Mitä dieetin jälkeen, kysyy elämäntyöstään palkittu lihavuustutkija Pertti Mustajoki – myös Anna Kontulalle tiedonjulkistamispalkinto

Valtionpalkinnoilla on pitkä historia, ensimmäisen palkinnon sai Aleksis Kivi.

ylipaino
Pertti Mustajoki
Professori Pertti Mustajoki saa tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.Pertti Mustajoki

Professori Pertti Mustajoki (s. 1943) saa tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Mustajoki on tullut tunnetuksi erityisesti lihavuustutkijana. Mustajoki on kirjoittanut ja puhunut painonhallinnasta yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ylen Akuutti (siirryt toiseen palveluun)-ohjelmassa hän tiivisti lihavuuden syyn seuraavasti.

– Lihavuus johtuu siitä, että kaloreita tulee enemmän kuin ihminen tarvitsee ja kuluttaa.

Mustajoki on puhunut myös siitä, kuinka elinympäristömme on muuttunut lihottavaksi – työ ei useinkaan enää kuormita fyysisesti ja samalla kaloripitoista ruokaa on tarjolla yllinkyllin.

Suomessa on yli kaksi miljoonaa ylipainoista. Lukuisat kansansairaudet, kuten diabetes ja korkea verenpaine, liittyvät ylipainoon.

Pertti Mustajoki on kirjoittanut useita lihavuutta käsitteleviä kirjoja. Viimeisimmässä, pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Mustajoki pohdiskelee laihtumista ilman dieettejä. Akuutin haastattelussa Mustajoki piti dieettien ongelmana niiden väliaikaisuuden.

– Olisi todella tärkeä miettiä, mitä minä teen dieetin jälkeen ja valmistautua elämään toisella tavalla.

Hän pitää myös suosittua blogia (siirryt toiseen palveluun), jossa kirjoittaa painosta, syömisestä ja ylipäänsä terveydestä.

Transihmisiä, sisällissotaa ja kansanedustajien arkea

Tänään jaettiin myös seitsemän muuta tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa. Tässä lista palkituista.

  • Sukupuolena ihminen. Tuottaja Maiju Ristkari, kuraattori Nina Suni ja valokuvaaja Vesa Tyni. Transihmisiä kuvaava valokuvanäyttely, johon liittyy myös kirja ja verkkosivusto.
  • Malva ja mulperi. Poimintoja entisajan puutarhoista. Kasviarkeologi ja -biologi Teija Alanko. Mitä luostarin puutarhassa viljeltiin? Entä kuinka syntyi idea puutarhasta kaupunkiympäristössä? Poikkitieteellinen katsaus puutarhojemme historiaan.
  • Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Professori emeritus Seppo Hentilä. Vapaussota, kapina, luokkasota, kansalaissota, sisällissota – vuoden 1918 sotaa on kutsuttu monella nimellä. Ne jotka hallitsevat, haluavat myös hallita historiaa.
  • Kuoleman ja elämän kysymys. Miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle. Tutkija, ekologi Katariina E. M. Vuorinen. "Kun synnyin, olin jo aloittanut kuolemisen." Niin solut kuin sivilisaatiotkin ovat itsetuhoisia järjestelmiä, väittää Vuorinen esikoistietokirjassaan.
  • Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä. Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiologi Anna Kontula. Sisäpiiriin kuuluvan kuvaus siitä, mitä demokratian ytimessä, eduskunnassa, tapahtuu.
  • Ohikuljetut. Erään kerjäläisperheen tarina. Toimittaja Kimmo Oksanen ja valokuvaaja Heidi Piiroinen. Tekijät seurasivat vuosikymmenen ajan Romanian romaanin Mihaelan elämää.
  • Väder som förändrade världen (Sää joka muutti maailmaa). Ylen tiedetoimittaja Marcus Rosenlund. Ajankohtainen puheenvuoro siitä, miten sää ja ilmasto ovat aina ja kaikkialla maailmassa vaikuttaneet ihmiskunnan kehitykseen.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoja on jaettu vuodesta 1968. Palkinnolla on tätäkin pidempi historia. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1868, jolloin J.V.Snellmannin aloitteesta päätettiin myöntää ensimmäiset valtionpalkinnot. Yksi palkituista oli Aleksis Kivi, jolta oli muutamaa vuotta aiemmin ilmestynyt näytelmä Nummisuutarit.