Terveydenhoitaja sai Estonialta käsittämättömän onnekkaita, mutta pahoin kylmettyneitä ja kiukkuisia potilaita

Pieneen terveyskeskukseen saapui 25 vuotta sitten hiljaisia potilaita: Estonia-autolautta oli uponnut edellisenä yönä. Näin terveydenhoitaja muistelee tapahtunutta.

Estonian onnettomuus
Estonian onnettomuuspäivä on painunut lähtemättömästi hankolaisen Susann Blomqvist-Söderlingin mieleen.
Estonian onnettomuuspäivä on painunut lähtemättömästi hankolaisen Susann Blomqvist-Söderlingin mieleen.Paula Tiainen / Yle

Onnettomuusaamu: 28.9.1994

Vasta terveydenhoitajaksi valmistunut Susann Blomqvist-Söderling havahtuu puhelimen pirinään hiukan aamuseitsemän jälkeen. Hänet hälytetään töihin Hangon terveyskeskukseen.

Se oli myrskyinen aamu, ja oli tullut tieto, että laiva on uponnut Itämerellä. Moni oli hukkunut, mutta osa selviytyneistä oli tulossa meille hoitoon.

Ensimmäiset potilaat tulivat terveyskeskukseen vain minuuttien kuluessa ennakkoilmoituksesta, joten minkäänlaista valmistautumisaikaa ei ollut.

Pelastuneet olivat niin kylmettyneitä, etteivät pystyneet puhumaan. Vakavimmin loukkaantuneet kuljetettiin eteenpäin Tammisaareen ja Helsinkiin.

Onnettomuudesta pelastuneet olivat jopa vihaisia, kun alkoivat ymmärtää tapahtumien laajuuden.

Susann Blomqvist-Söderling

Blomqvist-Söderling kollegoineen sai hoidettavakseen hiljaisia, hypotermisiä ja edelleen sokissa olevia ihmisiä, jotka eivät vielä täysin hahmottaneet koko onnettomuutta.

– Päivän aikana he alkoivat kommunikoida ja lopulta puhuivat tosi paljon, tietenkin lähinnä onnettomuudesta. He olivat jopa vihaisia, kun alkoivat ymmärtää tapahtumien laajuuden. Kun heille valkeni, että näin pieni osa oli selvinnyt – se oli järkyttävää, Blomqvist-Söderling huokaa.

Onnettomuuden aikaan elettiin vielä ilman internetiä ja älypuhelimia, joten tieto onnettomuudesta levisi nykypäivään verrattuna hitaasti.

– Televisiossa toki näytettiin kuvia, mutta olen ymmärtänyt, että jos oli pelkkä radio päällä, niin onnettomuuden laajuutta oli ainakin aluksi vaikea käsittää.

Pienessä terveyskeskuksessa alkoi tulla pulaa vähän kaikesta: kuumemittareista, nimikylteistä ja jopa patjoista. Tilanne korjattiin pian onnettomuuden jälkeen.

Hangon terveyskeskukseen ilmoitettiin alun perin tulevaksi 34 pelastunutta, mutta määrä jäi lopulta alle kahteenkymmeneen.

25 vuotta myöhemmin: 19.9.2019

Susann Blomqvist-Söderlingillä on edessään kaikin puolin tavallinen työpäivä Hankoniemen yläasteella ja lukiossa. Ohjelmassa on muun muassa oppilaiden terveystarkastuksia ja kokous iltapäivällä.

Työpöydällä on Estonialta pelastuneen ja Hangossa hoidetun ruotsalaisen Leif Bogrenin kirja Därför överlevde jag Estonia-katastrofen.

Hangossa hoidettu ruotsalaismies Leif Bogren kirjoitti kokemuksistaan myöhemmin kirjan. Kirjan alla on Tehyn ammattilehti, johon haastateltiin Hangon terveyskeskuksen työntekijöitä.
Hangossa hoidettu ruotsalainen Leif Bogren kirjoitti kokemuksistaan myöhemmin kirjan. Kirjan alla on Tehyn ammattilehti, johon haastateltiin Hangon terveyskeskuksen työntekijöitä.Paula Tiainen / Yle

Blomqvist-Söderling muistaa kirjan kirjoittajan hyvin. Kaksikko kävi onnettomuuden jälkeisenä päivänä vaateostoksilla.

– Joillakin pelastuneilla ei ollut oikeastaan mitään vaatteita päällään. Elettiin lamavuosia, joten sain ohjeistuksen, että pelastuneille ei saa ostaa mitään ylimääräistä. Vain pakolliset.

Blomqvist-Söderling näytti Bogrenille myös Tulliniemen merivartioaseman eli paikan, johon suurin osa Hankoon saapuneista pelastushelikoptereista laskeutui. Hän kertoi Bogrenille olevansa huolissaan isästään, joka oli satamassa töissä, mutta ei käyttänyt pelastusliivejä.

– Sano kuule isälles terveisiä, että varmaan ois ihan hyvä niitä liivejä käyttää, kuului kokemusperäinen vastaus ruotsalaismiehen suusta.

Estonia palaa Blomqvist-Söderlingin mieleen edelleen säännöllisesti, erityisesti laivaristeilyillä. Myrskysäällä hän ei laivaan nouse.

Oppilaiden kanssa kouluterveydenhoitajan ei kuitenkaan tarvitse 25 vuoden takaisia asioita muistella.

– He ovat niin nuoria, että he eivät muista eivätkä tiedä. Esimerkiksi oma 16-vuotias tyttäreni ei voi ymmärtää, että tällaista on joskus päässyt käymään.

Lue seuraavaksi:

Estonian laivaonnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Osa pelastuneista lennätettiin taustalla näkyvälle Hangon merivartioasemalle ja sieltä hoitoon.
Estonian laivaonnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Osa pelastuneista lennätettiin taustalla näkyvälle Hangon merivartioasemalle ja sieltä hoitoon.Paula Tiainen / Yle

"Kun alus upposi, kuului paljon huutoa, sitten tuli äkillinen hiljaisuus" – Estonialta 25 vuotta sitten pelastuneiden kertomukset pysäyttävät edelleen

Kolahdus, keulaportti ja kallistuma – näin Estonia upposi 55 minuutissa

Ettei koskaan enää – Estonian onnettomuudesta on ammennettu oppia meriturvallisuuden parantamiseksi