"Tehdään perhevapaauudistus", "korotetaan lapsilisiä ja elatustukea" – Tässä kärkipoliitikkojen eväitä väkiluvun kasvattamiseksi

Professori pitää syntyvyyden laskua Suomessa poikkeuksellisen jyrkkänä. Tutkimusten mukaan nuoret epäröivät paljon perheen perustamista.

väestöennusteet
Kahdet lastenrattaat ulkona
Tilastokeskuksen maanantaina julkiseman ennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun noin kymmenen vuoden päästä.Henrietta Hassinen / Yle

Tilastokeskus julkaisi tänään väestöennusteen, joka maalailee synkkiä kuvia suomalaisesta väestönkehityksestä. Ennusteen mukaan suomalaisten määrä lähtee laskuun reilun kymmenen vuoden päästä.

Ennuste on aikaisempia synkempi, eikä se lupaa hyvää eri alueiden väestönkehitykselle. Ennusteen mukaan väkiluku kasvaa vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla vuonna 2035.

Väestönkasvu näillä alueilla johtuisi lähinnä muuttoliikkeestä. Ennuste olettaa, että lapsia syntyy vuosittain 43 000–45 000.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo Ylelle, että Suomen luvut ovat osa kansainvälistä kehitystä. Poikkeuksellista kehityksessä puolestaan on ollut se, että 2010-luvun syntyvyyden lasku on ollut poikkeuksellisen jyrkkää.

– Meidän olisi tosi tärkeää tiedostaa, ettei taustalla ole yhtä yksittäistä syytä. Lapsettomien ihmisten osuus on Suomessa yksi maailman korkeimmista, Rotkirch sanoo.

Lapsettomuuden taustalla voi olla työttömyyttä, syrjäytymistä tai sopivan puolison puuttumista. Rotkirch sanoo, että myös "lastensaantimaisema" on muuttunut.

– Väestöliiton perhebarometrissä olemme seuranneet tätä pitkään ja olemme huomanneet, että vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on lisääntynyt roimasti. Mutta ennen kaikkea vanhemmuutta epäröivien määrä on lisääntynyt.

Nuoret suunnittelevatkin paljon lastenhankkimista ja miettivät, millaiseen elämäntilanteeseen lapsia voi saada. Kysyimme kärkipoliitikoilta, pitäisikö asialle tehdä jotakin ja jos niin mitä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.):

Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Harri Fagerholm / Yle

1) Kuinka suurena ongelmana pidätte ennustettua väestönkehitystä?

– Kyseessä on luonnollisesti iso asia, koska väkiluvun kehitys vaikuttaa lähes kaikkeen yhteiskunnassa. Vierastan kuitenkin sitä, että erityisesti syntyvyydestä puhutaan näin ongelmakeskeisesti. Kaikilla perheillä tulee olla mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ilman painostusta. Tätä mahdollisuutta yhteiskunnan tulee tukea.

2) Mikä on merkittävin syy kehitykseen?

– Yksittäistä syytä on hyvin vaikea sanoa näin monipuoliseen asiaan.

3) Mikä on tärkein politiikkatoimi, jolla syntyvyyttä saadaan nostettua?

– Lasten hankkiminen on henkilökohtainen valinta, jota yhteiskunta voi tukea. Kuten jo aiemmin totesin, kaikilla perheillä tulee olla mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään. Lapsiperheiden kokemuksia ja toiveita tulee kuunnella, tutkia ja kehittää, jotta arki saadaan sujuvammaksi.

– Perhepolitiikassa käytössä on laaja työkalupakki. Hallitus on sitoutunut arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Yhtenä keinona lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia vahvistetaan lapsistrategialla, jonka valmistelu alkaa lokakuun alussa. Lapsistrategia tulee olemaan hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonalat yhdistävä lapsi- ja perhemyönteinen visio kaikille lasten ja lapsiperheiden kanssa toimiville tahoille.

– Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi hallitus esittää korotettavaksi vuoden 2020 alusta lukien perusturvaa eli vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä työttömyysturvan perustasoisten etuuksien tasoa. Lisäksi elatustukea sekä yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä esitetään korotettavaksi. Perheiden toimeentulovaikeudet jouduttavat usein myös muita ongelmia, ja siksi myös taloudellinen tuki on tärkeä osa perheiden tukea. Myös varhaiskasvatusta vahvistetaan ja iso yhteinen ponnistus tulee olemaan perhevapaauudistus.

4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö. Suomesta on aina muutettu ulkomaille, ja myös Suomeen on muuttanut uusia ihmisiä. Suomeen muuttaa ulkomailta myös paljon huippuosaajia, ja tämä on välttämätöntä Suomen kilpailukyvylle täysin väestökehityksestä riippumatta.

– Maahanmuutto on yksi ratkaisu väestönkehitykseen, mutta integroitumiseen on panostettava ja työllistymistä tuettava.

– Hallitusohjelmassa linjataan, että erityisen tuen tarpeessa olevien, kuten maahanmuuttajien pääsyä työllistämistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Lisäksi vahvistetaan myös esimerkiksi maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia päästä kielikursseille ja sitä kautta työelämään.

