Työeläkeyhtiön kysely: Yllättävän moni kokenut epätasa-arvoista kohtelua, 13 prosenttia jättäytynyt pois työelämästä

Suomen työllisyysaste nousisi lähemmäs Ruotsin tasoa, jos nykyistä useampi yli 55-vuotias olisi työelämässä.

työelämä
Toimistomaisema jossa työntekijä kuvattuna epäterävästi, kuvituskuva.
Kyselyssä 13 prosenttia epätasa-arvoa kokeneista kertoi jääneensä tällaisen kohtelun vuoksi pois työelämästä. AOP

Tuoreen kyselyn mukaan varsin moni alle 30-vuotias ja toisaalta yli 50-vuotias kokee ikänsä aiheuttaneen epätasa-arvoista kohtelua työelämässä.

Työeläkeyhtiö Elon (siirryt toiseen palveluun) kyselyssä 54 prosenttia vastaajista piti ikää syynä epätasa-arvoiselle kohtelulle tai vaikeuksille saada töitä. Erityisesti 18–29-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat olivat havainneet työnhaussa vaikeuksia.

Kaikkiaan vastaajista lähes kolmasosa oli havainnut ikään liittyviä vaikeuksia työnhaussa.

– Pärjätäkseen Suomi tarvitsee pitkiä työuria ja niitä ei synny, jos ikään liittyvät asenteet eivät muutu. Nuorille täytyy antaa mahdollisuuksia kiinnittyä työelämään onnistuneesti, jotta työntekoon muodostuu hyvä suhde. 50-vuotiaalla puolestaan on noin viisitoista vuotta työuraa vielä edessä, muistuttaa Elon henkilöstöjohtaja Hilkka Malinen.

Jos 55–64-vuotiaiden ikäryhmän työllisyysaste olisi Suomessa sama kuin Ruotsissa, Suomella olisi ollut vuonna 2018 yli 90 000 työllistä enemmän.

– Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite tarkoittaa, että tarvitsemme yli 60 000 uutta työllistä, mikäli työikäisen väestön supistuminen jatkuu aikaisempien vuosien vauhdilla. Suomella ei ole varaa menettää työikäisten ihmisten työpanosta epäoikeudenmukaiseksi koettujen työolosuhteiden takia, toteaa Elon pääekonomisti Tiina Helenius tiedotteessa.

Monimuotoista työyhteisöä pidetään mielekkäänä

Kyselystä käy ilmi, että alentunutta työkykyä ja etnistä taustaa pidetään yleisesti erittäin merkittävinä epätasa-arvoista kohtelua aiheuttavina tekijöinä työelämässä.

Vastaajista 48 prosenttia uskoi, että etninen tausta vaikuttaa yleisesti kokemuksiin tasa-arvon toteutumisesta tai aiheuttaa vaikeuksia työnhaussa. Alentuneen työkyvyn samoihin seurauksiin uskoi 47 prosenttia.

Kaikista vastaajista lähes joka neljännen mielestä sukupuoli ja lähes joka viidennen mielestä seksuaalinen suuntautuminen aiheuttaa yleisesti epätasa-arvoista kohtelua suomalaisessa työelämässä.

Toisaalta yli puolet työssäkäyvistä vastaajista kertoi oman organisaationsa huolehtivan näkyvästi siitä, että erilaiset ihmiset tuntevat olonsa tervetulleeksi työpaikalle.

Työelämässä olevista vastaajista suurin osa (80 %) kertoi, että monimuotoinen työyhteisö on heille mielekäs työpaikka.

Elon henkilöstöjohtaja Malisen mukaan kyselyssä ilahdutti, että monimuotoisuutta arvostetaan työelämässä enemmän kuin ennen. Näin ajatteli yli 40 prosenttia vastaajista.

Epätasa-arvon kokeminen ajanut pois työelämästä

Kyselyn perusteella naisten ja miesten kokemukset eroavat. Naisista 44 prosenttia kertoi kokeneensa epätasa-arvoista kohtelua. Miehistä vastaavaa kertoi kokeneensa alle kolmannes.

Vain neljäsosa epätasa-arvoista kohtelua osakseen saaneista vei asian eteenpäin esimerkiksi oman esimiehen tai muun henkilöstöasioista vastaavan tietoon.

13 prosenttia epätasa-arvoa kokeneista kertoi jääneensä kohtelun vuoksi pois työelämästä. He olivat useimmiten 55–64-vuotiaita.

Elon Malinen kuvailee tämän tuloksen olleen heille kyselyn suurin yllätys. Mitä syitä näin ison lukeman taustalla voisi olla?

– Tutkimuksessa ei tarkasteltu, mitä syitä työelämästä pois jäämisellä voi olla, vaan näissä tuloksissa se oli seuraus epätasa-arvoisesta kohtelusta, Malinen sanoo.

Hän pitää mahdollisena, että esimerkiksi oma koettu osaamisen puute on jo heikentänyt työkykyä pidemmän aikaa. Jos tämän lisäksi omalle kohdalle on sattunut kokemus huonosta kohtelusta, on se voinut olla viimeinen sysäys jättää työelämä taakse.

– Meitä yllätti myös epätasa-arvoisen kohtelun kokemisen yleisyys. Voiko esimerkiksi olla, että moni ei uskalla ottaa puheeksi epätasa-arvoiseksi kokemaansa kohtelua, Malinen pohtii.

Elon kysely toteutettiin touko–kesäkuussa ja siihen vastasi yhteensä 2 020 työelämässä olevaa, 18–64-vuotiasta. Vastaajajoukko on haettu satunnaisotannalla Norstatin kuluttajapaneelissa ja kiintiöity iän ja sukupuolen osalta.

Lue myös:

Millaista on työpaikkojen rasismi? Työilmapiiri paranisi, jos ymmärtäisimme, että rasisteja eivät ole ne toiset vaan myös minä

Edes pohjoismaiset tytöt ja naiset eivät elä täydessä tasa-arvossa vuonna 2030, kertoo tuore raportti

"En ole pystynyt kertomaan kokemuksistani kenellekään" – Henkinen väkivalta ja syrjintä luultua yleisempää teatteri-, tanssi- ja sirkustaiteissa