1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Suomi asetti itselleen huippukovan ilmastotavoitteen – miten hallitus onnistuu lunastamaan lupauksensa? 5 kysymystä ja vastausta

Suomella on 15 vuotta aikaa päästä eroon hiilipäästöistä, jos hallituksen tavoite aiotaan toteuttaa. Teollisuus arvioi siirtymän maksavan miljardeja.

Kuva: Marja Väänänen / Yle

Alkuviikosta koko ilmastouutisia seuraava maailma kuuli Suomen ilmastotavoitteesta YK:n kokouksessa New Yorkissa. Suomen hallitus haluaa päästöjen vähentämisen ykköseksi.

Hiilineutraalius vuonna 2035 tarkoittaa, että Suomi tuottaisi hiilipäästöjä vain sen verran kuin hiilinielut sitovat hiiltä. Euroopan maista useimmat tavoittelevat hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä.

Tavoite on kuitenkin vasta tavoite. Hallitus ei ole vielä päättänyt, miten vähennykset toteutetaan ja aikataulutetaan ja millä panoksilla hallitus tukee siirtymistä päästöttömyyteen.

Selvitimme, miten hallitus on suunnitellut reittiä päästöttömyyteen ja miten se asiantuntijoiden mielestä olisi kannattavinta tehdä.

1. Mistä päästöjä olisi helpointa vähentää?

Helpointa päästövähennykset olisi aloittaa sieltä, missä päästöjä syntyy eniten, korvaavia tekniikoita on olemassa eikä muutos tule kohtuuttoman kalliiksi.

Suomi on jo päättänyt, että kivihiiltä ei polteta energiaksi enää vuoden 2029 jälkeen. Tämän päätöksen teki Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Energian tuottamiseen on olemassa muitakin vaihtoehtoja kuin kivihiili, ja kivihiilen päästöt ovat suhteessa suuret.

Hallitus haluaa puolittaa liikenteen päästöt. Yksi tapa on nopeuttaa siirtymistä sähköautoihin. Kuva: Mostphotos

Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti, että liikenteen päästöistä vähennetään puolet.

Autoteollisuus on siirtymässä vähitellen sähköautoihin, ja siirtymistä voi tukea vaikkapa rahoittamalla latauspisteiden rakentamista. Pitää myös huolehtia, ettei päästötön auto tule kalliimmaksi kuin hiilidioksidipäästöjä tuottava auto.

Hallitus vauhdittaa siirtymää sekä porkkanalla että kepillä: budjetissa se varasi tukirahaa esimerkiksi latauspisteiden rakentamiseen. Toisaalta se nosti bensan hintaa.

2. Missä päästöjä on vaikeinta vähentää?

Päästöjä on vaikeinta vähentää siellä, missä tekniikkaa ei vielä ole olemassa tai siirtyminen tulee huomattavan kalliiksi.

Esimerkiksi Outokummun ruostumattoman teräksen valmistus ei nykytekniikoilla onnistu ilman hiilipäästöjä.

SSAB:n Raahen tehtaan kaksi masuunia ovat Suomen ainoat. Uusi teknologia siirtää hiiltä syövät tuhatvuotista teknologiaa edustavat laitokset historiaan. Kuva: Timo Sipola / Yle

Toinen teollisuusesimerkki on SSAB:n Raahen terästehdas, joka on siirtymässä 2030-luvulla sähköenergiaan.

Teknologiateollisuuden mukaan tekniikka on mahdollinen mutta kallis: Raahesta valmistuvasta teräksestä tulee viidenneksen kalliimpaa kuin tavanomaisella tekniikalle valmistetusta. Silti investointi on päätetty toteuttaa.

Toisaalta päästöjä on vaikeaa vähentää sieltä, missä muutos pakottaisi ihmiset muuttamaan rankasti elintapojaan.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että ihmiset olisi hyvin vaikea esimerkiksi pakottaa muuttamaan ahtaampiin asuntoihin.

3. Mitä päästöistä eroon hankkiutuminen maksaa?

Hiilettömään talouteen siirtymisen hinnasta on vasta karkeita arvioita. Kustannukset jakautuvat useille vuosille ja maksajiakin on useita: kuluttajat, teollisuus ja valtio.

Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio arvioi, että siirtymän hinta lasketaan miljardeissa. Ilmastopaneelin Ollikainen taas arvioi, ettei suurta laskua olisi tulossa, sillä aikajänne on suhteellisen pitkä.

Esimerkiksi liikenteen sähköistyminen maksaa. Ylen Teknologiateollisuudelta saamien arvioiden mukaan julkisia latauspisteitä pitäisi rakentaa yksi jokaista kymmentä autoa kohden. Yhden latauspisteen hinta 2 000–7 000 euroa.

Lisäksi pitäisi rakentaa tehokkaita pikalatauspisteitä. Niiden hinta vaihtelee 25 000 eurosta 50 000 euroon. Kodeissa ja työpaikoilla pitäisi myös olla latauspaikat, niitä tarvittaisiin 1,5-kertaisesti autojen määrä. Niiden kustannusarvio on 500–1 500 euroa.

Kaikkiaan pelkästään henkilöautojen latausinfran rakentaminen maksaisi yhteensä miljardeja.

Hallituksella ei vielä ole laskelmaa hiilettömyyden kustannuksista. Se muodostuu vähitellen, kun teollisuus saa tehtyä omat tiekarttansa kohti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja hallitus pääsee keinojen etsinnässä pidemmälle.

4. Miksi Suomi haluaa olla hiilineutraali juuri vuonna 2035?

Sipilän hallituksen aikana tavoite oli, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2045. Rinteen hallitusohjelmassa tavoite olikin monen yllätykseksi kiristynyt vuoteen 2035.

Hallitus oli tavoitetta miettiessään tutustunut ainakin Suomen ilmastopaneelin arvioihin, joissa tavoitteeksi oli esitetty vuotta 2035.

Tutkijoista koostuva ilmastopaneeli pitää mahdollisena, että hiilettömään talouteen voidaan päästä 15 vuodessa. Näin Suomi yrittäisi osaltaan estää maapallon lämpötilan nousua.

Suomi hakee päästöttömyydellä myös kilpailuetua. Jos hiilettömiä tekniikoita onnistutaan Suomessa kehittämään ja ottamaan käyttöön ennen muuta maailmaa, se voi hyödyttää teollisuutta.

5. Miten hallitus aikoo päästä tavoitteeseen?

Kunnianhimoisessa ohjelmassaan hallituksella on valtava määrä tavoitteita (siirryt toiseen palveluun), jotka pienentäisivät suomalaisten hiilijalanjälkeä. Budjetissa rahaa ripoteltiin moniin näistä kohteista yhteensä vähintään kymmeniä miljoonia euroja.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) johtaa ministeriryhmää, jonka tehtävä on huolehtia ilmastotavoitteen toteuttamisesta. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Vaikutusarvioita toimilleen hallitus ei kuitenkaan ole Ylen tietojen mukaan vielä laskenut. Samoin se, miten siirtymistä hiilettömyyteen tuettaisiin ja millä keinoilla olisi suurimmat vaikutukset, on vielä selvittämättä. Kukin ministeriö on toistaiseksi tehnyt sen, mitä on katsonut parhaaksi.

Hallituksen energia- ja ilmastoministerityöryhmä on tilannut selvityksiä, joissa esitetään skenaarioita tavoitteeseen pääsemiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö taas on alkanut tehdä teollisuuden kanssa "tiekarttoja", kuinka päästöt voisivat vähentyä.

Myös Suomen ilmastopaneeli laatii parhaillaan omia laskelmiaan, mihin nykyiset päätökset riittävät ja kuinka paljon vielä olisi tehtävä, jotta hiilineutraaliuteen päästäisiin 15 vuodessa.

Lisää aiheesta:

IPCC:n jättiraportti varoittaa: Alppien ja Skandinavian jäätiköt vaarassa, merenpinta voi nousta jopa metrin

Analyysi: Suomelle ei ehkä jää muuta mahdollisuutta kuin kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen myynti vuonna 2030 Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot