Geena Davis Ylen erikoishaastattelussa: “Miehet tarvitaan viihdeteollisuuden tasa-arvokamppailussa liittolaisiksi”

Elokuva-alan tasa-arvotyön pioneeri uskoo muutokseen. Television lastenohjelmissa se näkyy jo.

Geena Davis
Geena Davis
Geena Davisin instituutti on mukana tutkimassa nais- ja mieshahmojen eroja hittielokuvissa.Guillaume Horcajuelo / EPA

Oscar-palkittu näyttelijä Geena Davis kertoo puhelimessa hetkestä, jona hän istui television eteen kolmevuotiaan tyttärensä kanssa ja hänen elämänsä muuttui.

Äidin silmin katsottuna amerikkalaisten lastenohjelmien maailmankuva oli kummallisen vanhanaikainen. Suurin osa kiinnostavista töistä oli miespuolisilla hahmoilla, jännimmät seikkailut tapahtuivat pojille. Tyttöjä oli etenkin keskeisten hahmojen joukossa huomattavasti poikia vähemmän.

– Ajattelin, että minun pitää pystyä näyttämään lapselleni, että pojat ja tytöt ovat ihan tasavertaisia.

Tuolloin, vuonna 2004 Davis ei varsinaisesti vielä ajatellut tehdä lastenviihteen tasa-arvosta elämäntehtäväänsä. Niin siinä kuitenkin lopulta kävi.

– En yksinkertaisesti löytänyt ketään muuta ajamaan asiaa. En löytänyt ketään muuta, joka olisi huomannut sen, mitä minä huomasin. Kaikki vain väittivät, että tasa-arvo on jo toteutunut, eivätkä asiat enää ole kuten väitän. Tajusin, että tarvitsen dataa todistaakseni vääristyneen tilanteen.

Niin sai alkunsa Geena Davis Institute on Gender in Media (siirryt toiseen palveluun). Se on järjestö, jonka tavoitteena on tutkittuun tietoon nojaten vaikuttaa viihdeteollisuuden tasa-arvoon muun muassa sitouttamalla ja kouluttamalla televisio- ja elokuva-alan päättäjiä.

"Lastenohjelmien tekijät eivät enää halunneet pettää tyttöjä"

Instituutti on ollut mukana tekemässä merkittävää muutosta siihen, miten amerikkalaisissa lastenohjelmissa kuvataan eri sukupuolten edustajia.

Järjestö julkisti hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan vuodesta 2012 lähtien amerikkalaisissa lastenohjelmissa on ollut vähintään yhtä paljon tyttöjä kuin poikia johtohahmoina. Sivurooleissa ja joukkokohtauksissa roolituksessa on vielä toivomisen varaa, mutta muutos on Geena Davisin mukaan ollut uraauurtava.

– Tämä on historiallisen upeaa, olemme asiasta enemmän kuin innoissamme! Olemme lastenohjelmien suhteen saavuttaneet sen, mitä halusimme saavuttaa.

Davisin mielestä viihdeteollisuuden tasa-arvotyössä oli olennaista keskittyä ensimmäiseksi kaikkein nuorimpiin yleisöihin.

– Ajattelin instituuttia perustaessani, että me opetamme lapsillemme alusta lähtien tiedostamattamme vääristynyttä käsitystä sukupuolista, kun ohjelmissa on enimmäkseen miespuolisia hahmoja, ja ne hahmot tekevät kaikki kiinnostavat jutut.

Davisilla on teoria siitä, miksi suhteellisen nopea muutos lastenohjelmien hahmojen tasapuolisuudessa oli mahdollinen: lastenohjelmia tekevät ihmiset pitävät lapsista.

– Kun keräämämme data osoitti, että ohjelmat perustavalla tavalla pettivät tytöt, halusivat tekijät toimia jatkossa toisin. He halusivat toimia lasten kannalta oikein. Heidän osaltaan oli täysin tiedostamatonta, miten paljon tyttöhahmoja oli jäänyt siihen asti kirjoittamatta.

Miesten elokuvia miehille

Elokuvien suhteen – sen paremmin lasten kuin aikuistenkaan – tilanne ei ole vielä yhtä hyvä. Tänään tiistaina julkaistu Plan Internationalin ja Davisin instituutin yhdessä toteuttama tutkimus osoittaa, että maailmanlaajuisiksi hiteiksi nousevat elokuvat ovat miesten tekemiä, ja ne kertovat miehistä.

Naisia ja tyttöjä on johtavina hahmoina edelleen merkittävästi miehiä vähemmän, he saavat puheaikaa niukemmin, ja he päätyvät useammin seksiobjekteiksi.

Tutkimus ei perustu mielipiteisiin, vaan mittauksiin. Davisin instituutti on kehittänyt Googlen rahoituksella GD-IQ -nimisen analyysityökalun, joka mittaa täsmälleen aikaa ja repliikkejä, joka kullekin hahmolle valkokankaalla suodaan. Sen avulla käytiin tällä kertaa läpi kaupallisia menestyselokuvia 20 eri maasta.

