä.Kuivattuna se on energiatehokkaampaa kuin nestemäinen.

– Laitteen koekäyttö on alkamassa, ja tässä vaiheessa meillä on kovat odotukset. Tuloksia saadaan myöhemmin, sanoo Stora Enson Heinolan tehtaan johtaja Katja Metsäranta.

Aiemmin liete on poltettu tehtaalla tai kuljetettu muualle, esimerkiksi maanrakennuskäyttöön.

Stora Enson tehdas Heinolassa
Eroteltu liete kuivataan paineen ja lämmön avulla.Mika Moksu / Yle

Päästöjä on karsittu, mutta karsittavaa riittää edelleen

Tarkoituksena on vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä. Samaa työtä tehdään yhä enemmän koko metsäteollisuudessa.

Ala on karsinut päästöjään jo pitkään, ja Metsäteollisuus ry:n omien selvitysten mukaan hiilidioksidipäästöjen määrä on vuodesta 1990 laskenut yli 60 prosenttia. Ala tuottaa kuitenkin varsin paljon ilmastopäästöjä Tilastokeskuksen tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Etujärjestön mukaan suomalaisissa puunjalostustehtaissa käytetyistä polttoaineista 86 prosenttia on uusiutuvia polttoaineita, ja osuus on tarkoitus kasvattaa 90 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Yhdistyksen tietojen mukaan koko maan kaiken uusiutuvan energian tuotannosta kaksi kolmasosaa tulee puunjalostusteollisuudesta. Määrään sisältyy esimerkiksi energiapuun käyttö.

Asiantuntija pitää metsäteollisuuden päästövähennyksen olevan hyvällä tolalla, mutta työtäkin riittää. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran asiantuntijan mukaan työhön vaadittaisiin rahaa.

– Prosessiteollisuudessa päästöjen vähentäminen on hankalaa, koska se edellyttää isoja investointeja. Päästövähennysten ympärille vaadittaisiin myös enemmän tutkimusta ja rahallista tukea kehitystyöhön, listaa kiertotalouden johtava asiantuntija Nani Pajunen Sitrasta.

Heinolasta mallia maailmalle?

Heinolan aallotuskartonkitehtaalle perustettu koelaitos on yksi esimerkki sitä, että sivutuotteena syntyviä aineita pyritään hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Esimerkiksi Sitra rahoittaa kehityshanketta, jossa pyritään luomaan isojen tehtaiden ympärille teollisuuskeskittymiä, joissa useampi yritys kierrättäisi ja jalostaisi suurempien tehtaiden tuotannossa syntyviä sivutuotteita.

Heinolaan perustettu koelaitos ei pysty kattamaan koko tehtaan energiantarvetta. Se kuitenkin auttaa vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja säästää rahaa, kun lietettä ei tarvitse kuljettaa muualle. Laitokseen kohdistuu suuria odotuksia koko yhtiössä. Stora Enson eri tehtaissa syntyy yli miljoona tonnia energiakäyttöön soveltuvaa lietettä vuosittain.

– Jos kaikki menee suunnitellusti, arvioimme mahdollisuuksia ottaa testattua teknologiaa ja sovelluksia käyttöön myös muilla Stora Enson tehtailla, sanoo Heinolan tehtaan johtaja Katja Metsäranta.

Stora Enson tehdas Heinolassa
Biolietteen käytöllä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä.Mika Moksu / Yle

Parin vuoden koe

Heinolan koelaitoksen testi kestää noin kaksi vuotta. Sinä aikana arvioidaan, onko lietteen kuivatusmenetelmä riittävän taloudellinen ja energiatehokas. Laitoksen ja sen tekniikan on toimittanut ruotsalainen start up -yritys C-Green. Sen budjetti hankkeessa on runsaat viisi miljoonaa euroa. Stora Enso ei kerro omaa rahoitusosuuttaan.

Heinolan laitos on yritykselle ensimmäinen täysimittainen lietteenkuivatuslaitos, ja sen toimivuus jännittää.

– Meillä on Ruotsissa pienemmän kokoluokan koelaitos, joka on toiminut hyvin. Tämän laitoksen suhteen eniten jännittää, toimiko se tasaisesti joka päivä, sanoo C-Greenin toimitusjohtaja Erik Odén.