Juhani Melender on löytänyt moderneille maalauksilleen Instagramin avulla ymmärtäjiä ulkomailta – yli tuhat julkaisua neljässä vuodessa

Taiteilija Juhani Melender mietti vuosikausia, että modernille kuvataiteelle ei löydy ymmärtäjiä. Sitten hän teki Instagram-tilin.

kuvataide
Kuvassa mies maalaa taideteosta
Juhani Melenderin työhuoneesta on suora näkymä Kokkolan keskustaan Mannerheiminaukiolle. Maisema ei ole yhtä tärkeä kuin ikkunasta tulviva valo.Heini Holopainen / Yle

Näyttelykutsu Ranskaan ja yhteydenottoja kansainvälisiltä gallerioilta. Mistään sellaisesta ei Juhani Melender uneksinut silloin, kun hän meni Kokkolan työväenopistoon toteuttamaan vuosikausien unelmaansa eli opiskelemaan maalaustaidetta.

Nuoreen Juhaniin oli lapsuudessa tehnyt suuren vaikutuksen oman sedän maalaustaito. Viisikymppisenä pystyi sitten miettimään, että jos itseltäkin löytyisi lahjoja, kun työelämästä piti jäädä sairaseläkkeelle. Opettajina olivat Tapio Tuominen, Ingmar Nyman ja Pertti Lohiniva.

Nyt vajaat 30 vuotta myöhemmin voi viimeistään todeta, että lahjoja löytyi ja että opiskelu todellakin kannatti. Ei niin, että Juhani Melender olisi esimerkiksi ansainnut omaisuuden maalaamisellaan. Ei todellakaan, mutta jotain muuta kyllä.

– Aina on ollut tuolla taustalla sellainen ajatus, että jos saisi tehdä mitä haluaa, niin minä tykkäisin maalata. Työväenopistosta lähti sitten kauhea innostus liikkeelle. Se inspiraatio ei ole siitä mihinkään koskaan lähtenyt.

Kuvassa valmistumassa oleva taulu
Valmistumassa oleva Juhani Melenderin teos on osa kolmen maalauksen sarjaa. Monelle työlle löytyy malli taiteilijan luonnoskirjoista, mutta teoksen värit valitaan usein vasta maalaustilanteessa. Tavoitteena on tasapainoinen kokonaisuus.Heini Holopainen / Yle

Juhani Melender maalaa modernia nykytaidetta. Tarkat abstraktit kuviot lomittuvat toisiinsa. Jokaisessa työssä on mukana myös kirkkaita värejä. Tarkkuus on seurausta vuosikymmenien työskentelystä kirjapainoalalla.

– Sieltä tämä tyyli varmaan tulee. Minä koetan aina saada tasapainoisen lopputuloksen niin, että silmä lepää, eikä mikään pompi silmille.

Kuvataide ei liiku

Juhani Melender on maalannut hiukan yli 1500 taideteosta ja luonnostellut viitisensataa luonnosta. Suurin osa teoksista on vielä taiteilijalla. Myyntiä on ollut todella vähän.

– Ei niitä ostajia vain tule. Se on minun kokemukseni. Tämäntyyppinen taide ei ole kiinnostanut ihmisiä. En minä taiteella olisi voinut elättää itseäni. Jos laskee kehystämiskulut ja muut menot, niin tappion puolelle tämä menee.

Kuvassa Leena Koskinen
Leena Koskinen perusti 2011 taidegallerian Kokkolaan, sillä hänen mielestään ihmisten pitää päästä näkemään taidetta ja taiteilijoiden saada esille töitä.Heini Holopainen / Yle

Kuvataiteen myynti on myös galleristin mielestä alamaissa, ei pelkästään modernin taiteen myynti. Niin on erityisesti pienellä paikkakunnalla. Kokkolalaisen Galleria Artistan yrittäjä Leena Koskinen arvioi, että kyse on laajemmasta trendistä.

– Tämä on varmaan maailmanlaajuinen ilmiö, että taide ei välttämättä liiku nyt niin hirveästi. Mutta Kokkolassa ja maakunnassa on paljon hyviä taiteilijoita ja toivoisin, että ihmiset enemmän kävisivät niitä katsomassa. Ostajia on aika vähän.

