Jos ei syntyvyydellä, niin maahanmuutolla – Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtajan hoitokeino maakunnan väestökatoon

Etelä-Pohjanmaan väki näyttää vähenevän muita maakuntia rajummin. Keinoja kehityksen kääntämiseen on keksittävä nopeasti.

väestöennusteet
Asko Peltola.
Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola joutuu pohtimaan työkseen väestön vähenemistä. Mirva Ekman / Yle

Päivän uutinen väestön vähenemisestä ei mitenkään yllättänyt Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolaa. Se, että Etelä-Pohjanmaan negatiivinen väestönkehitys näyttää jopa muita maakuntia rajummalta, ei ollut uusi uutinen. Tämä on jo tiedostettu.

Monenlaisiin toimenpiteisiinkin on ryhdytty. Ne liittyvät etenkin työvoiman saatavuusongelmiin. Myös Siirtolaisuusinstituutti tekee parhaillaan tulomuuttoon liittyvää laajaa tutkimusta Seinäjoen kaupunkiseudulle. Parhaillaan haetaan aineistoa kyselytutkimuksella (siirryt toiseen palveluun).

Silti Peltola sanoo, että maakunta on valitettavan myöhässä.

– Nyt on menossa hyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia, mutta valitettavan myöhään ollaan liikkeellä, etenkin maahanmuuton suhteen, sanoo Peltola.

Syntyvyys romahti

Väestön kehitykseen liittyy kolme keskeistä tekijää. Se, paljonko kuolee, syntyy tai muuttaa alueelle. Etelä-Pohjanmaa on historiallisesti elinvoimainen alue, mutta nyt nämä kolme tekijää ovat sen suurin heikkous.

– Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Laskin, että jos mentäisiin samaa tahtia, mitä kolme viime vuotta on menty vähentymisen suhteen, niin viimeinen eteläpohjalainen syntyisi vuonna 2035, hätkähdyttää Peltola.

Syntyvyyden lisäksi Etelä-Pohjanmaalta muuttaa pois enemmän kuin on tulomuuttajia.

– Nuoret muuttavat pois, koska ei ole korkeakoulutuspaikkoja. Meillä on hyvä ammattikorkeakoulu, mutta sinne tarvittaisiin lisää aloituspaikkoja.

Kolmas tekijä on maahanmuutto. Etelä-Pohjanmaa on vähiten kansainvälinen maakunta Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on vain pari prosenttia.

Syntyvyys on suorastaan romahtanut viimeisen kolmen vuoden aikana

Asko Peltola, maakuntajohtaja

Vertailun vuoksi Pohjanmaan maakunnan syntyvyys ja kuolleisuus on samansuuntaista Etelä-Pohjanmaan kanssa, mutta sen sijaan maahanmuutto on selvästi suurempaa. Lisäksi maakunnassa on yliopisto, joka tuo uusia ihmisiä.

Pohjanmaata ei uhkaa kuin noin kolmen prosentin väenvähennys vuoteen 2040 mennessä. Etelä-Pohjanmaalla voidaan puhua noin kymmenestä prosentista.

Työvoimapula jo nyt

Väen vähenemisen seuraukset ja vaikutukset tuntuvat Etelä-Pohjanmaalla jo nyt. Maakunnassa on yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia ulkomailta tulleesta työvoimasta.

– Maailma ei siihen lopu, että väestö vähenee, näinhän käy monessa maakunnassa. Ei Etelä-Pohjanmaa tyhjene. Mutta se, mikä on huolestuttavaa on, miten turvataan yrityksillemme työvoima. Jo tällä hetkellä on puutetta osaavasta työvoimasta, sanoo Peltola.

Osaavan työvoiman saamisen eteen tehdään jo nyt kovasti töitä erilaisten hankkeiden kautta.

– Jollei me pystytä tekemään tästä maakunnasta houkuttelevaa sekä muille suomalaisille että maan rajojen ulkopuolelta tulevien silmissä, niin voi sanoa, että piru nokkii koko orkesterin. Täytyy siis vakavasti miettiä, mitä tehdään, toteaa Peltola.

Närpiön esimerkki

Jotta työikäistä väestöä riittäisi jatkossakin, pitäisi saada syntyvyys nousuun tai maahanmuutto kasvuun. Se, että muuttajia tulee pelkästään omasta maasta, ei Peltolan mukaan riitä.

– Täytyy muistaa, että jos saadaan muutamia muuttajia muista maakunnista, niin se on niiltä maakunnilta pois. Meidän pitää pystyä reilusti tarkastelemaan sitä, että jos ei syntyvyyttä pystytä merkittävästi lisäämään, miten me turvataan suomalaiset jatkossakin. Nään suurena mahdollisuutena sen, että tulee uussuomalaisia eli maahanmuuttajia.

Jollei pystytä tekemään maakunnasta houkuttelevaa sekä muille suomalaisille että maan rajojen ulkopuolelta tuleville, niin piru nokkii koko orkesterin

Asko Peltola, maakuntajohtaja

Peltola nostaa hyväksi esimerkiksi Närpiön, jossa on tehty jo 30 vuotta pitkäjänteistä työtä maahanmuuttajien kanssa. Siellä ulkomaalaistaustaisia on väestöstä noin 15 prosenttia ja kaikki tuntuvat tyytyväisiltä.

– He ovat osoittaneet, että muualta tulevia pystytään ottamaan osaksi paikallista kulttuuria ja samalla pitämään yllä paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksia.

Maahanmuuton vastustajille Peltola sanoo:

– Toivoisin, että ne jotka sanovat, että ei me tarvita maahanmuuttajia, esittäisivät jonkun vaihtoehdon, millä turvataan työvoima yrityksissämme.

Lue lisää: Etelä-Pohjanmaan väkiluku luisuu alaspäin tulevan 20 vuoden aikana

Tutki väestökonetta: Kuinka sinun kuntasi käy?