Demaritaustaisen ajatushautomon tutkimus: Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ei uhkaa länsimaista hyvinvointivaltiota

Sosiaali- ja terveysmenot näyttävät kasvavan, kun globaali kilpailu kiristyy, tutkimuksessa sanotaan.

globalisaatio
Rahtilaiva suomenlahdella.
Rahtilaiva Suomenlahdella lokakuussa 2016.Ismo Pekkarinen / AOP

Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ei ole uhka länsimaiselle hyvinvointivaltiolle, väitetään keskiviikkona julkaistussa globalisaation vaikutuksia arvioivassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuksessa.

SDP-taustaisen säätiön vt. tutkimuspäällikön Ari-Matti Näätäsen laatimassa, 14 aiempaan tutkimukseen perustuvassa katsauksessa myönnetään, että globalisaatio on supistanut länsimaiden julkisten sektoreiden toimintamenoja yleensä.

Teoriat globalisaation tuloeroja lisäävästä ja sosiaalista hyvinvointivaltiota rapauttavasta vaikutuksesta eivät kuitenkaan saa tutkimuksessa tukea.

Näätäsen analysoimien tutkimusten enemistön mukaan globalisaatio ei itsessään lisää eikä kavenna tuloeroja kehittyneissä hyvinvointivaltioissa.en tutkimusten

Näätäsen mukaan sen sijaan esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa sekä Itä-Euroopan maissa globalisaatio on lisännyt tuloeroja.

Näätäsen mukaan tuloerojen kehitykseen länsimaissa vaikuttavat globalisaatiota enemmän esimerkiksi verotuksen progressio, tulonsiirrot, työttömyys ja ammattiyhdistysliike.

Vaikka koko julkista sektoria kansainvälisen kilpailun kiristyminen kaventaakin, se ei tutkimuksen mukaan tapahdu sosiaali- ja terveysmenojen kustannuksella. Useiden tutkimusten mukaan julkisiin sosiaali- ja terveysmenoihin varattu osuus voi jopa kasvaa kilpailun kiristyessä.

Ahtaajia konttien päällä satamassa.
Ari-Matti Näätäsen mukaan maailmankaupan voimakas kasvu 1980-luvun jälkeen on vaikuttanut yllättävän vähän hyvinvointivaltioiden kehitykseen. Kuvassa ahtaajia Vuosaaren satamassa toukokuussa 2018.Mauri Ratilainen / AOP

Poliitikot välttelevät epäsuosittua leikkauslinjaa

Markkinatalouden huipentumana pidetyn globalisaation vaikutuksista hyvinvointivaltioihin on kiistelty niin kauan kuin ilmiö on ollut olemassa.

Näätäsen mukaan näyttää siltä, että maailmankaupan voimakas kasvu 1980-luvun jälkeen on vaikuttanut yllättävän vähän hyvinvointivaltioiden kehitykseen.

Hänen mukaansa tutkimustuloksia voisi selittää se, että oikeiston ja vasemmiston välillä ei ole ideologista yksimielisyyttä hyvinvointivaltion uudistamisesta globalisaation aikakaudella.

Näätäsen mielestä tulokset kertovat vasemmiston ja oikeiston ideologisten erojen lisäksi poliittisista realiteeteista.

Hänen mukaansa poliitikot pyrkivät välttämään epäsuosittua politiikkaa, jota hyvinvointivaltion leikkaaminen tai tuloerojen tietoinen kasvattaminen usein ovat.

"Syytä välttää voimakkaita ja yksisuuntaisia arvioita"

Näätäsen tutkimuksen aihetta on sivuttu viime aikoina muun muassa Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun).

Näätäsen mukaan lehden artikkelissa esitetty väite valtioiden omaehtoisen finanssipolitiikan tilan vähentymisestä globalisaation keskellä ei näy hyvinvointivaltion menotilastoissa tai saa vahvistusta hänen tutkimuksessaan.

Näätäsen mukaan artikkelissa esitetty väite perustuu 1960-luvulla esitettyyn teoriaan, joka on pahasti vanhentunut.

Näätänen ehdottaakin tutkimuksessa, että tutkijoiden, poliitikkojen ja asiantuntijoiden on syytä vältellä voimakkaita ja yksisuuntaisia arvioita globalisaation sosiaalipoliittisista vaikutuksista.

Hän muistuttaa, että hyvinvointivaltion tulevaisuuden arvioinnissa globalisaatio on vain yksi muuttuja muiden joukossa.

remontuidun eduskuntalon istuntosali jossa iso osa kansanedustajista paikoillaan.
Ari-Matti Näätäsen mukaan poliitikkojen ja asiantuntijoiden on syytä vältellä voimakkaita ja yksisuuntaisia arvioita globalisaation sosiaalipoliittisista vaikutuksista.Yle

Lue myös:

Kansanedustaja Anna Kontula kannattaa omistuskattoa rikkaille: "Mehän kuollaan kaikki, jos kapitalismi jatkaa tätä vauhtia"