Säätiöiden rahoilla on pystytty paikkaamaan viimeisten hallituskausien leikkauksia tieteestä – Mutta nyt rahavirrat ovat kuihtumassa

Suomessa säätiöt jakavat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tutkimukseen ja yleishyödylliseen toimintaan. Viime vuonna avustusten määrä kuitenkin putosi.

Säätiöt ja apurahat
Verinäytteitä.
Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus tulee usein yksityisiltä säätiöiltä.AOP

Tuoreiden lukujen mukaan kotimaiset apurahasäätiöt tukivat yleishyödyllisiä tarkoituksia yhteensä 498 miljoonalla eurolla vuonna 2018.

Summa on hieman laskenut edellisvuodesta. Tuolloin Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan kuuluvat lähes 200 apurahasäätiötä käyttivät tarkoitukseensa yli 516 miljoonaa euroa.

– Loppuvuoden 2018 kurssinotkahdus ja maailmantalouden synkkenevät näkymät vaikuttavat säätiöihinkin, joiden tehtävä on pitää huolta ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta eli siitä, että jaettavaa riittää myös tulevina vuosina, sanoo Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Yksityisten säätiöiden tuesta yli 200 miljoonaa euroa kohdistui tieteeseen ja tutkimukseen, lähes 80 miljoonaa eri taiteenaloille, ja yli 80 miljoonaa erilaiseen kansalaistoimintaan. Itsenäisyyden juhlavuodeksi moni säätiö oli varautunut tukemaan tavanomaista enemmän erityishankkeita.

Suomen Akatemia merkittävin tutkimusrahoittaja

Suomalaisen tutkimuksen päärahoittaja on Suomen Akatemia. Se jakoi viime vuonna tieteen apurahoja 430 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Akatemia rahoittaa tutkimusta 458 miljoonalla eurolla.

Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tieteellistä tutkimusta, jolla on yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Vuonna 2019 STN rahoittaa tutkimusta 55 miljoonalla eurolla.

Taiteen edistämiskeskus jakoi taiteen apurahoja 35 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroista taidetta tuettiin 246 miljoonalla ja tiedettä 108 miljoonalla eurolla.

Tohtorinhattuja rivissä Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa.
Nuorilla tutkijoilla on usein vaikeuksia hankkia rahoitusta tohtorinväitöksen jälkeen.Laura Kosonen / Yle

Säätiöiden rahoitus kasvanut 2000-luvulla

Ulkopuolisen rahoituksen merkitys tutkimukselle on huomattava. Valtion budjettivaroin katetaan alle puolet yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimusmenoista.

– Säätiörahoitus on todella merkittävää. Tutkijoilta tulee silti viestiä, että kaikki rahoituksen saaminen on ihan mielettömän tiukassa, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo.

Erityisesti nuoret tutkijat kärsivät siitä, että tohtorinväitöksen jälkeisessä postdoc-vaiheessa, kun tutkijanuraa pitäisi saada vauhdilla eteenpäin, rahoituksen hankkiminen on vaikeaa niin Akatemialta, yliopistoilta kuin säätiöiltä.

– Säätiörahoitus on kuitenkin ansiokkaasti paikannut julkisen rahoituksen vajetta viimeisten hallituskausien leikkausten aikana, Johanna Moisio arvioi.

Yliopistojen profiloituessa kaikki tutkimusteemat eivät mahdu aina painopistealueisiin. Tällaisen vapaan tutkimuksen rahoittamisessa säätiöiden tuella on kasvava merkitys.

– Mielenkiintoista on, että lääketiede ja humanistiset alat ovat niitä, joissa säätiörahoitus on huomattavaa, Moisio toteaa.

Yksityisten säätiöiden tuki tieteelle ja tutkimukselle on ollut itsenäisyyden aikana reilusti yli 4 miljardia euroa, mikä selvisi syksyllä 2018 valmistuneessa Tieteen tukijoukot -tutkimushankkeessa. (siirryt toiseen palveluun)

Säätiöiden merkitys taiteen tukijoina (siirryt toiseen palveluun) on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2017 tukisumma oli noin 62 miljoonaa euroa.

Säätiöt myös ylläpitävät taidekokoelmia ja museoita. Viime vuonna Konstsamfundet avasi taidemuseonsa Amos Rexin yleisölle kaksi ja puoli vuotta kestäneen ja 50 miljoonaa euroa maksaneen rakennustyön jälkeen.

Kansainvälistä säätiöpäivää (siirryt toiseen palveluun) vietetään 1. lokakuuta. Euroopassa on 147 000 säätiötä, jotka tukevat vuosittain yhteensä 60 miljardilla eurolla yleishyödyllisiä tarkoituksia.

Ohessa listattuna 15 eniten apurahoja vuonna 2018 jakanutta yksityistä säätiötä:

Suomen Kulttuurirahasto

55,0 miljoonaa euroa

Svenska Kulturfonden

35,9

Koneen Säätiö

31,8

Föreningen Konstsamfundet

28,5

Jane ja Aatos Erkon säätiö

28,3

Sigrid Jusélius Stiftelse

18,0

Stiftelsen för Åbo Akademi

17,8

Jenny ja Antti Wihurin rahasto

12,0

Syöpäsäätiö

11,0

Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.

11,0

Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne

10,7

Emil Aaltosen Säätiö

6,9

Svenska folkskolans vänner

5,5

Alfred Kordelinin säätiö

5,1

Liikesivistysrahasto

5,0

Lue myös:

Korkeakoulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, lähihoitajistakin tulee kova pula – Mihin koulutusrahat pitäisi käyttää?

LUT kiittää budjettiesitystä – rahoituksen lisäys mahdollistaa opiskelija- ja henkilöstömäärän kasvattamisen yliopistossa

Turun yliopiston uusi rehtori luottaa parempiin aikoihin: "Tutkijat pitäisi saada tekemään tutkimusta eikä vain hakemaan rahoitusta"