Kiina on ponnistanut köyhästä kehitysmaasta supervallaksi – kommunistinen kansantasavalta täyttää 70 vuotta

Kiinan alkutaival henkilöityy puhemies Mao Zedongiin. Kiinaan perehtynyt tutkija nostaa Maon merkkihenkilöksi Stalinin ja Hitlerin rinnalle kaikessa, myös pahuudessa.

Kiina
Sotilaat marssivat Tiananmenin aukiolla ennen seppeleenlaskuseremoniaa 30. syyskuuta 2019.
Sotilaat marssivat Tiananmenin aukiolla ennen seppeleenlaskuseremoniaa 30. syyskuuta 2019.Thomas Peter / Epa

Kommunistinen Kiina juhlii tänään pyöreitä vuosia.

Kiinan kansantasavalta perustettiin päivälleen 70 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Kiina vyöryttää nähtäville koko sotilasmahtinsa. Pekingin ydinkeskustassa järjestettävään hulppeaan sotilasparaatiin (siirryt toiseen palveluun) osallistuu arviolta 15 000 henkilöä. Paraatissa esitellään 580 erilaista asetta ja taivaalla viistää 160 lentokonetta.

Juhlien ohella Kiinalla on edessään valtavia haasteita.

– Kyllä juhlitaan näyttävästi, mutta millainen krapula siitä seuraa, jää nähtäväksi, sanoo Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta.

Kiinalaisille kommunistisen puolueen 70-vuotinen valtakausi on iso saavutus, sillä se tarkoittaa, että kommunistinen Kiina ohittaa iässään Neuvostoliiton.

– Kiina haluaa korostaa sitä, että toisin kuin Neuvostoliitto, se ei ole savijaloilla seisova jättiläinen vaan suurvalta ja maailmanmahti, ja että toisin kuin Neuvostoliitolla, sillä on oikeasti toimiva talous, Paltemaa sanoo.

Mao on ehdottomasti tärkein Kiinan viime vuosisadan poliitikko. Ehkä yksi tärkeimmistä viime vuosisadan koko maailman poliittisista johtajista – aivan selvästi Stalinin ja Hitlerin rinnalla kaikessa, myös pahuudessa.

Lauri Paltemaa

Juhlahumua varjostavat synkät talousnäkymät. Paltemaa kertoo, että Kiinan talouskasvu on vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien rakentunut lainakuplan varaan. Nyt kasvu sakkaa, osin Yhdysvaltojen kanssa käydyn kauppasodan takia. Samalla inflaatio maassa kiihtyy.

Yksi syy inflaatiolle löytyy ruokapöydistä. Kiinassa jyllää paraikaa afrikkalainen sikarutto, jonka uskotaan tappaneen tänä vuonna lähes puolet maan sioista (siirryt toiseen palveluun).

– Kiinassa sianlihan kulutus on valtavaa. Kun sen hinta nousee, vanavedessä nousevat myös muiden elintarvikkeiden hinnat, Paltemaa sanoo.

Kuva Mao Zedongista Taivaallisen rauhan aukion parvekkeella julistamassa Kiinan kansantasavallan perustamista 1. lokakuuta 1949.
Kuva Mao Zedongista Taivaallisen rauhan aukion parvekkeella julistamassa Kiinan kansantasavallan perustamista 1. lokakuuta 1949.AOP

Pyöreillä vuosilla on valtava symbolinen merkitys Kiinalle.

Erityishallintoalue Hongkongin kuukausia koko maailman silmien alla jatkuneet mielenosoitukset ovat Paltemaan mukaan “kuin läpsäisy suoraan kommunistisen puolueen kasvoille”. Kiina on ahkerasti korostanut kommunistisen järjestelmän ylivertaisuutta länsimaiseen liberaaliin demokratiaan verrattuna, erityisesti kehittyville köyhille valtioille.

