Veteli teki poikkeuksellisen päätöksen: oppilaspulaan kaatunut lukio avataan uudelleen

Lukio osallistuu jo kevään yhteishakuun, koulun toiminta on tarkoitus aloittaa ensi syksynä.

lukio
Aaro Åivo sovittaa ylioppilaslakkia päähänsä peilin edessä.
Vuonna 2018 luultiin, että Aaro Åivo oli viimeinen Vetelin lukiosta valmistunut ylioppilas. Nyt lukio aiotaan kuitenkin avata uudelleen.Kalle Niskala / Yle

Keskipohjalainen Vetelin kunta teki maanantaina historiallisen päätöksen, kun se päätti avata yli vuosi sitten sulkemansa lukion uudelleen.

Kunnanvaltuustossa lukioasiaa ei nuijittu yksimielisesti, vaan valtuutetut päättivät äänestyksen jälkeen, äänin 12–9, että Veteli osallistuu jo kevään yhteishakuun. Lukiotoiminta alkaisi ensi syksynä.

Reilun 3 000 asukkaan Veteli päätti lakkauttaa lukion vuonna 2016, kun opinahjoon ei hakenut yhtään oppilasta omasta kunnasta ja vain kaksi naapurikunta Halsualta. Viimeiset ylioppilaat lakitettiin lukiossa keväällä 2018.

Kunnan päätöstä avata koulu uudestaan voi pitää poikkeuksellisena, kommentoi Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

– En muista 25-vuotisen työurani aikana vastaavaa tapausta, jossa ensin olisi lakkautettu lukio ja sitten avattu uudelleen, kommentoi Värri.

Vetelin laskelmien mukaan oma lukio on kunnalle kannattava. Alle 60 oppilaan lukiot saavat valtionavustuksen kaksinkertaisena. Lukiotyöryhmä on kartoittanut myös lähikuntien yläkoululaisten kiinnostusta omaan lukioon ja ryhmän mukaan kiinnostus on parantanut.

Vetelissä lasketaan, että lukion nettokustannukset nousevat noin 100-200 000 euroon ilman sisäisiä tilavuokria.

Boostia kuntaan

Lukiotyöryhmän puheenjohtaja Petri Saari on tyytyväinen, että päätös oli myönteinen.

– Kyllä se tuo hiipuvaan kuntaan uutta boostia. Työryhmässä visioitiin, että koska lukio aloitetaan puhtaalta pöydältä, vanhempien ja nuorten kanssa istutaan alas ja mietitään, millainen on hyvä lukio.

Yläkoululaisia oppitunnilla.
Yläkoulun 9a luokan oppilaat Ville Finnilä (vas.) ja Vilho Läspä matematiikan tunnilla.Kalle Niskala / Yle

Väestöennuste antaa toivoa kunnan upouudelle lukiolle.

Kun tavoitteena on pienlukio parille kymmenelle oppilaalle, sellainen määrä nuoria Vetelistä ja Halsualta löytyisi lähivuosina.

Esimerkiksi 2020 toiselle asteelle omassa kunnassa menee 28 nuorta ja Halsualla 13. Esimerkiksi vuonna 2024 veteliläisiä ysiluokkalaisia on 41 ja Halsualla seitsemän.

Lukioille nostetta?

Tähän mennessä vain noin kolmasosa veteliläisistä nuorista on valinnut toisella asteella lukion. Ilmassa on merkkejä, että tuo määrä voisi nousta, sillä lukioon menevien määrä on koko maassa ollut nousussa, tietää kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä.

– Ilmapiiri Vetelin omaa lukiota kohtaan on parantunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Valtakunnallisestikin lukioon menoprosentit ovat selkeästi olleet nousussa noin 40 prosentista 50 prosentin tasoon. Uskon että prosentit tästä kasvavat vielä ja toivon, että nousu tarttuu myös veteliläisiin opiskelijoihin.

Hannu Jyrkkä.
Kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä arvioi, että ilmassa on lukiomyönteisyyttä aiempaa enemmän.Kalle Niskala / Yle

Kunnanjohtaja kokee, että kunnalle lukio tuo positiivista imagoa, vaikka lukio tuokin lisää kuluja. Strategialistalla olleita muita hankkeita joudutaan nyt lykkäämään.

–Toki karsintaa olisi muutenkin joutunut tekemään. Ei tämä kuntataloutta kaada.

Lukioita yhä vähemmän

Koko maassa lukioiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Vielä vuonna 2000 Suomessa oli 483 lukiota ja vuonna 2018 enää 383.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värrin mukaan suurin osa vähennyksistä johtuu siitä, että suuremmissa kunnissa on koottu lukiokoulutusta saman katon alle eli on yhdistetty lukioita. Harvoin on kunnassa loppunut lukiokoulutus kokonaan. Näin on kuitenkin tapahtunut esimerkiksi Vetelissä (2018), Valtimossa (2015), Hollolassa (2014) ja Kärkölässä (2015).

Värri ei kuitenkaan muista, että kertaalleen lakkautettu lukio käynnistettäisiin uudelleen. Kärkölässä asia otettiin esille kuntavaalien alla 2017, mutta puheenaihe ei päätynyt päätöksentekoon asti.

Yläkouulaisia oppitunnilla.
Osa Vetelin ysiluokkalaisista harkitsee toisen asteen opintoja oman kunnan lukiossa. Monella on myös muualle vieviä haaveita.Kalle Niskala / Yle

Myöskin opetusneuvos ja yksikön päällikkö Petri Lehikoinen opetushallituksesta pitää Vetelin päätöstä poikkeuksellisena.

– Arvostan Vetelin päättäjiä vastavirtaan uimisesta ja luovuudesta sekä rohkeudesta, kommentoi Lehikoinen. Monelle kunnalle lukio on henkisesti tärkeä signaali.

Myös Vetelissä lukiopäätös on keskusteluttanut. Äänestyspäätös 12-9- kertoo, että ihan kaikki kuntalaiset eivät ole lukion perustamisen kannalla.

Päätös on kuitenkin tehty ja nyt kunnassa kiirehditään perustamaan tarvittavia opettajantoimia sekä markkinoimaan lukiota omille yhdeksäsluokkalaisille sekä lähikuntien nuorille.

Nuorten tie vie muualle

Yläkoulun 9a-luokkaa käyvät nuoret pitävät oman lukion perustamista "ihan hyvänä asiana". Kaikki heistä eivät kuitenkaan aio pyrkiä sinne.

Vilho Läspä aikoo suorittaa kaksoistutkinnon ja sen suorittamispaikka on mahdollisesti Kannus. Hän ymmärtää niitä, joiden mielestä kotikunnan lukio olisi mukava vaihtoehto. Ville Finnilä suuntaa lukioon Kokkolaan tai Veteliin. Armeijan jälkeen pyritään ehkä yliopistoon.

Tonja Sakone harkitsee lukiota Kokkolassa tai kaksoistutkintoa. Jatkossa haaveena olisivat yliopisto-opinnot. Noora Huikko on menossa lukioon Kaustiselle tai ehkä Veteliin ja jatkossa yliopistoon. Voi olla, että naapurikunta voittaa lukiokisan, koska vaihtelu olisi mukavaa.

Ella Oksanen miettii menisikö lukioon Veteliin, Vimpeliin vai Kaustiselle. Ellaa kiinnostaisivat ensihoitajaopinnot tai lääketiede yliopistossa.

Monelle veteliläiselle nuorelle kouluttautuminen merkitsee pois kotoa muuttamista. Vilho Läspä:

– Pakko lähteä, ei voi muuta. Eilen opettaja sanoi hyvin, että joskus pitää muuttaa pois palatakseen.

Artikkelia on täydennetty haastatteluilla ja kuvilla 1.10.2019 kello 15.15

kuvassa veteliläisiä koululaisia
Lyhyen välitunnin viettoa Vetelin yläkoulussa.Heini Holopainen / Yle