Samassa kaupungissa kehystysliikettä pitävä Juha-Matti Anttila Kehystysliike Vihinpuusta puhuu samasta ilmiöstä.

– Kuvataide on ehkä vähän haastava tämän kokoisessa maassa ja maakunnassa, että sillä tulisi toimeen. Oma alue, Kokkola ja Keski-Pohjanmaa eivät asukasluvultaan vielä oikein riitä elättämään ketään. Pitää pystyä myymään koko Suomeen taidetta. Sitten se vasta rupeaa olemaan semmoinen elinkelpoinen ammatti.

Kuvassa Juha-Matti Anttila
Juha-Matti Anttila kehystää Vihinpuussa perinteisten taideteosten lisäksi myös paljon käsitöitä, sillä Keski-Pohjanmaa on käsityömaakunta.Heini Holopainen / Yle

Kyse on arvostuksesta

Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Annukka Vähäsöyrinki analysoi, että Suomessa taidemarkkinat eivät toimi samalla tavalla kuin muualla Euroopassa. Esimerkiksi kaupallisista gallerioista vain kourallinen menestyy. Kuvataiteilijoista taas suurin osa joutuu tekemään taidetta muun työn lomassa, elantoa saadakseen.

– Tulot tulevat monista puroista, apurahoista, säätiöiltä, tekijänoikeuskorvauksista, muista töistä. Teosmyynti on tässä vain pienenä osana. Kuvataiteilija on hyvin haavoittuvassa asemassa.

Vähäsöyrinki pohtii syitä. Taustalla on varmasti arvostuskysymyksiä.

– Taiteen kuluttajamäärät ovat meillä suuria. Yleisö käy katsomassa taidetta, mutta aika harva Suomessa ostaa taidetta sijoituksena eli näkee kuvataiteen asiana, johon halutaan investoida.

Laajemmat kuviot netistä

Nelisen vuotta sitten Juhani Melenderin tytär sanoi, että nyt kannattaa tehdä Instagram-tili ja alkaa julkaista kuvia taideteoksista somessa. Siellä ne olisivat kaikkien nähtävillä ja turvassa.

Niin sitten tehtiin. Perheen somevastaavaksi ryhtyi Juhani Melenderin vaimo Marja-Leena. Hän ryhtyi ensin julkaisemaan teoskuvia joka päivä. Kun kuvia oli somessa jo noin 800, tahtia harvennettiin. Nyt latauksia on ehkä kerran viikossa ja julkaisuja yli tuhat.

Kuvassa Marja-Leena Melender
Marja-Leena Melender kuvaa padilla tuoreen taideteoksen ja laittaa sen Instagramiin. Taiteilijan vaimo on muutenkin tärkeä tuki ja auttaa esimerkiksi pohtimaan teosten värejä. Kodin sisustus on Marja-Leena Melenderin käsialaa. Hän myös valitsee seinille taulut miehensä kokoelmista.Heini Holopainen / Yle

Kun kaikki vuodet oli tuntunut siltä, että modernia kuvataidetta ei ymmärrä kukaan, yhtäkkiä muualta maailmasta löytyi kiinnostuneita. Yhteydenotoista poiki esimerkiksi näyttelykutsu Pariisiin ja muita tarjouksia esimerkiksi Kanadasta ja Englannista.

– Pariisissa oli todella ihana nähdä kansainvälistä modernia nykytaidetta, jota itsekin tekee! Minun töitäni oli siellä esillä neljä kappaletta. Se oli ikimuistettava näyttely.

Mikä on tärkeintä?

Voi olla, että taiteilija ei kuitenkaan reagoi saamiinsa muihin kansainvälisiin tarjouksiin. Ikää on jo kertynyt, kielitaitoa ei oikein ole ja teosten pakkaaminen, lähettäminen sekä esillepano maksavat.

Kansainvälinen kiitos tuntuu tietysti hyvältä, koska Suomesta kiinnostusta ei tuntunut löytyvän. Tärkeintä on kuitenkin itse maalaaminen.

– Kun oma työhuone on kodin yhteydessä, siinä oikein sielu lepää kun minä saan maalata. Maalaaminen on hoitanut minua ja on pitänyt ja pitää minut kunnossa.