– Kaikkea sitä, mitä Tiananmenin aukiolla juhlitaan, pilkataan käytännössä samalla Hongkongissa ja osoitetaan väitteiden tyhjyys.

Kiinassa hongkongilaisten pyrkimyksiä kohti demokratiaa pidetään petturuutena, siirtymänä kohti vanhoja siirtomaaisäntiä.

Kansallishenki kumpuaa "nöyryytyksen ajasta"

Kiinalaisessa historiankirjoituksessa sisällissotaa edeltävää vuosisataa kutsutaan nöyryytyksen ajaksi.

– Siinä missä maailma oli jaettu eri suurvaltojen vaikutuspiireihin, Kiinaa alistivat kaikki siirtomaavallat, kertoo Kiinan historiaan perehtynyt Paltemaa.

Kommunistinen puolue on käyttänyt ajanjaksoa valtansa oikeutuksena. Kommunistien näkemyksen mukaan nöyryytys loppui kansantasavallan perustamiseen, joka yhdisti Kiinan ja teki siitä vahvan. Siitä kumpuaa myös vahva kiinalainen kansallismielisyys.

Kiinan ensimmäinen länsimainen siirtokunta Hongkong pysyi Britannian hallinnassa yli 150 vuotta. Sen saaminen takaisin oli suuri voitto kommunisteille.

Mielenosoittajia kaasunaamareissa Hongkongin hallintokeskuksella
Mielenosoittajat olivat varustautuneet kaasunaamareilla kokoontuessaan Hongkongin hallintokeskuksen tuntumassa sunnuntaina. Jérôme Favre / Epa

Kiinan kansantasavalta perustettiin 70 vuotta sitten sisällissodan yhä jatkuessa. Kiina oli tuolloin maailman köyhimpiä kehitysmaita. Sisällissodassa kommunistiset kapinalliset ja Kiinan tasavaltaa edustava kansallinen hallitus taistelivat yli kolme vuotta. Lokakuussa 1949 tasavallan häviö alkoi näyttää selvältä ja kommunistinen puolue päätti julistaa kansantasavallan perustetuksi.

– Tasavalta hävisi sodan, mutta tasavallan hallinto ei varsinaisesti kukistunut, vaan pakeni Taiwanin saarelle ja se on siellä vallassa edelleen, Paltemaa kertoo.

Nykyään Kiina pitää Taiwania kurittomana maakuntanaan. Kiina on kirittänyt saaren diplomaattista eristämistä sen jälkeen kun itsenäisyysmielinen presidentti Tsai Ing-wen nousi valtaan vuonna 2016.

Taiwanin liittolaisten määrä on viime vuosina huvennut. Syyskuussa diplomaattisuhteet katkesivat Salomoninsaariin ja Kiribatiin.

Taiwanin liittolaisia on enää 15, yli puolet vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Vaikutusvaltaisin niistä on Vatikaani, mutta valtaosa liittolaisista on pieniä Tyynenmeren, Latinalaisen Amerikan ja Afrikan valtioita.

Kommunismin voitto antoi sytykkeen kylmälle sodalle

Kiinan synty vaikutti myös kylmän sodan muodostumiseen. Blokkijako oli Kiinan sisällissodan aikana vasta muodostumassa. Neuvostoliitto tuki sodassa kommunisteja ja Yhdysvallat kansallista hallitusta. Maat eivät lähettäneet varsinaisia joukkoja sotaan.

– Tämä oli yksi ensimmäisistä konflikteista kylmässä sodassa. Sodan tulos lisäsi kommunismin pelkoa lännessä huomattavasti. Se lisäsi Yhdysvaltain varustelua ja vaatimuksia siitä, että kommunismin leviäminen pitää pysäyttää maailmassa, Paltemaa sanoo.

Mao Zedong
Puhemies Mao Zedong tapasi kansalaisia 1960-luvulla. AOP

Kiina ei olisi nykyisenlainen ilman puhemies Mao Zedongia.

