"Suomi kiinnostaa Yhdysvalloissa enemmän kuin koskaan" – Trumpin hallinnon asiantuntija odottaa Niinistön vierailun tiivistävän turvallisuusyhteistyötä

Trump ja Niinistö keskustelevat Itämeren alueen ja pohjoisen Euroopan turvallisuudesta.

Donald Trump
Niinistö naureskelee Trumpin kanssa.
Presidentit Donald Trump ja Sauli Niinistö tapaamisessaan heinäkuussa 2018.Kimmo Brandt / EPA

WashingtonPresidentti Sauli Niinistö vierailee keskiviikkona hornankattilaksi muuttuneessa Valkoisessa talossa. Niinistön työvierailun ohjelmassa on lounas presidentti Donald Trumpin kanssa ja sen jälkeen lehdistötilaisuus Valkoisen talon puutarhassa.

Lehdistötilaisuudesta saattaa tulla tiivistunnelmainen Niinistöstä riippumattomista syistä. Washingtonissa kuohuu kongressin Trumpista käynnistämän virkasyytetutkinnan takia.

Trumpin epäillään yrittäneen hankkia henkilökohtaista poliittista hyötyä Ukrainan presidentin kustannuksella. Trump pyysi presidentti Volodomyr Zelenskyia selvittämään poliittisen vastustajansa Joe Bidenin toimia Ukrainassa.

Niinistö joutuu siis olemaan Valkoisessa talossa kieli keskellä suuta, niin lounaalla kuin tiedotustilaisuudessa.

Presidentit saattavat keskusteluissaan sivuta Ukrainan tilannetta, mutta heidän keskeisenä puheenaiheenaan on Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne.

– Suomi on täältä katsottuna monella tapaa kiinnostavampi ja tärkeämpi kuin se on koskaan aiemmin ollut, Atlantic Councilin vanhempi tutkija Hans Binnendijk sanoo.

"Suomen varoitusjärjestelmä on hidas"

Binnedijk on työskennellyt neuvontajana neljän eri presidentin hallinnossa ja kongressissa. Hän konsultoi myös Trumpin johtamaa, keskeisistä ministereistä ja asevoimien johdosta koostuvaa kansallista turvallisuusneuvostoa.

Hän vieraili hiljattain Suomessa (siirryt toiseen palveluun) tutustumassa Itämeren turvallisuustilanteeseen ja Suomen puolustukseen. Suomen kiinnostavuus Trumpin hallinnon silmissä johtuu hänen mukaansa erityisesti tämänhetkisestä jännitteestä Baltian maiden ja Venäjän välillä. Sitä lisäävät osaltaan Puolan viimeaikaiset asehankinnat.

– Historianne Venäjän kanssa. Yleinen ymmärryksenne venäläisestä psyykestä. Lisäksi erityisesti se, että teistä on viime aikoina tullut hyviä hybridisodankäynnin asiantuntijoita. Meillä on teiltä paljon opittavaa, Binnendijk luettelee.

Suomella on hänen mielestään puolestaan opittavaa Yhdysvalloista strategisten varoitusjärjestelmien rakentamisessa. Binnendijk pitää Suomen kaikkia aselajeja kalustoltaan moderneina ja 280 000 asevelvollisen reserviä vaikuttavana, mutta hän näkee kokonaisuudessa yhden ongelman - hitauden.

Tositilanteen sattuessa saattaa kulua liian kauan aikaa kaiken valmiiksi saattamiseen. Siihen tarvittaisiin hänen mielestään tehokkaampi strateginen varoitusjärjestelmä.

– Tämä on sellainen asia, jossa Yhdysvallat voisi auttaa teitä.

"Selvyyttä siitä, mitä toisiltamme odotamme"

Binnendijkin mielestä Trumpin ja Niinistön pitäisi jutella keskenään siitä, mitä Suomi ja Yhdysvallat oikein odottavat toisiltaan, jos Pohjois-Euroopassa syttyisi konflikti.

– Meillä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä haluaisitte meidän tekevän ja mitä me puolestaan voimme toivoa teiltä. En tarkoita mitään sotilaallista suunnittelua, vaan yhteisymmärrystä siitä, millaisia olemme suhteessa toisiimme.

Hans Binnendijk, Atlantic Council
Vanhempi tutkija Hans Binnendijk, Atlantic CouncilNina Svahn

Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat allekirjoittivat viime vuoden keväällä kolmikantasopimuksen keskinäisen puolustusyhteistyön lisäämisestä. Binnendijk uskoo tämän yhteistyön tiivistyvän jatkossa. Hän ehdottaa työryhmän perustamista kehittämään sitä.

– Suomi ja Ruotsi ovat kumppanuusmaina meille käytännössä monella tapaa parempia liittolaisia kuin jotkut viralliset liittolaisemme. Tätä yhteistyötä on kehitettävä ja uskon, että voimme tehdä sen Moskovaa provosoimatta.

Binnendijk katsoo, että Suomen pitäisi tulevista Nato-päätöksistään riippumatta lisätä puolustusyhteistyötään myös Baltian, etenkin Viron kanssa. Natolla on kussakin Baltian maassa noin 1200 sotilaan vahvuiset taistelujoukot, joiden harjoituksiin ja toimintaan Suomi voisi kumppanuusmaana hänen mielestään aktiivisemmin osallistua.

Suomelle uusi suosituimmuusasema?

Suomen tulevat hävittäjähankinnat saattavat nousta Trumpin ja Niinistön keskusteluissa esille. Viiden esillä olleen hävittäjämallin joukossa on kaksi yhdysvaltalaista, F-35 ja Super Hornet.

– Trump on kova myyntimies, joten en ihmettelisi, jos hän nostaa niitä esille keskiviikkona, Binnendijk sanoo.

Trumpilla on presidentin valtuudet ainakin yhteen asiaan asekauppoja helpottaakseen: hän voi halutessaan myöntää Suomelle Natoon kuulumattoman valtion suosituimmuusaseman turvallisuusasioissa. Tuo status helpottaisi tutkimuksen ja teollisen yhteistyön lisäämistä ja puolustusteollisuuden kaupankäyntiä.