5) Onko realistista pyrkiä siihen, että koko maa pidetään asuttuna?

– Ihmisillä on vapaus valita asuinpaikkansa, ja suuressa mittakaavassa tätä on hyvin vaikea politiikkatoimilla ohjata. Realismia on turvata peruspalvelut ja sitä kautta elämän edellytykset koko maassa, jotta ihmiset voivat valita asuinpaikkansa kiinnostuksensa mukaan. Tätä vahvistetaan esimerkiksi sote-uudistuksen avulla.

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni:

Katri Kulmuni
Katri KulmuniPekka Tynell / Yle

1) Kuinka suurena ongelmana pidätte ennustettua väestönkehitystä?

– Kyllähän se on ongelma, joka tulee ainakin taloudellisena asiana meidän pöydälle. Eli kuinka pystymme hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvaamaan ja rahoittamaan tulevina vuosikymmeninä. Se on erittäin iso kysymys, joka vaikuttaa koko maahan.

2) Mikä on merkittävin syy kehitykseen?

– Se, että Suomeen syntyy lapsia vähemmän kuin aikaisemmin. Ja olisi tietysti hyvä, jos meidän nuoret perheet voisivat saada juuri senkokoisen lapsikatraan kuin itse toivovat.

– Siihen tietysti liittyy se, että työelämä olisi lapsimyönteinen, joustava ja perheitä tukeva. Yhteiskunnan palvelut pitää myös olla senkaltaisia.

– Se liittyy perheiden sujuvaan arkeen ja siihen, että työelämä ottaa lapsen tarpeet huomioon.

3) Mikä on tärkein politiikkatoimi, jolla syntyvyyttä saadaan nostettua?

– Minun mielestäni sellaisilla asioilla on merkitystä kuten, millaiset perhe-etuudet ovat. Se, että kolmannesta lapsesta saisi vähän korotettua lapsilisää, varmasti kannustaisi (lasten tekoon). Meillä on pieniä perheitä nykyään.

– Se, että työelämä tukee lasten saamista, olisi hirvittävän tärkeää. Se, että nuorilla olisi tulevaisuuden uskoa vuosikymmeniksi eteenpäin.

4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Kyllä me työperäistä maahanmuuttoa myös tarvitaan ja tälläkin hetkellä meillä on monin paikoin tilanne, ettei saada työvoimaa riittävästi liikkeelle, niin kyllä me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.

5) Onko realistista pyrkiä siihen, että koko maa pidetään asuttuna?

– Suomalaiset päättävät itse, missä he asuvat. Tuoreimpien tutkimusten mukaan, joita Yle ja Helsingin Sanomat ovat julkaisseet, suomalaiset arvostavat, että kaikkialla on hyvät elämisen edellytykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho:

Jussi Halla-aho
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.Marja Väänänen / Yle

1) Kuinka suurena ongelmana pidätte ennustettua väestönkehitystä?

– Kyllä tämä ilman muuta julkisen talouden rahoituspohjan kannalta on huolestuttava kehitys. Tämä ansaitsee syvän pohdinnan ja analyysin, miksi syntyvyys on ollut vapaassa pudotuksessa vuodesta 2010 lähtien.

2) Mikä on merkittävin syy kehitykseen?

– Minä en valitettavasti ole väestötieteilijä, enkä pysty tähän kysymykseen vastaamaan.

3) Mikä on tärkein politiikkatoimi, jolla syntyvyyttä saadaan nostettua?

– Kuten on voitu todeta aiemminkin, niin kaikki kehoitukset ryhtyä lisäämään syntyvyyttä ovat hiukan tulenarkoja. Ilmapiiri yhteiskunnassa ei valitettavasti ole kovin lapsiystävällinen. Pikemminkin ihmisille mainostetaan näkemystä, että lapsen hankkimatta jättäminen on paras ilmastoteko. Tämä ei ainakaan edistä syntyvyyttä.

4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Suomeen pääsee tällä hetkellä täysin vapaasti töihin EU- ja Eta-alueen sisältä ja sen ulkopuolelta asiantuntijat pääsevät erittäin nopeasti töihin.

– Ongelmana on se, että suomalaisella palkkatasolla ja suomalaisella verotuksen tasolla on vaikeuksia houkutella osaavaa työvoimaa tänne.

5) Onko realistista pyrkiä siihen, että koko maa pidetään asuttuna?

– Meidän politiikkamme on se, että Suomi on pidettävä asumiskelpoisena. Se tarkoittaa riittävää perusinfrastruktuuria, tieverkostoa, raideverkostoa, tiettyjä peruspalveluita, jotta niillä ihmisillä, jotka haluavat asua haja-asutusalueilla, on siihen tulevaisuudessakin mahdollisuus.

– On tietysti täysin utopiaa kuvitella, että Suomella, joka ei Norjasta poiketen ole öljyvaltio, olisi varaa pitää tismalleen samanlaista palvelutasoa joka paikassa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo:

Petteri Orpo
Petteri OrpoPekka Tynell / Yle

1) Kuinka suurena ongelmana pidätte ennustettua väestönkehitystä?