– Mao on ehdottomasti tärkein Kiinan viime vuosisadan poliitikko. Ehkä yksi tärkeimmistä viime vuosisadan koko maailman poliittisista johtajista – aivan selvästi Stalinin ja Hitlerin rinnalla kaikessa, myös pahuudessa, Paltemaa sanoo.

Miljoonia kuoli nälkään

Maon pyrkimykset luoda kommunistinen yhteiskunta olivat hyvin kalliita yrityksiä, myös ihmishengissä mitattuna. Noin 1950-luvun lopulta seuraavan vuosikymmenen alkuun kestänyt Suuri harppaus eteenpäin -kampanja oli Maon yritys viedä Kiina kommunismiin muutamassa vuodessa. Suuren harppauksen huippuvaiheissa kaikki yksityisomaisuus käytännössä takavarikoitiin.

– Kyseessä oli täysin mieletön tuotantokampanja, jossa kaikki kiinalaiset komennettiin tuottamaan yötä päivää, olipa tuloksena sitten runoja tai terästä.

Kiinalaisia talonpoikia 1950-luvulla.
Kiinalaisia talonpoikia 1950-luvulla Suuri harppaus eteenpäin -kampanjan aikoihin.AOP

Harppaus epäonnistui täysin. Se aiheutti valtavan nälänhädän ja taloudellisen katastrofin. Joidenkin arvioiden mukaan kuolleita oli 30 miljoonaa.

Siitä ei aiheutunut varsinaisia seurauksia Maolle, mutta hänet siirrettiin syrjemmälle puolueen johdossa.

Maa kuohui jälleen kulttuurivallankumouksessa

Muutama vuosi myöhemmin Mao palasi takaisin rytinällä. Vuonna 1966 käynnistyi kulttuurivallankumous, massiivinen maolainen kampanja, johon osallistui satoja miljoonia kiinalaisia.

Seuraavan vuosikymmenen väkivaltaisen kuohunnan aikana ihmisiä vainottiin ja "luokkaviholliseksi" epäiltyjä surmattiin.

Tarkoituksena oli feodalismin ja porvarillisuuden jäänteiden kitkeminen maasta sekä puhdistaa kommunistinen puolue sinne luikerrelleista kapitalismin tukijoista ja pettureista.

– Se oli käytännössä Maon suuri vastustajien puhdistus ja se levisi koko yhteiskuntaan. Miljoonat kuolivat ja taas kerran maa ajautui täydelliseen kaaokseen. 1960-luvun loppupuolella oltiin jälleen lähellä sisällissotaa, Paltemaa sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oopperassa. Maon vaimo Jiang Qingin kanssa valtiovierailulla vuonna 1972. Vaikutusvaltainen Jiang sai myöhemmin ehdollisen kuolemantuomion kulttuurivallankumouksen tapahtumien takia.
Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oopperassa Maon vaimon Jiang Qingin kanssa valtiovierailulla vuonna 1972. Vaikutusvaltainen Jiang sai myöhemmin ehdollisen kuolemantuomion kulttuurivallankumouksen tapahtumien takia.Byron Schumaker / Alamy

Maon kuolema avaa oven uudistuksille

Puhemies Mao kuoli vuonna 1976. Parin vuoden valtakamppailujen jälkeen Kiinassa valtaan nousi talousuudistusten isä Deng Xiaoping.

Deng myös muutti voimakkaasti maan politiikkaa. Deng hylkäsi Maon ajatukset valtavista joukkokampanjoista. Taloutta alettiin uudistaa käytännönläheisesti ja ensimmäistä kertaa oppia ja tukea ammennettiin myös lännestä.

Tuolloin alkanut niin sanottu uudistus- ja avautumiskausi jatkuu virallisesti edelleen.

