Afganistan äänestää lauantaina pikaisesti järjestetyissä presidentinvaaleissa – taliban uhkaa vaalirauhaa

Alueellisesti vahvoilla oleva taliban uhkaa äänestäjiä ja vaalihuoneistoja iskuilla.

Afganistan
Vaalityöntekijät lastaavat äänestyslaatikoita kuorma-autoon.
Hoshang Hashimi / AFP

Vielä syyskuun alussa Afganistanissa ei ollut tietoa presidentinvaalien järjestämisestä. Poliittinen toiminta niin valtion johdossa kuin talibanien poliittisessa siivessä oli keskittynyt rauhanneuvotteluihin, joita Yhdysvallat oli johtanut runsaan vuoden ajan.

Kuvio muuttui tasan kolme viikkoa sitten, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yllättäen katkaisi neuvottelut ja jätti Afganistanin tyhjän päälle. Trump tympääntyi talibanien tuhoisiin iskuihin ja riitaantui omien neuvonantajiensa kanssa, kun nämä eivät hyväksyneet ideaa talibanien kutsumisesta Camp Davidiin Yhdysvaltoihin.

Tästä polkaistiin pikavauhtia käyntiin sivuraiteella pidetty vaalijärjestely ja äänestyspäiväksi määrättiin lauantai 28. syyskuuta.

Presidentinvaalit ovat neljännet vuoden 2001 jälkeen, jolloin Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin ja hajotti talibanien terroristisen hallinnon.

Kaksi kärkiehdokasta, kampanjointi vähäistä

Presidentin virkaan on ehdolla 18 henkilöä (siirryt toiseen palveluun). Heistä monet ovat ehdolla vain muodollisesti. Suurin osa ei ole kampanjoinut millään tavoin.

Ashraf Ghani
Ashraf Ghani on johtanut Afganistania presidenttinä vuodesta 2014. Hän on vahvin ehdokas vaaleissa. Ghulamullah Habibi / EPA

Kärjessä on puolen tusinaa miestä. Heistä vahvimmilla on nykyinen presidentti Ashraf Ghani,joka valittiin viisivuotiselle virkakaudelle vuonna 2014.

Toinen vahva ehdokas on Abdullah Abdullah, entinen ulkoministeri. Hän on jakanut presidentti Ghanin kanssa Afganistanin johtamisen yhteishallituksen ja vallanjakosopimuksen perusteella.

Abdullah Abdullah
Abdullah Abdullah kamppaili presidentinvirasta jo vuonna 2014. Jalil Rezayee / EPA

Abdullahin virallinen asema Afganistanin hallinnossa on hankalasti määriteltävä. Hänestä käytetään nimitystä Chief executive – tämä viittaa itse määriteltyyn pääministerin tehtävään.

Sekä Ghani että Abdullah kilpailivat presidentin virasta jo edellisissä vaaleissa vuonna 2014. Molemmat väittivät voittaneensa ja syyttivät toisiaan vaalivilpistä. Tuloksen julistaminen oli tuskaisaa.

Riita saatiin poikki vasta, kun Yhdysvallat tuli väliin ja määräsi miehet jakamaan vallan. Yhteistyö on sujunut kivuliaasti.

Sama uhkakuva riitaisasta lopputuloksesta leijuu vaalien yllä nytkin. On tietysti mahdollista, että Yhdysvaltojen vetäytyminen rauhanneuvotteluista on lisännyt Ghanin ja Abdullahin vastuuntuntoa ja riitaa voittajasta ei jatketa loputtomiin.

Molempien pääehdokkaidenkin kampanjointi on ollut hajanaista (siirryt toiseen palveluun). Syynä on paitsi aikapula, myös talibanien kasvanut väkivalta ja uhkailu. Afganistanissa on 34 maakuntaa, mutta tarkkailijoiden mukaan niistä noin kolmanneksessa ei ole käynyt kukaan pääehdokas.