Vaikka tuoreen Rewrite Her Story -analyysin luvut ovat synkkiä, uskoo Davis muutokseen. Se vain on hitaampi, kuin moni toivoisi.

– Instituuttini on jo vaikuttanut moniin elokuviin ehdottamalla niihin lisää ja toisenlaisia naishahmoja. Elokuvan tekeminen, etenkin animaation on kuitenkin hidasta. Se voi kestää jopa kahdeksan vuotta. Uskon, että ainakin lastenelokuvissa muutos on silti jo tulossa. Silläkin alalla halutaan lapsille hyvää.

C.S.I. -efekti todistetusti toimii

Geena Davisin instituutin motto on “If she can see it, she can be it”. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa, että sen mitä tyttö voi nähdä, siksi hän voi tulla.

Davis uskoo siihen, että mitä enemmän valkokankailla ja valtavirran viihteessä nähdään kiinnostavia tyttö- ja naishahmoja, sitä enemmän heitä näkyy suuryhtiöiden kulmahuoneissa, politiikan huippupaikoilla ja missä tahansa tehtävissä, jotka heitä oikeasti sattuvat kiinnostamaan. Kun naisia ei näy riittävästi tosielämän johtopaikoilla, on niitä oltava viihdeteollisuuden tuotteissa.

– Uskon siihen, että kun valkokankaalla näytetään jotain, se voi tapahtua myös tosielämässä. Tosielämä jäljittelee taidetta. Se on valtava voima.

Television puolella ilmiö tunnetaan suositun rikossarjan mukaan nimettynä C.S.I.-efektinä. Kun amerikkalaisviihteessä alkoi esiintyä runsaslukuisesti huippuluokan rikosteknisiä tutkijoita, alkoivat naiset hakeutua alalle.

– Tässä kamppailussa ei ole kyse ainoastaan sukupuolten tasa-arvosta, vaan siitä, että kaikki mediassa aliedustetut ryhmät tarvitsevat sitä, että heitä muistuttavia ihmisiä näkyy televisiossa ja elokuvissa. Me määrittelemme arvomme pitkälti sen mukaan, miten meidät mediassa esitetään; kas, tuolla on kaltaiseni, olen varmaan tärkeä.

Geena Davis
Geena Davis on käyttänyt asemaansa tasa-arvon edistämiseen jo vuosien ajan.Loic Veneance / AFP

"Emme pyydä vallankumousta, tai mitään kummallista"

Kun Ridley Scott ohjasi 1991 elokuvan Thelma ja Louise, uskoi moni sen olevan jonkinlainen muurinmurtaja. Toista pääosaa esittänyt Geena Davis luotti itsekin siihen, että feministinen road movie toisi tullessaan suuren muutoksen siihen, millaisia rooleja naisille suuren budjetin elokuviin kirjoitetaan.

Ei siinä ihan niin sitten käynyt.

Sen koommin vastaavaa turhaa toiveikkuutta on ollut ilmassa muun muassa Jennifer Lawrencen tähdittämän Nälkäpeli-elokuvasarjan (2012-2015) suhteen. Geena Davis on silti säilyttänyt optimisminsa.

– Olen nähnyt niin suuren muutoksen tapahtuvan lapsille tarkoitetussa televisioviihteessä, että uskon siihen muuallakin. Uskon, että valkokankaalla ja viihdemediassa on mahdollisuus tehdä tasa-arvon parantamisen eteen asioita nopeammin ja tehokkaammin kuin muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Yhtiö, joka julkaisee tänään tunkkaisia sukupuolirooleja ylläpitävän elokuvan, voi julkaista vuoden päästä täysin sille vastakkaisen, Davis selittää.

Se, mitä Davisin mielestä kipeimmin tarvitaan, on lisää naisohjaajia ja rahoittajia naisten toteuttamille elokuville. Tällä hetkellä valtavirran elokuvista Yhdysvalloissa on naisten ohjaamia vain neljä prosenttia. Davis arvelee, että siltä osin alalla ei ole kysymys tiedostamattomasta ongelmasta: luvut ovat olleet pitkään tiedossa, mutta niitä ei ole ollut riittävää halua muuttaa.

Siksi hän vetoaa miehiin, jotka edelleen tekevät pääosin elokuva-alan päätökset.

– Emme me pyydä mitään täysin vallankumousta tai jotain ihan kummallista. Se, mitä haluamme on, että media heijastaisi väestöä sellaisena kuin se on: siitä on puolet naisia ja se on todella monimuotoinen. Muutos on tapahtumassa, mutta se on mahdollinen vain, kun miehet saadaan liittolaisiksi.

Tarkemmin GD-IQ -työkalusta voi lukea esimerkiksi tästä englanninkielisestä Googlen artikkelista (siirryt toiseen palveluun).