Deng Xiaoping ja Margaret Thatcher Pekingissä.
Deng Xiaoping ja Margaret Thatcher Pekingissä.AOP

Vuonna 1989 opiskelijat ja myöhemmin myös työläiset vaativat poliittisia uudistuksia ja vastustivat inflaatiota viikkojen ajan Tiananmenin aukiolla Pekingissä. Mielenosoitukset päättyivät verilöylyyn.

Tiananmenin jälkeen poliittiset uudistukset pistettiin jäihin ja Kiinassa alettiin keskittyä taloudellisiin uudistuksiin. Tämän jälkeen Kiina maailman talous- ja kauppajärjestön jäseneksi ja valtion taloussektori reformoitiin rankalla kädellä. Tämä loi pohjan 2000-luvun talousihmeelle, Kiinan ennenäkemättöman kovalle talouskasvulle.

Tuntematon kiinalainen mies uhmaa panssarivaunuja Taivaallisen rauhan aukiolla kesäkuussa 1989.
Ikoninen CNN:n videolle kuvaama tilanne, jossa kiinalaismies uhmaa panssarivaunuja matkalla Taivaallisen rauhan aukiolle kesäkuussa 1989.Jeff Widener

Vuonna 2008 Sichuanin maanjäristys surmasi lähes 88 000 ihmistä, satoja tuhansia loukkantui ja yli miljoona jäi kodittomaksi. Tällä oli yllättäviä seurauksia kansalaisjärjestöjen toiminnalle.

Maanjärjestyksen aikana suuri joukko kiinalaisia lähti spontaanisti auttamaan uhreja. Hetken aikaa tilanne ei ollut valtion kontrollissa.

– Puolue päätteli, että tilanne pitää olla paremmin hallinnassa ja ennakoitavissa, Paltemaa kertoo.

Maanjäristyksen perua on myös lainsäädäntö, joka ohjaa kansalaisjärjestöjen, myös ulkomaalaisten toimintaa aiempaa tiukemmin.

Kiinalainen mies osoittaa paikkaa pahoin maanjäristyksen runtelemalla alueella Kiinan Sichuanissa.
Sichuan kärsi pahoin maanjäristyksen kourissa vuonna 2008.Michael Reynolds / EPA

Xi kääntää kelloa taaksepäin

Kiina ei olisi noussut maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi ja Yhdysvaltojen kanssa kilpailevaksi suurvallaksi ilman Dengin kaudella tehtyjä uudistuksia.

Paltemaan mukaan Kiina on taas alkanut sulkeutua sen jälkeen kun Xi Jinping nousi kommunistisen puolueen pääsihteeriksi vuonna 2012. Xi nimitettiin presidentiksi vuotta myöhemmin.

Xi Jinping
Xi JinpingFred Dufour / EPA

– Xi on kääntänyt kelloa taaksepäin, Paltemaa sanoo.

Hänen mukaansa Xin kaudella Kiina on palautunut takaisin kohti vanhempaa ja keskusjohtoisempaa kommunistista linjaa.

– 2000-luvun kasvukausi oli Kiinassa myös suhteellisen vapaa. Tai ainakin vapaampi kuin sitä ennen tai nykyään, Paltemaa sanoo.

Nykyään suuri osa yrityssektorista on suoraan valtion omistamaa. Ja vaikka se ei olisi sitä, valtio pystyy puuttumaan yritysten toimintaan paljon suoremmin kuin muualla maailmassa. Kiinassa valtio säännöstelee hintoja ja valuutta juania. Valtio on ottanut Xin kaudella selvästi johtavamman roolin myös taloudessa.

Xi luo valtansa pohjaksi henkilökulttia

Paikallisessa mediassa ja nyt myös juhlapäivän alla kiinalaisessa katukuvassa on näkynyt kansallismielisiä ja Xitä tukevia iskulauseita. Myös kommunistisen puolueen linja on kiertymässä Xi Jinpingin ajatteluksi kutsutun suuntauksen ympärille. Maon jälkeen johtajat ovat Kiinassa pitäneet matalaa profiilia.

