Perheasuntoja ei tarvita, yksiöitä ja kaksioita jonotetaan – Mikkelin omistus- ja vuokra-asuntojen tuotanto ei pysy väestömuutoksen vauhdissa

Mikkelissä on rakennettu uusia asuntoja viime vuosina niin kiivaasti, että keskusta-alueelta ei tahdo löytyä tontteja.

Mikkeli
Vesireittejä, Ajak OY, Mikkelin Satamalahti
Mikkelin keskustaa laajennetaan satamalahteen. Rakentamaan päästään aikaisintaan vuonna 2022. Kuvassa arkkitehtikilvan voittajan suunnitelmaa.AJAK OY / Mikkelin kaupunki

Tonttipula vaivaa sekä kaupungin omaa vuokra-asuntoyhtiötä Mikaloa että rakennusliikkeitä. Suurin kysyntä on yksiöistä ja pienistä kaksioista keskustasta tai mahdollisimman läheltä keskustaa. Pienin asuntojen kysyntään ohjaa myös Mikkelin keskustan vertailukaupunkeja korkeampi neliöhinta.

Toimitusjohtaja Hannu Sormunen kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Mikalosta arvioi, että vapaille markkinoille on rakennettu Mikkelissä jo liikaa asuntoja. Mikalolle ei ole rakennusbuumin aikana herunut tontteja ja yhtiö ei pysty vastaamaan asunnonhakijoiden toiveisiin.

– Ei ole tontteja eikä maata mihin voisi kohtuuhinnalla rakentaa vuokra-asuntoja. Hintakilpailu on sitä luokkaa, että vuokrataloyhtiöllä on haasteellista siihen osallistua.

Toistatuhatta asuntoa ja 61 asunto-osakeyhtiötä rakentanut Antti Viskari FH Invest Oy:stä muistuttaa, että kaikissa kaupungeissa on alueita missä hinta säilyy ja jopa nousee.

– Se on sijainti, joka ratkaisee pääsääntöisesti ja asukasrakenne.

Mikalon Hannu Sormunen arvioi, että suurin haaste on väestörakenteen muutos.

– Ihmiset vanhenee, työtätekevä väestö lähtee pois, perheasuntoja ei tarvita, yhden henkilön taloukset lisääntyvät. Yhden hengen asuntoja, yksiöitä ja pieniä kaksioita kysytään eniten ja muut jäävät käsiin.

Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä yhtyy Sormusen näkemykseen.

– Kun katsotaan koko 125 kilometriä pitkää kaupunkia, niin kysyntä kyllä hiipuu, kun mennään vähän kauemmaksi.

Pellosniemen viimeiset talot myyntiin

Asumisen eriytyminen Mikkelissä kiteytyy UPM:n tehtaan entiseen asuinalueeseen Ristiinan Pellosniemessä. 70-luvulla kahdessatoista kerrostalossa asui jopa 600 ihmistä - nyt muutamia kymmeniä. Mikalo on jo myynyt alueelta kahdeksan kerrostaloa ja loput neljä ovat tulossa myyntiin ensi vuoden alussa.

– Palvelut ovat Pellosniemestä lähteneet. Ennen oli kauppa, kioski, baari, kampaamo ja jopa koulu ja päiväkoti. Tällä hetkellä noista palveluista ei ole jäljellä mitään, joten alue ei vedä asukkaita.

Mikkelin keskusta sen sijaan vetää. Jopa niin, että se on kohta rakennettu täyteen.

– Ruutukaava on aika täyteen rakennettu ja tontteja ei ihan keskustasta juurikaan enää pysty tarjoamaan. Neliöhinnat ovat kyllä erittäin korkeita tai sanotaan että kilpailukykyisiä. Ehkä määrää saisi olla enemmän, Jouni Riihelä pohtii.

Tyhjät kerrostalot
Mikalo myy kaikki 12 vuokrataloa Pellosniemestä. Viimeiset neljä tulevat myyntiin ensi vuoden alussa.Arvo Vuorela

Satamalahti rakentumaan 2022?

Mikkelin kaupunki vastaa haasteeseen laajentamalla keskustaa radan yli satamalahteen. 3 500 asukkaan kaupunginosan rakentaminen alkaa aikaisintaan vuonna 2022.

– Me tavallaan monistamme keskusta-alueen järven rantaan ja voimme rakentaa kaupunkia, jossa on asumista, palveluita ja työpaikkoja. Uskomme, että se on vetovoimainen alue tulevillekin rakentajille, Jouni Riihelä vakuuttaa.

Rakennusalan konkari Antti Viskari arvioi, että satamaprojekti on usean vuoden projekti, jonka aluksi on ratkaistava infraongelmia.

– Siellä on rakennettava katuja ja viemäröinti. Haasteena on ennen kaikkea äärettömän pehmyt maaperä. Mutta kun sinne päästään, niin tietysti pyrimme mukaan kuten muutkin rakennusliikkeet.

Vuokra-asuntoyhtiö Mikalo odottaa myös satamahankkeen etenemistä.

– Tilanteen ja ajankohdan mukaan eletään. Mukana tietysti ollaan, Hannu Sormunen sanoo.

Satamaa odotellessa Mikalo aikoo uudistaa vanhoja vuokrakohteita nykyvaatimuksia vastaaviksi.

– Kun ei saada uusia hyviä tontteja, niin vanhaa asuntokantaa muutoskorjataan tai sitten puretaan ja rakennetaan uusiksi kysyntää vastaavaksi.