Joka kuudes lähtee Kouvolasta – 24-vuotias Sanna Kettunen saapui ja aikoo jäädä: "Ei tämä kovin betoniselta näytä"

Jos tuore väestöennuste pitää kutinsa, Kouvolasta lähtee seuraavien 20 vuoden kuluessa reilut 14 000 asukasta.

väestöennusteet
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskelevat Fanni Palmunen (vas.) ja Sanna Kettunen
Fanni Palmunen (vas.) ja Sanna Kettunen ovat muuttaneet muualta opiskelemaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun Kouvolaan. Kettunen ajattelee valmistuttuaan jäävänsä kaupunkiin. Palmunen katsoo asiaa työmahdollisuuksien mukaan.Antro Valo / Yle

Kouvolassa opiskeleva Sanna Kettunen, 24, uskoo kutsuvansa kaupunkia kodikseen vielä korkeakouluopintojen päätyttyäkin.

– Näillä näkymin en ole lähdössä minnekään. Tykkään pienen kaupungin tunnelmasta. On kaikki mitä tarvitsen, pienellä alueella. Täällä on kiireettömyyttä, mikä ei pääkaupunkiseudulla näy, Vantaalta Kouvolaan muuttanut Kettunen sanoo.

Kettunen on poikkeus, sillä moni opiskelemaan tullut tai Kouvolassa ikänsä asunut suuntaa muualle.

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Kouvolassa olisi kahdenkymmenen vuoden päästä yli 14 000 asukasta vähemmän kuin nyt.

– Eihän tämä hyvältä kuulosta. Kouvolassa väestöennuste vähenee vielä suhteellisesti eniten vertailukuntiimme nähden. Olemme häntäpään tulijoita, mikä on todella valitettavaa, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Kaakkois-Suomen suurimmalla kaupungilla on edessään iso työ, jos se mielii kääntää synkkää kuvaa maalaavat väestöennusteet voitokseen.

Työpaikat ratkaisevat

Vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Kouvolan väkiluku on pienenemässä reilun kuudesosan eli noin 17 prosenttia. Kouvola on vielä nyt reilun 82 000 asukkaan kaupunki, ja Suomen 11:nneksi suurin.

– Varmaan työpaikkojen perässä ihmiset lähtevät. Ehkä myös maineen takia. Kouvolaa ei nähdä sellaisena paikkana, missä halutaan loppuelämä olla. Mutta ei tämä Itä-Vantaalla kasvaneesta erityisen betoniselta näytä, Kettunen nauraa.

Kouvola sijaitsee vain noin 140 kilometrin päässä Helsingistä. Junaliikenne Kouvolan kautta itään on säännöllistä. Myös valtatie 6 kulkee Kouvolan kautta.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Fanni Palmunen, 21, on Kettusen kanssa kuitenkin samaa mieltä: työpaikat ratkaisevat.

Sisustusarkkitehtuuria ja kalustesuunnittelua opiskelevan Palmusen tie voi valmistumisen jälkeen viedä juuri sen vuoksi muualle.

– Kouvola tarvitsisi nuorisoon vetoavia tapahtumia. Mutta on Kouvola mainettaan parempi paikka. Kunhan vain löytää ne omat jutut, niin kyllä täällä viihtyy.

Kaksi vuotta Kouvolassa asuneen Aleksi Saurilan, 19, oma juttu on salibandy. Myös töitä on nuorelle miehelle löytynyt.

– Uusi monitoimihalli tarvittaisiin. Hallien vuorot ovat niin usein täynnä. Mutta voisin kuvitella, että viihtyisin täällä pidempäänkin.

Lisää opiskelumahdollisuuksia

Maine ja opiskelumahdollisuudet ovat asioita, joita Kouvolan kaupunki haluaa kehittää.

– Haemme kiivaasti ratkaisuja, jotta Kouvolassa olisi monipuolisemmat opiskelumahdollisuudet, ja olisimme houkuttelevampi peruskoulun tai toisen asteen opinnot päättäville. Keskusteluja on käyty Lappeenrannan LUT-konsernin kanssa, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK toimii neljällä paikkakunnalla: Kouvolan lisäksi Kotkassa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lappeenrannan LUT-konserniin kuuluvat jo Saimaan ja Lahden ammattikorkeakoulut, jotka ovat yhdistymässä uudeksi LAB-ammattikorkeakouluksi ensi vuoden alussa.