– Xi on luomassa itselleen henkilökulttia. Aikaisempi johtaja Hu Jintao oli harmaa byrokraatti Xihin verrattuna, Paltemaa sanoo.

Presidentti Xillä on enemmän muodollisia valtaoikeuksia kuin esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentillä. Häntä ei rajoita kongressi, korkein oikeus tai mikään muodollinen instituutio kuten vaalit tai vapaa media.

Kukilla koristeltu monumentti julistaa Xi Jinpingin ja kommunismin merkitystä juhlahumun alla Pekingissä.
Kukilla koristeltu monumentti julistaa Xi Jinpingin ja kommunismin merkitystä juhlahumun alla Pekingissä.Wu Hong / Epa

Jättimäinen puoluekoneisto hillitsee Xin valtaa

Kiinan massiivinen hallintokoneisto jarruttaa Xin vallankäyttöä. Hänellä on käytännössä aina viimeinen päätösvalta, mutta monimutkainen viisiportainen hallintojärjestelmä tarkoittaa sitä, että keskushallinnossa tehtyjä päätöksiä ei välttämättä koskaan toimeenpanna ruohonjuuritasolla tai tehdään hyvin eri tavalla mitä on tarkoitettu.

Kommunistinen puolue on myös hyvin sisäisesti jakautunut. Xi ei ole täysin erillään puolueen sisäisestä valtapolitiikasta. Hän on rakentanut itselleen vahvaa valta-asemaa puhdistamalla vastustajia korruptiosyytösten kautta.

– Silti hän tarvitsee kannattajia, sillä hän on myös puhdistuksillaan saanut aikaan aika paljon vihollisia.

Naiset lipunnostoseremoniassa Pekingissä.
Naiset odottivat varhain juhlapäivän aattona lipunnostoseremonian alkamista Pekingissä 30. syyskuuta.Roman Pilipey / Epa

Kiinan on nyt ratkottava suuria haasteita

Kiinan silkkitiehanke on ensimmäinen suuri maailmanlaajuinen hanke sen jälkeen kun Mao yritti tukea kommunisista vallankumousta kaikissa kehitysmaissa.

Kyseessä on valtaisa hanke, jonka tarkoituksena on tuoda koko Euraasian manner, vähän Afrikkaa ja muita alueita konkreettisesti Kiinan otteeseen tiukemmin ja lähemmin ja samalla hyödyntää Kiinan taloutta ja ulkosuhteita.

– Kriitikkojen mukaan hanke ei tule todennäköisesti onnistumaan. Kiina tuhlaa valtavasti resursseja ja ei saa niitä koskaan takaisin kunnolla, Paltemaa sanoo.

Talousrintamalla Kiina on ollut pitkään kauppasodassa Yhdysvaltojen kanssa.

Kiinaan perehtynyt tutkija arvioi, että kauppasota on vain oire siitä, että uudenlainen kylmä sota on kiihtymässä Yhdysvaltojen ja Kiinan välille.

– Yhdysvallat tullee vaatimaan liittolaisiltaan ilmoitusta, missä leirissä he seisovat tulevaisuudessa, Paltemaa arvioi.

Lue myös:

“He kohtelevat lapsia kuin eläimiä” – Poliisin otteet suututtavat hongkongilaisia ja moni valmistautuu päivien mielenosoitusputkeen

30 vuotta sitten Peking näytti sotatantereelta, mutta nykynuoret eivät tiedä siitä mitään – "En käsitä, miksi vanhemmat eivät puhu asiasta lapsilleen"

Kiinan päästöt kääntyivät taas uuteen nousuun, syynä savupiippuelvytys – Paineet kasvavat New Yorkin ilmastokokouksen alla

Mielenosoitukset tahrivat Hongkongin matkailumainetta – Manner-Kiinasta tulevien turistien määrä romahti syyskuussa