Eurooppaministeri Tuppurainen uskoo EU:n pääsevän yksimielisyyteen unionin rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä yhteen

Tuppuraisen mukaan tähänastisten neuvotteluiden perusteella on syytä olla optimistinen.

Euroopan unioni
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) avasi ministerikokouksen Brysselissä torstaina.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ministerikokouksessa Brysselissä heinäkuussa.Stephanie Lecocq / EPA

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) täsmensi pääministeri Antti Rinteen (sd.) sunnuntaista lausuntoa (siirryt toiseen palveluun) siitä, että Euroopan unionissa olisi syntynyt yksimielisyys unionin jäsenmaiden rahoituksen kytkemisestä siihen, noudattavatko ne oikeusvaltioperiaatetta.

Tuppuraisen mukaan oleellisinta on se, että neuvottelut ovat vielä kesken. Tähän saakka jäsenvaltioiden kanssa käydyissä kahdenkeskisissä keskusteluissa ja niiltä pyydetyissä kirjallisissa vastauksissa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että jäsenvaltiot vastustaisivat kehitystä.

– Näiden neuvotteluiden perusteella on syytä olla optimistinen, että tuloksia myös aikaansaadaan, Tuppurainen sanoo Ylelle.

Maiden välillä on kuitenkin myös erimielisyyksiä. Kaikki jäsenet pyrkivät saamaan omia päämääriään lävitse.

– Rahoituskehyskokonaisuus on joka tapauksessa yksimielinen päätös ja kaikki jäsenmaat tulevat sen hyväksymään. Suomi puheenjohtajamaana pyrkii ratkaisuun, jossa jokainen kokisi saavansa budjetista jotain, Tuppurainen sanoo.

– Jokaisen tulee lähteä neuvotteluista voittajana. Kun kompromissia tehdään, tulee jäsenmaiden antaa saadakseen jotain. Tämä tekee neuvottelutilanteesta mahdollisen.

Tuppuraisen mukaan yksi sopimuksen keskeinen elementti tulee kaikella todennäköisyydellä olemaan ehdollisuudet, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, maahanmuuton oikeudenmukaiseen vastuunkantoon ja oikeusvaltiokysymykseen.

– Lokakuun Eurooppa-neuvoston jälkeen ollaan sitten taas hieman edempänä sen suhteen, miten nämä toteutuvat. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan ilmennyt mitään periaatteellista vastustusta, etteikö näitä ehdollisuuksia olisi mahdollista sisällyttää rahoituskehyksen kompromissiin, Tuppurainen alleviivaa.

Sopimus pyritään saamaan valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Aiemmin on arvioitu, että rahoituskehyksen ja oikeusvaltiokehityksen kytkeminen vaatisi selkeää muutosta esimerkiksi Unkarin ja Puolan tämänhetkiseen politiikkaan. Yle kysyi Rinteeltä sunnuntaisella kyselytunnilla, onko tällaisista muutoksista takeita.

– Kun me käymme puheenjohtajamaana tätä keskustelua, olemme Euroopan ja eurooppalaisten ihmisten puolesta sekä sen arvopohjan puolesta, jolla on voitu turvata vakautta, rauhaa ja hyvinvointikehitystä Euroopassa. Emme ole yhtäkään jäsenvaltiota vastaan missään suhteessa ja tämä on selvä viesti kaikille, Rinne vastasi tuolloin.

Lue lisää:

Pääministeri Rinne: Yksikään EU-maa ei vastusta, että rahoitus kytketään oikeusvaltioperiaatteeseen

EU kovisteli Unkaria Suomen johdolla – "Ilman oikeusvaltion kunnioittamista ei ole EU:ta"

Unkarin hallitus jatkaa Suomen tölvimistä Ylen haastattelussa – Ulkoministeri: "Suomalaisten pitäisi olla huolissaan"

Latvian presidentti on Suomen kanssa samoilla linjoilla: EU:n arvoja on puolustettava