Talibanit paikoitellen vahvoilla, rauhansopimus auki

Voittajan tärkein työ on jatkaa siitä, mihin Afganistanissa on pyritty kymmeniä vuosia.

Maahan on saatava rauha. Se edellyttää yhteistyötä talibanien kanssa ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen saamista mukaan takaisin neuvotteluihin.

Asetelma on vaikea. Yhdysvalloissa ulkopolitiikan johto on suurissa vaikeuksissa presidentti Trumpin ailahtelevaisuuden takia. Runsaan vuoden päästä järjestettävät vaalit hallitsevat jo nyt Washingtonin päiväjärjestystä.

Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin kanslia asetti omat ehtonsa, kun Yhdysvallat katkaisi rauhanneuvottelyt. Kanslian mukaan rauhansopimus on mahdollinen vasta, kun Taliban lopettaa väkivallan.

Kuka siis antaa ensiksi periksi ja tulee toista vastaan?

Talibanit hallitsevat runsasta 40.ää prosenttia Afganistanin maa-alasta.

Se on hajanainen, moniin eri ryhmiin jakaantunut liike, mutta juuri nyt vahvempi kuin koskaan vuoden 2001 jälkeen, jolloin Yhdysvallat iski sen hallintoa vastaan syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.

Afganistanissa on noin 14 000 yhdysvaltalaissotilasta. Yhdessä Nato-joukkojen kanssa määrä nousee 20 000:een. Niiden pääasiallinen tehtävä on kouluttaa Afganistanin armeijan sotilaita.

Vaaliväkivalta on vakava uhka

Siviileille Afganistan on maailman vaarallisimpia valtioita. Viime vuosi oli poikkeuksellisen verinen. BBC:n mukaan tänä vuonna elokuussa Afganistanissa tapettiin 74 ihmistä vuorokaudessa (siirryt toiseen palveluun).

Iskuja ovat kiihdyttäneet niin talibanit kuin Yhdysvaltojen joukot. Talibanit ovat taistelleet rauhanneuvotteluja ja Yhdysvaltojen läsnäoloa vastaan , minkä jälkeen amerikkalaisjoukot ovat lähteneet vastaiskuun.

Sotilaat tekevät turvallisuustarkastuksia.
Sotilaat tekivät turvatarkastuksia syyskuussa 2019 presidentinvaalien alla Afganistanin Helmandin maakunnassa.Watan Yar / EPA

Pitkin kesää taliban-taistelijat ovat pelotelleet äänestäjiä vaaliväkivallalla. Uhkailut ovat lisääntyneet vaalien lähestyessä.

Äänestyspaikkoja oli alunperin yli 7 000, mutta nyt pari tuhatta vähemmän. Valtaosa vaalihuoneistoista on kouluissa. Vaikka niitä suojaamaan on määrätty viranomaisten mukaan noin satatuhatta sotilasta ja poliisia, eivät voimat riittää joka paikkaan. Turvasyistä vaalihuoneistojen määrää on siis vähennetty.

Afganistanin vaaleissa on runsaat 9 miljoonaa rekisteröitynyttä äänestäjää.

Vaaleissa kuluu lähes koko loppuvuosi

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella voittajan olisi saatava 51 prosenttia äänistä. Jos näin ei käy, toiselle kierrokselle pääsee kaksi parhaiten menestynyttä.

Vaalijärjestely on pitkä. Ensimmäisen kierroksen tulokset julkistetaan alustavasti noin kolmen viikon päästä ja lopullisesti marraskuun 7. päivä.

Jos vaaleissa joudutaan toiselle kierrokselle, ne on järjestettävä kahden viikon kuluessa. Silloin oltaisiin kalenterissa jo marraskuun 20:nnen päivän tienoilla.

Lue myös:

Talibanin valtaannousu uhkaa pyyhkiä vuosien ihmisoikeuskehityksen – Suomi: "Heidän kanssaan pitää keskustella, mutta kaikkeen ei voida suostua"