– Kouvolan virkamiesjohdolla ja poliittisella johdolla on sen suuntaista näkemystä, että meilläkin olisi tarvetta tällaiseen samanlaiseen yhteistyökokonaisuuten kuin johon Lahti on mennyt mukaan. Käymme myös XAMK-omistajakuntien kanssa keskustelua siitä, pystyisimmekö laajemminkin tarkastelemaan Kaakkois-Suomea yhtenä koulutuskokonaisuutena, Toikka sanoo.

Xamk Kouvolan Kasarminmäellä
Antti-Jussi Korhonen / Yle

Työperäistä maahanmuuttoa

Kouvola ei ole väestökadon kanssa yksin.

Kouvolan naapurikunnassa Kotkassa väkiluvun ennustetaan pienenevän parin vuosikymmenen kuluessa 14 prosenttia. Kotkalaisia on vielä tällä hetkellä noin 52 400, ja väestöennusteen mukaan 45 000 vuonna 2040.

– Monet asiat ovat heikentyneet. Nuorilla ei ole oikein tulevaisuutta ja yliopistojen perässä lähdetään muualle. Kun asioita viedään kauemmaksi, kuten sairaanhoitoa Kotkan suuntaan, niin turvattomuus täällä lisääntyy, kouvolalainen perheenäiti Heidi Kajasto, 38, pohtii.

Kouvolalainen Heidi Kajasto
Kouvolalainen perheenäiti Heidi Kajasto toivoisi, että erikoissairaanhoitoa saisi lähempää kuin Kotkasta.Antro Valo / Yle

Lappeenrannassa väkiluku pienenee vain noin viidellä prosentilla. Se olisi 20 vuoden päästä väkiluvultaan Kaakkois-Suomen suurin kaupunki.

Saman kokoluokan kaupungeista esimerkiksi Pori ja Mikkeli ovat menettämässä noin kymmenesosan nykyisestä asukasmäärästään, Hämeenlinna noin kuusi prosenttia, ja Joensuu vain noin kaksi prosenttia. Kuopiossa sen sijaan on luvassa pientä kasvua.

– Lasku on niin voimakasta, että tarvitaan kansallisen tason toimenpiteitä: työperäisen maahanmuuton helpottamista sekä kansainvälisten opiskelijoiden lisäämistä Suomessa, ja heidän oleskelulupien helpottamista. En jaksa uskoa, että on sellaisia talkoita, joilla pystyisimme syntyvyyttä omin voimin kasvattamaan, kaupunginjohtaja Toikka sanoo.

Talouden ongelmia

Kouvolan taloustilanne on jo nyt vaikea.

Kaupungin talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna 34 miljoonaan euroon. Syitä on useita, mutta esimerkiksi verotuloja kertyy kaupungille noin 10 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän.

Kouvola käy parhaillaan läpi muun muassa liikuntapaikkojen, uimahallien, lukioiden, päiväkotien ja nuorisotilojen määrää, ja etsii samalla säästöjä.

– Kaupungin talous on saatettava tasapainoon. Palvelurakenne pitää päivittää vastaamaan nykyistä väestömäärää ja samalla on huomioitava myös tulevat väestöennusteet.

Kouvolalla on raskas palvelurakenne, joka on perua kuuden kunnan kuntaliitoksen jäljiltä. Anjalankoski, Elimäki, Kuusankoski, Jaala, Valkeala ja Kouvola muodostivat uuden Kouvolan kaupungin kymmenen vuotta sitten.

– Jotain porkkanoita pitäisi nuorille antaa. Kahisevaa lähinnä, kouvolalainen Leo Järvinen, 80, pohtii. Hän eläkeläisenä kuitenkin viihtyy Kouvolassa.

– Eihän tässä muuta kuin kävelee, hiihtelee ja pyöräilee. Vaikka nyt näyttää siltä, että velkaa kaupungilla on ihan riittävästi.