– Onhan tämä suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta erittäin iso ongelma. Se tässä oli uutta, että synkkä luku oli entistä synkempi.

– Meidän väestö, kun se ikääntyy ja nuoremmat ikäpolvet pienevät, niin silloin meillä tulee erittäin suuria ongelmia ylläpitää meidän palveluita ja saada verotuloja, jotta vanhustenhuollosta pystytään huolehtimaan, jotta meillä on varaa hyvään peruskoulutukseen lapsille ja kaikkeen muuhun välttämättömään.

2) Mikä on merkittävin syy kehitykseen?

– Syitä on varmasti paljon. Yksi merkittävä syy, jonka haluan nostaa esille, on se, ettei toivottu lapsimäärä aina toteudu tai ei voi toteutua. Eli ei saakaan lapsia tai elämäntilanne ei sitä syystä tai toisesta salli. Esimerkiksi tähän voivat vaikuttaa epävarmuus työstä tai sopivan kumppanin löytyminen.

– Sitten myös länsimainen ilmiö, jossa kun koulutustaso nousee, niin myös yleensä lasten määrä laskee. Se vaikuttaa tähän myös osaltaan.

– Nostaisin kuitenkin epävarmuuden tulevaisuudesta suurimmaksi ongelmaksi.

3) Mikä on tärkein politiikkatoimi, jolla syntyvyyttä saadaan nostettua?

– Nostaisin esille kaksi asiaa. Ensimmäinen on vanhempien tulevaisuuden usko, eli että on töitä ja toimeentuloa, joilla pystyy huolehtimaan perheen toimeentulosta.

– Toinen on sitten se, mikä liittyy yhteiskunnan toimintaan, että lapsiperheillä on hyvät palvelut ja hyvät tukiverkostot. Palvelut pelaavat neuvolasta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen sekä peruskouluihin. Moni vanhempi jää yksin, kun ydinperheet eivät enää ole niin yleisiä. Siksi näitä palveluita pitää kehittää.

– Yksi yksittäinen politiikkatoimi, jonka haluan nostaa esille, on se, että kannustan hallitusta tekemään kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen, joka parantaa äitien työmarkkina-asemaa. Tällöin äitiys ei olisi työmarkkina-asemaa millään tavalla heikentävä asia.

4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä. Se on fakta, että Suomi ei tänä päivänäkään pärjäisi ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meillä jäisi monet vanhukset hoitamatta, jäisi Turun telakalla laivat rakentamatta, jäisi marjat poimimatta suomalaisessa puutarhataloudessa ja niin edelleen.

– Työperäisen maahanmuuton myötä nyt jo monet asiat Suomessa vielä järjestyy, vaikka työväestön määrä on jo vähentynyt pitkään.

– Tulevaisuudessa tätä tarvitaan entistä enemmän. Tästä on aika selkeä näkemys yhteiskunnassa ja suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää.

– Suomi tarvitsee todella osaajia, eikä kyse ole todellakaan halpatyövoiman tuomisesta Suomeen. Suomessa on työehdot ja työlainsäädäntö, jota kaikkien pitää noudattaa.

– Me tarvitsemme tekijöitä kaille tasoille. Me tarvitsemme huippuosaajia suomalaisten huippuyritysten tarpeisiin, me tarvitsemme myös palveluammattien ihmisiä ja tarvitsemme hitsareita ja erilaisiin tehtäviin ihmisiä. Ja se tarve tulee kasvamaan näiden väestöennusteiden perusteella.

5) Onko realistista pyrkiä siihen, että koko maa pidetään asuttuna?

– Ensinnäkin pohjalle, koko Suomihan ei ole koskaan ollut asuttu. Minusta pitää olla pyrkimys siihen, että joka puolella Suomea pitää olla edellytykset sille, että siellä voi olla yritystoimintaa. Yksityisen sektorin työpaikat ovat puolestaan elinehto sille, että eri alueilla voi olla yhteiskunnan palveluita. Kunnilla on niitä silloin mahdollisuus järjestää.

– Kaupungistuminen on kuitenkin kymmeniä vuosia jatkunut ilmiö Suomessa ja maailmalla. Kehitystä voi hallita ja hillitä, mutta se ei ole asia, jonka voisi varsinaisesti pysäyttää. Silloin yhteiskunnan pitää kehittyä sen mukana.

– Silloin pitää entistä enemmän ponnistella siihen, että elämisen ja yrittämisen edellytykset olisivat mahdollisimman laajasti kaikkialla Suomessa olemassa. Siitä voisi nostaa esille liikenneyhteydet, joka on yksi oleellinen osa. Mielestäni nopeat ratayhteydet pääkaupungista itään, pohjoiseen ja länteen on yksi keino, jolla koko maan pärjäämisen edellytyksiä voitaisiin vahvistaa.

Lue lisää:

Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä

Kuinka sinun kuntasi käy? Ylen väestökone kertoo, kuinka huolestuttava kuntasi tilanne on vuonna 2040

Juliana Tobon lumoutui näkemästään, ja niin miljoonakaupunki vaihtui pieneen Suomeen – hänessä kiteytyy väestönkasvu juuri nyt