Rauman telakka sai yli miljardin tilaukset, mistä rakentajat? – RMC-pomo: "Hyvin kansainvälinen rakentajaporukka"

Rauman telakan verkostomalli tuottaa RMC:n mukaan tarvittavan määrän osaamista ja koulutettua henkilökuntaa Suomeen ulkomailta.

telakkateollisuus
Rauman sataman altaassa laiva rakennettavana
Raumalla rakennetaan tulevina vuosina vino pino laivoja. Tilauskirja tuo töitä tuhansia henkilötyövuosia.Katja Halinen / Yle

Rauman telakan yli miljardin euron laivatilaukset rakennetaan osaksi ulkomaisen työvoiman avulla.

Tilauskirjan ovat täyttäneet kaksi autolauttatilausta ja puolustusvoimille toimitettavat neljä monitoimikorvettia. Töitä riittää telakalla ainakin vuoteen 2028 asti.

Telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin käyttämä alihankkijaverkosto nojaa vahvasti Suomen rajojen ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei usko, että telakalle tulee työvoimapulaa, vaikka työmäärä on iso.

– Emme tekisi näitä hankkeita, jos uskoisimme, että työvoimapula olisi meidän ongelma.

Hitsareista jo pula Raumalla

Tulevina vuosina Raumalla rakennetaan autolauttoja ja sota-aluksia lähes 5 000 henkilötyövuoden verran. Syyskuun puolessa välissä telakalla aloitettiin merenkurkun liikenteeseen tulevan autolautan rakennustyöt.

Havainnekuva Vaasan ja Uumajan väliselle reitille tulevasta laivasta
RMC:n havainnekuva tulevasta aluksesta.RMC

Satakunnan ely-keskuksen työmarkkina-asiantuntijan Hannu Ahvenjärven mukaan Raumalla on jo pula esimerkiksi hitsareista.

Myös insinööreille on nyt kysyntää. Apua voisi Ahvenjärven mukaan löytyä Porin seudulta.

– Ei Porissakaan kovin paljon ole ylitarjontaa hitsareista, Ahvenjärvi toteaa.

Tilastokeskuksen tilaston mukaan Satakunnassa oli syyskuun lopussa 166 työtöntä hitsaajaa ja kaasuleikkaajaa.

Verkosto palkkaa työntekijät

Niin sanotulla verkostomallilla toimiva RMC jättää työntekijöiden palkkaamisen pääosin alihankkijoidensa huoleksi. Alihankkijaverkosto rakentaa laivat ja RMC puolestaan vastaa projektinhallinnasta, taloudesta, laadunvalvonnasta.

Verkostoon kuuluu yrityksiä, joiden työntekijät tulevat sekä Suomesta että ulkomailta.

Alihankintaketjut ovat pitkiä. Teollisuusliiton tekemien selvitysten mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on ollut suuri RMC:n aikaisemmissa projekteissa. Ammattiyhdistysliike selvitti ulkomaalaisten työntekijöiden osuutta Rauman telakalla viimeksi vuonna 2017.

Jyrki Heinimaan mukaan laivat ovat lähtökohtaisesti kotimaisia, mutta hän ei kiellä ulkomaalaisten osuutta rakennustöissä. Hänen mukaansa tuote on sellainen, että osaamista on haettava myös Suomen ulkopuolelta.

– Tästä syystä meillä on varmasti hyvin kansainvälinen rakentajaporukka loppupelissä.

Alipalkkaus huolettaa viranomaisia

Aluehallintovirasto on viime aikoina ilmaissut huolensa ulkomaalaisten työntekijöiden palkkauksesta Suomessa. Viime viikolla lähettämässään tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) aluehallintovirasto kertoo, että työsuojeluviranomaisten valvonnassa on paljastunut paljon puutteita. Esimerkiksi lisät jäävät maksamatta tai peruspalkka alittaa työehtosopimuksen minimitason.

Avin työsuojelun vastuualueen lakimiehen Anna Pärtyn mukaan ongelmat korostuvat Lounais-Suomen telakoilla.

– Tilanne ei ole vuosien saatossa parantunut, eivätkä asiat ole hyvällä tolalla.

RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa vakuuttaa, että ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaukseen puututaan. RMC on päähankkijana vastuussa siitä, että telakalla noudatetaan suomalaista lainsäädäntöä.

– Yhdessä viranomaisten kanssa tätä valvotaan. Pyrimme ehkäisemään, ettei tämäntyyppistä pääse edes syntymään.

Laivue 2020 -hankkeen alus Puolustusministeriön havainnekuvassa.
Laivue 2020 -hankkeen alus Puolustusministeriön havainnekuvassa. Puolustusministeriö

Sotasalaisuudet vain turvaluokitelluille silmille

Oma lukunsa on merivoimille toimitettava neljän korvetin Laivue 2020. Viime viikolla allekirjoitetun sopimuksen mukaan sota-alusten rakentaminen alkaa Raumalla kahden vuoden kuluttua.

Korvettien rakentamisessa suomalaisten työntekijöiden osuus on suurempi kuin autolautoissa. Taustalla on puolustusministeriön vaatimus tiettyjen osien rakentamisesta henkilökunnalla, jolle on turvallisuusselvitys tehty.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja, kenraalimajuri Kari Renko sanoo, että käytännössä tämä tarkoittaa suomalaista henkilökuntaa.

– Se on merkittävä osa koko laivan rakennustöistä, Renko sanoo.

RMC:n mukaan turvallisuusvaatimukset vaikuttavat myös alihankintaverkostojen kokoonpanoon. Jyrki Heinimaan mukaan sota-alusten rakentaminen tehdään osaksi eri porukalla kuin muut laivat. Rakentaminen myös eriytetään toisista projekteista telakalla.

– Tuote on erilainen kuin meidän matkustaja-autolautat. Tämä osaltaan vaikuttaa myös siihen, että toimittajaverkostokin on erilainen.

Huoltovarmuus varmistetaan koulutuksella

Korvettien rakentamista Raumalla on perusteltu muun muassa huoltovarmuudella.

Puolustusministeriön mukaan neljän korvetin kotimaisuusastetta on vaikea määritellä, eikä kotimaisuudelle ole asetettu prosenttimääräistä tavoitetta. Huoltovarmuuden kannalta alukset pitää myös pystyä ylläpitämään Suomessa.

Jyrki Heinimaan mukaan huoltovarmuus varmistetaan sillä, että pääosaaminen on RMC:llä ja sen lähellä olevilla yrityksillä.

– Koulutus on tietysti se tapa, millä saamme varmistettua, että näitä ihmisiä on sitten käytössä koko pitkän elinkaaren ajan.

Lue lisää:

Näin Puolustusvoimien iso sotalaivatilaus hyödyttää Rauman seutua ja koko Satakuntaa – 4 lupaavaa näkymää

Merenkurkun uusi alus alkaa nyt rakentua Rauman telakalla: "Toistaiseksi ympäristöystävällisin alus omassa luokassaan"

Rauman telakan isolle tilaukselle sinetti – Tallinkille uusi matkustaja-autolautta

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"