Euroopan parlamentti tenttasi Jutta Urpilaista – Komissaariehdokas peräsi yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa

Urpilainen sanoi kuulemisessa, että maahanmuuttoa ei pysäytetä Afrikan maille annettavaa kehitysapua ehdollistamalla.

Jutta Urpilainen
Jutta Urpilainen oli EU-parlamentin kuulemisessa
Jutta Urpilainen oli EU-parlamentin kuulemisessa

BrysselKomissaariehdokas Jutta Urpilainen (sd.) haluaisi EU:lle yhteisen maahanmuuttopolitiikan. Häneltä kysyttiin asiasta Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan kuulemisessa.

– EU:lla olisi oltava yksi maahanmuuttopolitiikka. Kehitysyhteistyö on osa sitä. Mutta se ei voi olla ainoa väline tässä paketissa, Urpilainen sanoi.

Hän korosti, että maahanmuuttoa ei voida pysäyttää ainoastaan asettamalla kehitysyhteistyön ehdoksi maastamuuton hillitsemisen lähtömaissa.

Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut Urpilaista kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaksi komissaariksi, jolle kuuluisi kehitysyhteistyö ja yhteistyösopimukset maahanmuuttajien lähtömaiden kanssa.

Urpilaisen mukaan maahanmuuttoon voidaan vaikuttaa kehitysyhteistyön kautta parantamalla olosuhteita ja tulevaisuuden näkymiä lähtömaissa.

Urpilainen väisti Libya-kysymyksen

Espanjalainen vasemmistoedustaja Urban Crespo painosti Urpilaista siitä, pahentaako kehitysavun kytkeminen maahanmuuttoon Eurooppaan pyrkijöiden tilannetta.

– Mielestäni EU:n pitäisi aina pelastaa ihmisten henkiä. Juuri siihen pyrimme kehitysyhteistyön avulla, Urpilainen sanoi, ja lupasi pyrkiä kasvattamaan kehitysyhteistyön määrärahoja.

Italialaisedustaja Pierfrancesco Majorino kysyi Urpilaiselta suoraan, onko oikein että EU käyttää nykyistä Afrikka-rahastoaan esimerkiksi Libyan rannikkovartioston tukemiseen ja vastaanottokeskusten rakentamiseen Libyan rannikolle. Tarkoitukseen on käytetty vajaat 370 miljoonaa euroa.

Urpilainen jätti kuitenkin vastaamatta kysymykseen, ja tyytyi lupaamaan parlamentin jäsenille nykyistä vahvemman roolin kehitysyhteistyörahojen suuntaamisessa.

Hän aloitti kuulemistilaisuuden korostamalla eurooppalaista identiteettiään.

– En koskaan kuvitellut päätyväni istumaan tähän kun kampanjoin Suomen EU-jäsenyyden puolesta 19-vuotiaana, Urpilainen sanoi kehitysvaliokunnan edessä.

Kaksi ja puoli tuntia kestänyt kuuleminen tarjosi valiokunnan jäsenille tilaisuuden varmistaa, että Urpilainen hallitsee salkkuunsa kuuluvat asiat.

Identiteettinsä ohella Urpilainen korosti avauspuheenvuorossaan YK:n vuosituhattavoitteita ja kehitysrahoituksen tason varmistamista. Urpilaisen mukaan kehitysrahoitukseen on valjastettava nykyistä enemmän myös yksityistä pääomaa.

EU-parlamentti kuulee kaikki komissaariehdokkaat tämän ja ensi viikon aikana. Kuulemiset ovat parlamentin vahva keino vaikuttaa komission kokoonpanoon.

Urpilainen on jo selvinnyt läpi oikeudellisten asioiden valiokunnasta, jonka tehtävä on selvittää ehdokkaiden taloudelliset kytkökset ja mahdolliset sidonnaisuusongelmat.

Urpilainen halusi Afrikka-salkun

Urpilainen valmistautui tenttiinsä parin viikon ajan ja antoi valiokunnalle kirjalliset vastaukset (siirryt toiseen palveluun) tehtävään liittyviin yleiskysymyksiin.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina Urpilaisen päätehtävä on luoda unionille Afrikka-strategia.

Ylen tietojen mukaan Urpilaisen salkku on juuri se, jonka hän itse halusi.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pyöritteli salkkujaon alla kahta vaihtoehtoa, talouteen tai ulkosuhteisiin liittyvää salkkua. Urpilainen on sanonut itse julkisesti, että häntä kiinnostavat kansainväliset työt. Ylen A-studion haastattelussa hän sanoi myös ottavansa mieluummin rivikomissaarin salkun kuin komission varapuheenjohtajuuden, jossa työ on muiden komissaarien tehtävien organisointia ja yhteensovittamista.

Opettajataustainen Urpilainen joutui aikoinaan valtiovarainministeriksi, koska se kuuluu hallituksessa perinteisesti toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle.

Urpilaisen kokemus poliitikkona eduskunnassa on kuitenkin liittynyt juuri ulkosuhteisiin ja kansainväliseen kehitysyhteistyöhön erityisesti ulkoasiainvaliokunnassa ja ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana.

Unkarin ja Puolan mepit Urpilaista tenttaamassa

EU-parlamentin kehitysvaliokunnassa ei ole suomalaisedustajaa, mutta sen sijaan siellä istuvat Unkarin hallitsevan Fidesz-puolueen ja Puolan hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen europarlamentaarikot.

Molemmat maat ovat EU:n kanssa tukkanuottasilla oikeusvaltioperiaatteista, ja Unkari on kritisoinut rajusti Suomen EU:n puheenjohtajamaana ajamaa politiikkaa. Riita koskee Suomen ajamaa lakia, jossa EU:n jäsenmaalle myöntämä rahoitus sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Yhden tai kahden parlamentaarikon mielipiteet eivät kuitenkaan vaikuta kehitysvaliokunnan kuulemisen lopputulokseen.

Kaksi ehdokasta putosi jo alkumetreillä

EU-parlamentti äänestää komission puheenjohtajasta ja lopulta koko komissiosta, mutta ei yksittäisistä komissaareista. Parlamentin ainoa keino muuttaa komission kokoonpanoa on osoittaa kuulemisissa, että ehdokas on joko epäpätevä tehtäväänsä tai hänellä on sidonnaisuusristiriitoja, jotka voivat estää työn teon vaatimusten mukaisesti.

Tällä kertaa parlamentin oikeusvaliokunta pudotti kaksi komissaariehdokasta jo alkumetreillä.

Romanian liikennekomissaariksi ehdolla ollut Rovana Plumb jäi kiinni 800 000 euron selittämättömästä eurovaalirahoituksesta.

Unkarin László Trócsányi taas toimi maansa oikeusministerinä, kunnes tuli valituksi Euroopan parlamenttiin keväällä. Hän on ollut toimeenpanemassa Unkarin lakeja, joista osan EU katsoo rikkovan unionin oikeusvaltioperiaatteita.