Aidon omenasiiderin tekijät metsästävät omenoita hylätyiltä pihoilta – "Semmoisia makuja ei löydy mistään muualta"

Käsityönä tehtävän siiderin raaka-aineeksi sopivat myös muuten kaatopaikalle joutuvat omenat. Harrastus on lisääntynyt.

siideri
lasillinen siideriä ikkunalaudalla
Aitoon siideriin sopivat parhaiten kotipihoilla kasvavat omenat.AOP

Kiinnostus siiderin pienimuotoiseen valmistukseen kotimaisista omenoista on kasvussa. Syksyn omenasatoa on kärrätty riistanruokintapaikoille, siitä tehdään hilloa ja mehua, mutta viime vuosina yhä useammin omenasta on valmistettu myös siideriä.

Erotuksena suurten panimoiden tiivisteestä valmistettavaan siideriin, siiderintekijät puhuvat aidosta siideristä. Suomalainen aito siideri on tehty suomalaisesta omenamehusta, käymisteitse ilman lisäaineita ja lisättyä vettä.

Esimerkiksi Keski-Euroopassa lämmin siideri on tuttu kylmän kauden juoma, varsinkin ennen joulua.

Viinituotannon ammattitutkinnon hiilihapollisten alkoholijuomien kurssilaiset maistelevat siidereitä Lepaalla.
Viinituotannon ammattitutkinnon hiilihapollisten alkoholijuomien kurssilaiset maistelevat siidereitä Lepaalla.Kati Turtola / Yle

Kiinnostusta koko maassa

Aidon siiderin valmistusmäärät ovat pieniä, tuotteet myydään usein lähiseudulle ja perinteisen siiderin valmistaminen liittyykin vahvasti lähiruoka-ajatteluun, kertoo Suomalaisen Aidon Siiderin seuran (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Harri Ahola.

Suomalaisen Aidon Siiderin Seura muun muassa jakaa aidon siiderin valmistuksen tietotaitoa ja edistää kotimaisten omenien saatavuutta siiderin valmistajille.

Aholan mukaan kyselyitä siiderin tekemisestä tulee eri puolilta maata, vaikka tällä hetkellä aidon siiderin tekeminen keskittyykin eteläiseen Suomeen, omenavyöhykkeelle.

Siiderin valmistaminen auttaa omenatulvassa

Orimattilalaisen Jyrki Pylvään innostus siiderin tekemiseen alkoi aikoinaan käytännön ongelman ratkaisusta. Pylväs omistaa itse vanhan maatalon pihapiirin, josta hyvänä omenavuonna tulee pari tonnia omenaa. Pylvästä harmittivat kaatopaikalle ja kompostiin joutuvat omenat.

Siiderin valmistaminen onkin Pylvään mukaan osa kiertotaloutta. Hyvää raaka-ainetta ei hukata.

Pylväs pitää vanhojen omenapuiden säilyttämistä ja niiden sadon käyttämistä myös suomalaisen puutarhakulttuurin vaalimisena.

– Kovina omenavuosina satoa tulee riesaksi asti ja sitä lapataan kaatopaikoille. Puut on kuitenkin aikanaan istutettu tarpeeseen, ne ovat olleet tärkeitä ja niillä on ollut kulttuurisesti iso merkitys, pohtii Pylväs ja myöntää, että vanhoja omenapuita ei hevillä pihoista kaadeta.

Siiderintekijä Jyrki Pylväs
– Siideriin käyvät kaikenlaiset omenat. Toiset ovat platkumman makuisia ja jotkut vähän ärtsymmän makuisia. Kun niitä sekoitellaan sopivassa suhteesssa saadaan mielenkiintoinen sekoitus, sanoo siiderikouluttaja ja siiderintekijä Jyrki Pylväs.Ville Välimäki / Yle

Ammattimaista siiderintekoa

Hattulan Lepaalla Hämeen ammatti-instituutissa (siirryt toiseen palveluun) viinintuotannon ammattitutkinnon hiilihapollisten alkoholijuomien kurssilaiset ovat juuri mehustaneet kaksi päivää omenoita. Keltainen mehu on nyt suurissa tankeissa ja siitä otetaan laboratorionäytteitä. Mehusta valmisteaan aitoa siideriä.

Osa kurssilaisista on tullut siiderioppiin harrastuksen takia, mutta monella on myös ammatillisia suunnitelmia. Yksi kurssilainen on perniöläinen hedelmä- ja marjatilallinen Jarno Vesterinen, jonka tilalla on reilun vuoden ollut myös Hallonmäen siideripanimo.

– Lähinnä harrastuspohjalta olemme lähteneet tätä kehittämäään. Jatkossa tarkoitus on mahdollisesti työllistää siiderin tekemisellä joku muukin kuin itsemme. Toivomme tietysti, että hyvä palaute jatkuu ja saamme lisää tilauksia, että saadaan siiderit kaupaksi, kertoo Vesterinen.

Siiderikurssilainen Jarno Vesterinen
– Päätetttiin harrastuspohjalta perustaa siideripanimo ja nyt olen hakemassa koulutusta aiheesta, sanoo marja- ja hedelmätilallinen Jarno Vesterinen.Ville Välimäki / Yle

Koristeomenat ja autiotalojen omenatkin maustavat siideriä

Aitoon siideriin sopivat parhaiten kotipihoilla kasvavat omenat. Siiderintekijät suosivat keskenään hyvin erilaisia omenalajikkeita, joita sekoittamalla haetaan mielenkiintoisia makuja. Käsityönä tehtävän siiderin filosofiaan sopii se, että raaka-aineeksi käyvät myös ne puutarhan omenat, joita ei muuten hyödynnettäisi.

– Nämä todella pahanmakuiset koristeomenat ovat ihan maanmainiota raaka-ainetta siideriin, esittelee siiderintekijä Jyrki Pylväs pieniä hedelmiä.

Mielenkiintoisia makuja etsiessään siiderintekijät ovat kolunneet myäs muun muassa hylättyjä pihoja, etsien lisäaromeja juomaan.

– Autioilla pihoilla on monesti ikivanhoja puita, joissa kasvaa mielenkiintoisia lajikkeita. Semmoisia makuja ei oikeastaan löydy mistään muualta, kehuu Pylväs.

Perniöläinen Vesterinen on niinikään ajellut eri puolilla Varsinais-Suomea etsien sopivia omenoita siideripanimoonsa. Omenanmetsätys on ollut tiivistä.

– Olemme soitelleet ympäriinsä, kyselleet tutun tutuilta ja käyneet ihmisten ovilla. Olemme kyllä löytäneetkin ihan mielenkiintoisia tuttavuuksia ja omenamakuja, kehuu Vesterinen.