Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

väestöennusteet
Vauva nukkuu äitinsä sylissä
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan.Irene Stachon / Lehtikuva

Tilastokeskuksen aamukahdeksalta julkistama tuore väestöennuste vuoteen 2040 saakka vahvistaa synkät pelot syntyvyyden kehityksestä Suomessa lähivuosikymmeninä.

– Pelkäsin aika pahaa ja synkkää ennustetta. Mutta kyllä oli aika jäätävää, että tulevaisuudesta kertovat luvut olivat vielä paljon synkemmät, mitä osattiin edes ajatella, kommentoi aluetutkija Timo Aro ennustelukuja Ylen aamu-tv:n haastattelussa tuoreeltaan.

  • Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031.
  • Vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla.
  • Ennuste olettaa, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 15 000 henkilöä vuosittain.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla.

Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Tilastografiikka
Tilastokeskus, Harri Vähäkangas / Yle

– Onhan se merkittävä käänne maamme historiassa, että väkiluku kääntyy laskuun, Rapo totesi.

Vuonna 2018 väkiluku kasvoi neljässä maakunnassa ja Ahvenanmaalla. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.

Lasku ollut jo arkea

Aamu-tv:ssä niin ikään haastateltu Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo muistutti, että väestönlasku on ollut monin paikoin arkea jo pitkään.

– Muutos on jo tapahtunut. Meillä on maakuntia, joissa väkiluku on laskenut jo 19 vuotta peräjälkeen jokaikinen vuosi. Toisaalta meillä väkiluku kasvaa enää noin 60 kunnassa. Nyt näyttää vaan, että yhä vähemmillä alueilla väkiluku kasvaa. Syntyvyyden lasku näyttää tässä isoa roolia, Rapo sanoo.

Rapo mainitsi esimerkkeinä Etelä-Savon ja Kainuun. Uusina rinnalle ovat nousemassa Kymenlaakso ja Satakunta.

– Maakuntia, joissa ikärakenne on sellainen, että tähänkin mennessä on ihmisiä kuollut enemmän kuin syntynyt.

Vuonna 2018 Suomessa oli 60 kuntaa, joissa syntyi enemmän ihmisiä kuin kuoli. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kuntia, joissa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, olisi 35 ja vuonna 2040 enää 12.

– Voittajien joukko on käynyt koko ajan harvemmaksi ja ne löytyvät noin 50 kunnasta. Kasvu-uralla olevat kunnat sijaitsevat pääsääntöisesti korkeakoulukaupunkien lähellä tai niitä ympäröivällä aluella, Aro arvioi.

Tilastokeskuksen tuoreimmassa väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Lapsia syntyisi vuosittain 43 000–45 000 vuosien 2020–2040 välisenä aikana. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 000 lasta ja luku oli samaa luokkaa sitä ennenkin.

kaksi miestä
Aluetutkija Timo Aro ja tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kommentoivat väestöennustetta maanantaina Ylen aamu-tv:ssä.

Vain muutamia lapsia

Paikkakunnittain katsottuna näyttäisi siltä, että etenkin pienillä paikkakunnilla lapsia syntyy tulevaisuudessakin vain muutamia vuodessa. Rapon mukaan se tuo haasteita kunnan palveluverkkoon.

– Jossain vaiheessa tullaan pisteeseen, jossa kunnan haasteet ovat erittäin suuria terveydenhuollossa, kouluverkossa, vanhustenhuollossa, Rapo arvioi.

Esimerkiksi Luhankaan syntyy ennusteen mukaan tänä vuonna vain kaksi vauvaa, vaikka kunta on luvannut maksaa 10 000 euron vauvapalkkion jokaisesta kuntaan syntyvästä lapsesta. Ennusteen mukaan lapsia syntyy Luhankaan vain kaksi myös 2040.

Vauvakisan voittajia ovat Helsinki, Tampere ja Turku. Ennusteen mukaan niihin syntyy enemmän lapsia vuonna 2040 kuin nyt.

Laskennallisen naisten elinaikanaan synnyttämän lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,35.

Tilastokeskuksen mukaan oletus on raju, mutta heijastaa tämän hetken syntyvyyden tasoa. Ennakkotilaston perusteella kokonaishedelmällisyyden arvioidaan olevan vuonna 2019 Suomessa 1,32–1,34.

Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 15 000 henkilöä vuosittain.

Alle 15-vuotiaiden määrä laskee

Vuoden 2019 ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee selvästi aiemmin ennustetusta. Nyt julkistetun arvion mukaan alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2040 olisi 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa.

Tilastografiikka
Tilastokeskus, Harri Vähäkangas / Yle

Työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli 3,55 miljoonaa henkilöä. Vuosien 2010–2018 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä.

Vuoteen 2040 mennessä työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 111 000 henkilöllä.

Työikäisen väestön määrän väheneminen kiihtyisi syntyvyyden laskusta johtuen 2040-luvulla.

Vuosien 2041–2050 aikana työikäinen väestö vähenisi 132 000 henkilöllä ja 2051–2060 edelleen 163 000 henkilöllä.

Vuoden 2060 lopussa työikäisen väestön määrä olisi 3,19 miljoonaa henkilöä, mikä on runsaat 400 000 henkilöä nykyistä vähemmän.

Miten estetään Suomen väkiluvun kääntyminen laskuun? Voit keskustella aiheesta tänään klo 22 saakka.

Korjattu klo 11.32: Muutettu Väkiluku kääntyy laskuun -grafiikan selitetekstit oikein päin: punainen käyrä esittää syntyneiden muutosta ja sininen kuolleiden muutosta.

Lue lisää:

Mikä kunta tyhjenee, miten Suomi muuttuu? Alueellista väestöennustetta odotetaan huolestuneina