Tutkimus: Bakteerit osaavat "stripata" ja se tekee niistä immuuneja antibiooteille

Bakteerien käyttäytymistä tutkittiin Newcastlen yliopistossa Britanniassa.

bakteerit
Näytteen analysointia laboratoriossa.
Bakteerit ovat kekseliäitä ottamaan käyttöön keinoja, joilla ne estävät antibiootin vaikutuksen. AOP

Bakteerit ovat kekseliäitä. Uuden tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan ne osaavat "stripata" antibioottia hämätäkseen.

Näin se tapahtuu:

Joidenkin antibioottien – esimerkiksi penisilliinin – teho perustuu siihen, että ne häiritsevät bakteerin soluseinän toimintaa.

Soluseinä on bakteerin uloin osa, joka tukee ja suojaa bakteeria. Tutkijoiden mukaan sitä voi ajatella eräänlaisena huomiotakkina, jonka bakteeri saattaa riisua ja piilottaa, kun antibiootti tulee kylään.

"Takin riisuminen" on bakteerille selviytymiskeino. Kun antibiootin teho loppuu, bakteeri pukeutuu jälleen takkiinsa eli luo uuden soluseinän ja jatkaa jylläämistään ihmiskehossa.

Jo 1930-luvulla havaittiin, että bakteeri voi elää soluseinänsä ulkopuolella (siirryt toiseen palveluun). Uutta tietoa on kuitenkin se, että pöpöt osaavat käyttää tätä keinoa selviytyäkseen antibiooteista.

Bakteerin riisuutumistaidoista kertovat myös Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) ja Independent -lehti. (siirryt toiseen palveluun)

Bakteerien taito saa infektiot uusiutumaan

Bakteerin käyttäytymistä tutkittiin Newcastlen yliopistossa Britanniassa. Tutkijat saivat videolle näyn, jossa bakteeri riisuutuu soluseinästään. Video on nähtävissä Britannian yleisradioyhtiö BBC:n jutussa.

Tutkijoiden mukaan bakteeriin taito irtaantua soluseinästään voi selittää sitä, miksi jotkut infektiot palaavat aina takaisin.

Kokeessa tutkittiin 30 iäkkään, toistuvista virtsatieinfektioista kärsivän henkilön virtsaa. Tavoitteena oli selvittää, mikseivät antibiootit tehoa vaivoihin.

Virtsanäytteitä
Newcastlen yliopistossa tutkittiin iäkkäiden potilaiden virtsatienäytteitä.Emma Pietarila/Yle

29 henkilön näytteissä antibioottien käyttäminen oli saanut bakteerin riisuutumaan soluseinästään.

Tavallisesti ihminen selättää helpommin soluseinättömän bakteerin, mutta iäkkäillä ihmisillä vastustuskyky voi olla heikentynyt.

Kun koehenkilöiden antibiootin käyttö loppui, bakteeria suojaava seinä palasi ja infektio saattoi uusiutua.

Antibiootti-immuniteetti on globaali riski

Bakteerit ovat kekseliäitä ottaessaan käyttöön keinoja, joilla ne estävät antibiootin vaikutuksen. Ne osaavat esimerkiksi pumpata antibiootin pois solustaan ja jakaa vastustuskykyä toisilleen.

Kourallinen tabletteja, taustalla lisää lääkeliuskoja.
Antibiootti-immuniteetti on yksi nykypäivän suurimmista riskeistä globaalille terveydelle.CC0

Usein keinojen taustalla on jonkinlainen mutaatio. Soluseinästä riisuutuminen ei kuitenkaan vaadi muutosta bakteerin geneettiseen koodistoon, mikä herättää huolta tutkijatiimissä.

– Ne luultavasti tekevät tätä paljon enemmän kuin ymmärrämme, tutkija Katarzyna Mickiwicz sanoo BBC:lle.

Seuraavaksi Mickiwiczin tiimi aikoo tutkia, mitkä bakteerit tarkalleen ottaen reagoivat antibiootteihin soluseinästään irtautumalla ja millaisia vaikutuksia sillä on potilaisiin.

Mickiwiczin toiveissa on, että tutkimustyön avulla löydetään uusia tapoja hoitaa tulehduksia. Hän sanoo BBC:lle, että yksi vaihtoehto voisi olla käyttää sellaista lääkeyhdistelmää, joka puree sekä bakteerin soluseinään että bakteerin sisäiseen toimintaan.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) antibiootti-immuniteetti on yksi nykypäivän suurimmista riskeistä globaalille terveydelle, ruokaturvalle ja kehitykselle.

Lisää aiheesta:

Bakteerit selättävät antibiootit yllättävän monilla keinoilla

Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille