Miksi mieli sairastuu osassa Suomea enemmän kuin muualla? Jatta, 37 vuotta, Pohjois-Karjalasta: “Olen ikäni elänyt masennuksen kanssa”

Keskellä Suomea on sitkeä mielensairausvyöhyke, itärajalta Pohjanlahden rannalle. Miksi?

mielenterveys
DSC_0373.jpg_pääkuva.jpg
Jatta Juvonen, Joensuu.Pasi Peiponen

Joensuulainen Jatta Juvonen, 37, on yksi monista mielenterveyskuntoutujista Itä-Suomessa.

Juvonen on syntyjään Kuusamosta, Pohjois-Pohjanmaalta.

Hän sairastui vakavaan masennukseen 19-vuotiaana. Sen laukaisi itsenäistyminen yo-kirjoitusten jälkeen.

– Taustalla on lapsuuden ajalta traumoja. Olen aina ollut liian kiltti, Juvonen kertoo.

Juvonen käy työtoiminnassa ja saa lopultakin toivomaansa psykoterapiaa.

Elämä on paremmalla mallilla kuin vuosikausiin.

Jatta_valmis_nettijuttuplanssikuva_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

Puhumattomuus. Onko se syy mielensairauksien yleisyyteen Pohjois-Karjalassa?

Kyllä, sanoo Juvonen.

– Se voi olla kansallinenkin piirre, ei vain täällä Pohjois-Karjalassa. Puhumattomuus omista asioista.

– Pitää vain purra hammasta ja painaa pahkaansa ikävät asiat. Tehdä mahdollisimman paljon töitä, niin kaikki on hyvin.

– Mutta kun elämä ei ole niin yksioikoista, Juvonen sanoo.

Mielensairausvyöhyke idästä länteen

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa.

Nämä ovat mielensairauksien maakunnat Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuorein, kesällä julkaistu sairastavuusindeksi kertoo hätkähdyttävän asian.

Tilastot julkaistaan kolmen vuoden välein.

Keskelle Suomea, itärajalta Pohjois-Pohjanmaalle, on syntynyt sitkeä ja raskas mielenterveyden sairastamisen vyöhyke.

Mielenterveyskartta
Eetu Pietarinen / YLE

Kyseessä on mielensairauksien raskas sarja.

THL:n laskelmissa otetaan huomioon psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet, avohoitokäynnit ja itsemurhakuolleisuus.

Keskiarvo indeksissä on 100.

Vertailun vuoksi Uudellamaalla mielenterveysindeksi on 77,9. Pohjois-Savossa se on 150,6.

Reijo Pohjois-Savosta: “Häpesin mielensairauttani”

Reijo Pirinen, 61, asuu Juankoskella Pohjois-Savossa.

Pirinen on ollut kymmenisen vuotta sairauseläkkeellä mielenterveyden ongelmien takia.

Reijo_uusi eka sitaattikuva_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

Juankosken kartonkitehtaan konkurssissa Piriseltä meni työpaikka. Perheessä tapahtui myös muutoksia.

Tehtaan työsuojeluvaltuutettuna toiminut Pirinen sukelsi itse mielen syviin vesiin.

– Masennuin ensin. Olin perinteinen pohjoissavolainen mies. Lääkitsin viinalla masennusta, Pirinen kertoo.

Mies on nyt kuntoutunut ja opiskelee mielenterveyden kokemusasiantuntijaksi.

Reijo_nettijuttu_sitaattikuva_UUSI_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

– Meidän kulkuyhteydetkin ovat olleet mitä ovat.

– Mielestäni taustalla on myös geneettistä pohjaa mielen sairastumiseen, Pirinen miettii alueensa tilannetta.

Pirinen palaa vielä vuoteen 2008, kartonkitehtaan konkurssiin.

– Juankoskelta hävisi kerralla 500 työpaikkaa. Se on aika iso asia.

Mielen sairauksia selittävät koulutus, työttömyys ja tulot

Mielenterveysongelmat vaivaavat itäistä Suomea. Vuodesta toiseen.

Sen kertoo alla oleva THL:n tilasto.

Mielenterveysindekstin kehitys
Eetu Pietarinen / YLE

Mielensairaudet pysyvät kolmessa maakunnassa muuta maata korkeammalla tasolla.

Mutta mikä selittää ilmiön?

THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaaren mukaan ei ole yhtä selittävää tekijää.

Taustalla ovat useammat sosioekoniomiset tekijät.

– Koulutus, työssäkäynti ja tulot vaikuttavat terveyteen. Myös esimerkiksi pitkäaikainen työttömyys heikentää mielenterveyttä, Suvisaari sanoo.

Jaana_kuvaplanssi_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

Suvisaaren mukaan harvaan asutulla maaseudulla sairastetaan muutenkin eniten.

– Mielenterveysongelmat koskevat näissä maakunnissa erityisesti työikäisiä, Suvisaari sanoo.

Kolmikymppinen Iida kokee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla

Ylivieskalainen Iida Jalasto, 34, sairastui reilut 10 vuotta sitten.

Diagnoosi: vakava masennus ja epävakaa persoonallisuushäiriö.

Kolmikymppinen Jalasto tuntee itsensä väliinputoajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.

Iida_nettijutun_planssikuva_VALMIS_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

Mielenterveyden palveluja löytyy hänen mielestään paremmin nuorille ja vanhuksille.

– Oletetaan, että nuori aikuinen pystyy käymään töissä, pärjää omillansa. Se ei aina mene niin, Jalasto sanoo.

– Mielestäni tarvitsen kunnon terapiasuhteen.

Jalasto ei haluaisi olla sairaseläkkeellä loppuikäänsä.

– Tavoitteena olisi päästä vielä työelämään, Jalasto sanoo.

Jäljelle jäävät mieleltään sairaat ja vanhukset?

Entä tulevaisuus - kolmessa mielenterveyden maakunnassa?

Tilastokeskuksen uusin alueidenväestöennuste (siirryt toiseen palveluun) ennustaa väestön tasaista vähenemistä.

Väestönkehitysennuste
Eetu Pietarinen / YLE

Kehittyykö Suomeen yhä jakaantuneempia mielenterveysongelmien maakuntia ja sairastamisvyöhykkeitä?

– Ilman muuta on merkittäviä haasteita, erityisesti syrjäseuduilla, toteaa Jaana Suvisaari THL:stä.

Suvisaari panostaisi syrjäseudulla liikkuviin palveluihin ja nettiterapiaan.

Palataan vielä Juankoskelle Pohjois-Savoon.

Reijo Pirinen istahtaa Juicen patsaalle.

Kylänraitti on perin hiljainen arkisena iltapäivänä.

Reijo_nettijuttu_loppplanssikuva_Moment.jpg
Pasi Peiponen / Yle

Kun väki entisestään vähenee, myös mielenterveyspalvelut karkaavat yhä kauemmaksi, Pirinen miettii tulevaisuudesta.

– Tämä kehitys minua pelottaa henkilökohtaisesti.

Pirinen on ollut aktiivinen paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.

– Minulla on auto millä liikkua, mutta kaikki eivät kaikki pysty hakemaan apua 60 kilometrin päästä Kuopiosta, Pirinen sanoo.

Keskuste aiheesta: Miksi osassa Suomea sairastutaan useammin mielenterveyden ongelmiin?

Lisää aiheesta illan A-studiossa ma klo 21:00 TV1. Studiossa vieraina perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), Pohjois-Savon sairaanhtoitopiirin ylilääkäri Pekka Puustinen ja THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki.