Ilomantsi ja Kivijärvi ovat Suomen synkimmät kunnat väestöennusteessa – "Niillä, jotka pystyvät lähtemään, vaihtuu maisema"

Poliitikot ja kunnanjohtaja syyttävät valtiota väestökadosta.

väestöennusteet
Pogosta.
Ilomantsin asukasluvun arvioidaan tippuvan yli kolmanneksen seuraavan 20 vuoden aikana.Heikki Haapalainen / Yle

Tilastokeskuksen tuoreessa väestöennusteessa Suomen kaksi synkintä kuntaa väestökadon suhteen ovat Keski-Suomessa sijaitseva Kivijärvi sekä Suomen itäisin kunta, Pohjois-Karjalan Ilomantsi.

Kivijärven asukasluvun arvioidaan pienentyvän suhteellisesti eniten, yli 35 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä. Kivijärvellä asuu nyt 1 066 ihmistä, ja 20 vuoden kuluttua väestömääräksi arvioidaan 685 henkeä.

Myös Ilomantsin kohdalla arvio on, että kunta menettää yli kolmanneksen asukkaistaan vuoteen 2040 mennessä. Arvioiden mukaan Ilomantsissa asuu tuolloin noin 3 200 henkeä, kun asukkaita on nyt runsaat 4 800.

Ilomantsin kylänraitilla ilmiö tunnistetaan, sillä muuttoliike on ollut käynnissä pitkään. Matti Härkönen muistaa ajan 1980-luvulta, jolloin Ilomantsin väkiluku oli lähes kolminkertainen nykyiseen verrattuna.

– Kaikki on kiinni poliittisista päätöksistä ja investoinneista, Matti Härkönen sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset lähtevät muualle työpaikkojen perässä.

– Olen itse luonut työpaikkani tänne eli toimin hoivakotiyrittäjänä. Samalla työllistän 15 muuta ihmistä. Tykkään rauhallisesta asuinpaikasta, tämä on minun paikkani.

Myös eläkeikäinen Jouko Tikka muistuttaa, että työpaikat ovat nuorelle väelle elinehto.

– Muuten tänne jää vain rollaattoriporukka. Siihen kuulun kohta itsekin, Tikka sanoo.

Jouko Tikka ja Matti Härkönen
Jouko Tikka ja Matti Härkönen uskovat, että muuttotappio taittuu vain luomalla uusia työpaikkoja.Heikki Haapalainen / Yle

Valtiota vaaditaan apuun

Tilastokeskuksen väestöennusteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun väkiluvun ennustetaan kasvavan. Kaikissa muissa maakunnan kunnissa väki vähenee.

Ilomantsilaisen kansanedustaja Hannu Hoskosen (kesk.) mukaan valtiovalta on suurin syyllinen maaseudun tyhjenemiseen.

–Kyllä nuoret rakentaisivat elämäänsä ja perustaisivat perheitä täälläkin, jos vain olisi työpaikkoja. Valtio pitäisi saada kumppaniksi eikä paikkakunnan purkajaksi, Hoskonen sanoo.

Hän mainitsee, että esimerkiksi kaikki valtion työpaikat rajavartiostoa lukuun ottamatta on lakkautettu Ilomantsista.

Kansanedustaja ehdottaa, että tietyt syrjäiset seudut Suomessa nimettäisiin tukialueiksi, joille myönnettäisiin esimerkiksi investointitukia helpommin kuin muille alueille.

Hoskonen moittii, että nykyisellään elinkeinohankkeiden läpivienti on hankalaa, sillä lupa-asiat junnaavat byrokratian rattaissa.

Myös Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas kohdistaa syyttävän sormen aluepoliittisiin päätöksiin. Hän moittii kuntien valtionosuuksien leikkauksia.

– Meillä ovat valtionosuudet pienentyneet 806 eurolla asukasta kohden, eniten koko valtakunnassa. Helsingissä mietitään verojen laskemista ja täällä pitää vetää verot tappiin. Vaikea siinä on väestöpitoa kehittää, Helppikangas sanoo.

Valtuuston puheenjohtajalla ei riitä uskoa

Kivijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eeva-Liisa Tobiasson (kesk.) näkee väestöennusteen vielä synkempänä. Tobiassonin mukaan Kivijärven kaltainen kunta ei pysty tekemään mitään väestökadon estämiseksi.

– Niillä, jotka pystyvät lähtemään, vaihtuu maisema. Minä ajattelen, että Kivijärven väkiluku kutistuu ennustettakin enemmän, Tobiasson sanoo.

Väestöennusteen mukaan näyttää siltä, että pienillä paikkakunnilla syntyy tulevaisuudessa vain muutamia lapsia vuodessa.

– Jossain vaiheessa tullaan pisteeseen, jossa kunnan haasteet ovat erittäin suuria terveydenhuollossa, kouluverkossa, vanhustenhuollossa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo arvioi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa.

Huoltosuhde kertoo kunnan verotuloista

Kuntien pärjäämistä voidaan ennustaa myös huoltosuhteen kautta. Huoltosuhde tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden suhdetta 15–64-vuotiaiden määrään. Se kertoo, kuinka paljon kunnassa on työikäistä väestöä ja näin ollen potentiaalisia veronmaksajia.

Ilomantsissa huoltosuhde lähentelee sataa jo nyt, mutta vuonna 2040 sen arvioidaan olevan 135,4. Se tarkoittaa, että kunnassa olisi 135,4 huollettavaa sataa työikäistä kohden.

Koko Suomen huoltosuhde oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 60. Suomessa huoltosuhde on ollut 1980-luvulta lähtien noin 50, mutta se on kääntynyt nousuun 2010-luvulla väestön ikääntymisen vuoksi.

Millä väestökato syrjäseuduilta ratkaistaan vai pitääkö sitä ratkaista? Keskustele aiheesta klo 22 saakka.

Lue myös:

Kuinka sinun kuntasi käy? Ylen väestökone kertoo, onko kunnassasi tarpeeksi lapsia vuonna 2040

Uusi väestöennuste vahvistaa synkät pelot – Tilastokeskus: maamme väkiluku lähtee nykykehityksellä laskuun reilun kymmenen vuoden päästä